MUISTI- HOITO JA KUNTOUTUS Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka Opetusaineistoa S 2012 – K 2013

MUISTI – HOITO JA KUNTOUTUS KÄYPÄ HOITO MUISTISAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO ALZHEIMERIN TAUTI – OIREENMUKAISTA LÄÄKEHOITOA MUIDEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITO AT+AVH VCI PT-MUISTISAIRAUS LEWYN KAPPALE –TAUTI OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT KÄYTÖSOIREIDEN HOITO MUISTIPOTILAAN HOIDON KOKONAISUUS MUISTISAIRAAN HYVÄN HOIDON SISÄLLÖT KUNTOUTUKSESTA

Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa KÄYPÄ HOITO Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

KÄYPÄ HOITO – SUOSITUS 2006 ALZHEIMERIN TAUDIN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2006;122:1532-44 Pirttilä T (pj), Aejmelaeus R, Alhainen K, Erkinjuntti T, Koponen H, Puurunen M, Raivio M, Rosenvall A, Suhonen J, Vataja R.

KÄYPÄ HOITO – SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2010 (13.08.2010) Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J, Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R.

MUISTISAIRAUDET KH SUOSITUS TAVOITTEET edistää yleisimpien muistisairauksien ehkäisyä, vaaratekijöiden tunnistamista ja hoitoa tehostaa ja yhdenmukaistaa muistioireista ja etenevistä muistisairauksista kärsivien diagnostiikkaa ja lääkehoitoa osana kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

MUISTISAIRAUDET KH SUOSITUS KOHDERYHMÄ lääkäreille ja muille terveydenhuollon, sosiaalityön ja apteekkialan ammattiryhmille, sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöille sekä soveltuvin osin (potilasohjeet ja suosituksen potilasversio) muistipotilaille ja heidän läheisilleen.

MUISTISAIRAUDET KH SUOSITUS AIHEEN RAJAUS Tämä suositus käsittelee yleisimpien etenevien muistisairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa. Suositusta varten ei ole tehty näytönasteen arviointia lääkkeettömistä hoidoista ja kuntoutuksesta. Muistisairauksien hoito muodostuu hyvin erilaisista sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevista toimenpiteistä, joiden laajempi arviointi ja käsittely on jätetty tämän suosituksen ulkopuolelle. Ne on kuitenkin tuotu esille suosituksessa, sillä työryhmä haluaa korostaa, että lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta.

MIKSI SUOSITUSTA TARVITAAN 1 Merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen ilman diagnoosia alle 50 %:lla kaikista etenevistä muistisairauksista diagnosoitu alle 10 % lievistä tapauksista tunnistettu noin 20 %:lla Alzheimer-potilaista oireenmukainen lääkitys

MIKSI SUOSITUSTA TARVITAAN 2 Henkisen suorituskyvyn heikentyminen on merkittävä laitoshoidon tarvetta lisäävä tekijä Pysyvässä laitoshoidossa olevilla jopa 90 %:lla on henkisen suorituskyvyn lasku Asianmukaisella, kokonaisvaltaisella hoidolla laitoshoidon tarve siirtyy

NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMAISEMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA: A,B,C,D Näytönaste liittyy tutkimusten laatun ja tulosten luotettavuuteen Havaittujen tehovaikutusten kliinisen merkityksen arviointi perustuu tuntemukseen taudin luonteesta

KÄYPÄ HOITO TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: Jaana Suhonen, dosentti, MBA, neurologian erikoislääkäri, Jämsän kaupunki 12.10.2009 alkaen Tuula Pirttilä, professori, neurologian erikoislääkäri; KYS:n neurologian klinikka ja Kuopion yliopisto Jäsenet: Timo Erkinjuntti, professori, neurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka Hannu Koponen, professori; Kuopion yliopiston psykiatrian klinikka Markku Makkonen, yleislääketieteenerikoislääkäri, Hankasalmen tk Marja Puurunen, LL, LT, LKT; HUS/HYKS:n sisätautien klinikka (Käypä hoito -toimittaja) Minna Raivio, geriatrian erikoislääkäri; asiantuntijalääkäri; Terveystalo Lahti ja Kansaneläkelaitoksen Etelä-Suomen aluekeskus, Lahti Juha Rinne, professori; Valtakunnallinen PET keskus, Turku Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Lääkärikeskus Mehiläinen, Ympyrätalo, Helsinki Timo Stranberg, professori, Oulun yliopisto, OYS Ritva Vanninen, professori; Kuopion yliopiston radiologian yksikkö Risto Vataja, osastonylilääkäri LL (väit.), neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Kellokosken sairaala

MUISTISAIRAUKSIEN OIREEN- MUKAINEN LÄÄKEHOITO

MUISTISAIRAUKSIEN HOITO Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä. Potilaalla voi olla samanaikaisesti piirteitä monista muistisairauksista, jotka kaikki tulee huomioida hoidon suunnittelussa.

