Hyväksi vanhemmaksi pyritään vaikka hampaat irvessä! Anna Moring Projektipäällikkö Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monimuotoiset perheet -verkosto Kymmenen perhejärjestön yhteinen verkosto Tietoa ja osaamista monimuotoisista perheistä ja niiden kohtaamisesta Vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan Konkreettisia vinkkejä ja koulutusta ammattilaisille

Monimuotoiset perheet -verkosto Adoptioperheet Kahden kulttuurin / monikulttuuriset perheet Lapsikuolemaperheet Monikkoperheet Sijaisperheet Sateenkaariperheet Lapsettomuutta kohdanneet perheet Leskiperheet Uusperheet Yhden vanhemman perheet

Perheiden monimuotoisuus Perheiden monimuotoisuus on aina läsnä perheitä kohtaavan ammattilaisen työssä Noin 1/3 perheistä ei tavalla tai toisella sovi heteroseksuaalisen ydinperheen normiin. Nekin, jotka näyttävät ulkoisesti sopivan, eivät välttämättä sovi

Perheiden monimuotoisuus Monet perheet ovat useammalla kuin yhdellä tavalla monimuotoisia Moninaisuus itsessään ei ole ongelma – vaan se, jos moninaisuutta ei osata oikein kohdata

Monimuotoisuuden kohtaamisen haasteet Asenneongelmat Erilaisuuden kohtaamisen aiheuttama epävarmuus tai pelko Tiedon puute Yhteistyöongelmat Palvelujärjestelmän hajanaisuus  asiakkaan asema palvelujärjestelmässä Saattaen vaihtaminen

Syrjinnän pelkoon vastaaminen Perheet ovat hyvin tietoisia omasta erilaisuudestaan ja pelkäävät usein syrjintää Siksi luottamuksen herättäminen on äärimmäisen tärkeää Onnellisuusmuuri: Hyväksi vanhemmaksi pyritään vaikka hampaat irvessä Luottamus siihen, että vanhemmuus ei katoa vaikka myöntäisi ongelmansa ja hakisi niihin apua

Asiakkaan kannalta Päihdepalveluja käyttäneitä pienten lasten vanhempia huolettavat erityisesti: Toimeentulo Parisuhde Syyllisyys ja häpeä Lasten hyvinvointi Ex-puolison aiheuttamat hankaluudet Yksinäisyys ja jaksaminen lapsen ainoana vanhempana (Kanste et. al. 2014)

Asiakkaan kannalta Jos työntekijä onnistuu voittamaan asiakkaan luottamuksen, tilanne on heti helpompi Syyllisyys, häpeä ja pelko ovat luottamuksen suurimmat esteet Kynnys hakea apua on valmiiksi korkea, syrjinnän pelko lisää sitä entisestään

Perheen kannalta Usein, etenkin miesten kanssa toimittaessa, työntekijät eivät tule ottaneeksi perhettä edes puheeksi  hukattu mahdollisuus? Asiakkaan ja tämän perheen osallisuus palveluissa, etenkin palvelujen suunnittelu ja omaan hoitoon vaikuttaminen Perheille suunnattu toiminta ja lapsiperheille suunnattujen palvelujen yhdistäminen

Perheen kannalta Asiakkaan perheen kohtaaminen kokonaisuudessaan ja koko perheelle tarjottava tuki ovat olennaisia perheen hyvinvoinnin kannalta Päihdepalvelut tekevät todistetusti hyvää yhteistyötä lastensuojelun kanssa, mutta palvelujen yhtenäistämistä tarvitaan lisää myös peruspalvelujen kanssa (neuvola, kouluterveys)

Lapsen kannalta Lapsen hyvinvoinnin keskeinen tekijä on se, miten vanhemmat voivat, miten he kokevat vanhemmuutensa ja miten lapsi voi perheestään puhua Lasten kanssa toimivien aikuisten tehtävä on tukea lapsen perheidentiteettiä silloinkin kun se on kriisissä tai muutoksessa Jos lapsen perheessä on liikaa salaisuuksia, lapsen taakka kasvaa kohtuuttomaksi. Lapsi suojelee perhettään.

Lapsen kannalta Yhtäkään lasta ei auta se, jos hänen vanhempansa alkavat epäillä vanhemmuuttaan tai jos kaikki hänen perheenjäsenensä eivät tule tunnistetuksi oikein Sen sijaan lasta auttaa se, että hänen perhettään kunnioitetaan ja arvostetaan sellaisena kuin se on

Työntekijän kannalta Päihdetyötä tekevät ovat avainasemassa asiakkaansa ja tämän perheen tukemisessa Työntekijä voi pienillä eleillä tukea vanhempaa, hyväksyä hänet ja antaa hänelle voimavaroja toimia vanhempana Perhe, etenkin lapset, ovat voimavara, joka voi motivoida vanhempaa tarttumaan omaan tilanteeseensa Toisaalta perhe voi olla myös uhkaava ja pelottava

Työntekijän kannalta Työntekijälle perheen ja lapsen tilanteen puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta Etenkin parisuhteen ongelmat ja lapsen hyvinvointi Miten välttää syyllistävä sävy? Miten saada esiin asiakkaan tukiverkot ja voimavarat? Asiakkaan luottamuksen herättäminen avainasemassa Luottamus syntyy avoimessa kohtaamisessa, kun asiakas saa olla oma itsensä ja kertoa tilanteestaan ilman pelkoa

Miten monimuotoisuutta kohdataan Kysymällä ja kuuntelemalla Avoimet kysymykset Vastausten aktiivinen kuunteleminen: kuule myös itsellesi vieraat tai vaikeat asiat Tietoisuus omasta roolista ammattilaisena ja omasta arvopohjasta Kaikki samat periaatteet vanhemmuuden tukemisessa pätevät: Oikeus olla oman ja perheen elämän asiantuntija Ammattilaisella tieto omasta asiastaan, perheellä tieto perheen tilanteesta  näiden yhteensovittaminen

Miten monimuotoisuutta kohdataan Älä tee asiakkaasta kouluttajaa: Asiakas on asiantuntija omassa tilanteessaan, ammattilainen on asiantuntija alallaan Ammatillisen tuen tarve on myös monimuotoisissa perheissä – perheet tarvitsevat nimenomaan ammattilaisen osaamista

Onnellisuusmuurin yli, kohti aitoa kohtaamista Kolme avainsanaa: Luottamus Ymmärrys Osallisuus Merkittävin osallisuutta edistävä tekijä on asiakkaan kohtaaminen ja kuuleminen (Kerppola 2012) Konkreettisten vanhemmuustaitojen turvaaminen arjessa Tieto ja tuki, lapsen kasvuolojen turvaaminen, vanhemman voimavarojen vahvistaminen

Monimuotoisuuden kohtaaminen on palkitsevaa! Monimuotoiset perheet ovat kiinnostavia: yhtä monta tarinaa kuin on perhettäkin Luottamuksen herääminen ja syrjinnän pelon voittaminen on palkitsevaa Kohtaa jokainen asiakas niin kuin hän olisi ensimmäinen, ja jokainen perhe niin kuin se olisi monimuotoinen