MUISTISAIRAUSLÄÄKKEET Asetyylikoliiniesteraasin estäjät Käytössä on kolme AKE:n estäjää, jotka tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa: donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini Antiglutamaattilääkitys Memantiini on glutamaatin NMDA-reseptorin ei-kilpaileva antagonisti, ja se vähentää liiallista glutamaattivaikutusta

MUISTISAIRAUSLÄÄKKEET 1 vko 2 vko 3 vko 4 vko 5 vko 6 vko 7 vko 8 vko 9 vko 10 vko AKE-estäjät donepetsiili tabletti 5mg x1 10mg galantamiini kapseli 8mg 16mg 24mg x 1 rivastigmiini kapseli/liuos 1,5mg x2 3mg x 2 4,5mg 6mg laastari 4,6mg 9,5mg x1 NMDA-antagonisti memantiini tabletti/liuos 15mg 20mg annosnostovaihe - lääkevastetta ei varmennettu lääkevaste tutkittu

MUISTISAIRAUSLÄÄKKEEN VASTA-AIHEET

Tavallisimmat muistipotilaalla vältettävät antikolinergiset lääkkeet

AT:n DIAGNOOSI - LÄÄKEHOITO Kun Alzheimerin taudin -diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lääkehoidon aloittamista Lääkehoidosta hyötyvien löytäminen ilman hoitokokeilua ei ole mahdollista Lääkehoidon aloittamisessa huomioidaan: yleinen terveydentila toimintakyvyn heikentymiseen vaikuttavat muut syyt mahdolliset hoidon vasta-aiheet

ALZHEIMERIN TAUDIN LÄÄKEHOITO Kognitiivisia oireita voidaan vähentää noin vuoden ajan (>80 % potilaista) Päivittäinen toimintakyky kohenee tai säilyy Lievittää käytösoireita ja lykkää niiden ilmaantumista Vähentää hoitavan omaisen taakkaa Pidentää aikaa kotona Ensimmäinen laitoshoitojakso viivästyy jopa kahdella vuodella Alzheimerin taudin aiheuttamisa kognitiivisia oireita voidaan näillä lääkkeillä vähentää noin vuoden ajaksi noin 80 %:lla potilaista. Potilaan päivittäistä toimintakykyä voidaan kohentaa tai ylläpitää. Samoin voidaan lievittää käytösoireita tai lykätä niiden ilmaantumista mikäli niitä potilaalla ei vielä ole. Samoin voidaan vähetnää hoitavan omaisen taakkaa. Näillä kahdella asialla on hyvin tärkeä merkitys potilaan kotihoidon jatkumisen kannalta. Tiedetään, että keskeisin ennenaikaista laitoshoitoa ennakoiva tekijä on vaikeiden käytösoireiden ilmaantuminen ja tähän liittyvä omaisen uupuminen. Esimerkiksi donepetsiilin kohdalta on voitu tutkimuksissa todeta, että Alzheimer-potilaan ensimmäistä laitoshoitojaksoa on voitu lykätä jopa kahdella vuodella eteenpäin. 20

ALZHEIMERIN TAUDIN LÄÄKEHOITO Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä, mutta ellei AKE:n estäjä -hoito sovi (esimerkiksi vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. AKE:n estäjät ja memantiini ovat kohtalaisen vaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito.

AKE-ESTÄJÄT – LIEVÄ TAI KESKIVAIKEA AT Donepetsiili kohentaa kognitiota A, kohentaa yleisvaikutelmaa A ja näyttää parantavan omatoimisuutta annoksella 10 mg/vrk B AT:n kaikissa vaiheissa. annoksella 10 mg/vrk B ilmeisesti vähentää käytösoireita osalla Alzheimer-potilaista. kohentaa kognitiota ohimenevästi MCI-potilailla B mutta ei vaikuta AT:n ilmaantumiseen tässä ryhmässä B. Galantamiini kohentaa kognitiota »A ja näyttää parantavan omatoimisuutta annoksella 16–24 mg/vrk B lievää tai keskivaikeaa AT:tä sairastavilla. saattaa vähentää käytösoireita »B. parantanee kognitiota vaikeassa AT:ssä vain vähän B, eikä se vaikuttane toimintakykyyn. ei vaikuta kognitioon tai AT:n ilmaantumiseen MCI-potilailla B. Rivastigmiini kohentaa kognitiota A, parantaa tai vakauttaa yleisvaikutelmaa A ja näyttää kohentavan omatoimisuutta annoksella 6–12 mg/vrk B lievää tai keskivaikeaa AT:tä sairastavilla. Vaikutus käytösoireisiin AT:ssä on epäselvä C. ei vaikuttanut AT:n ilmaantumiseen MCI-potilailla neljän vuoden seurannassa B.

MEMANTIINI – KESKIVAIKEA JA VAIKEA AT kohentaa kognitiota (A) parantaa tai vakauttaa yleisvaikutelmaa (A) kohentaa omatoimisuutta (A) vähentää käytösoireita (A)

AT + AVH AT-potilaat, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus, voivat hyötyä muistisairauslääkityksestä. Erityisesti galantamiinin teho on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä. Donepetsiilin, rivastigmiinin ja memantiinin osalta ei ole vastaavaa näyttöä laajoista lumekontrolloiduista kaksoissokkotutkimuksista.

PARKINSONIN TAUDIN MUISTISAIRAUS Parkinsonin tautiin liittyvän dementian (PTD) oireiden ensisijainen hoito on AKE-lääke. Tämän ryhmän lääkkeistä vain rivastigmiinilla se on virallinen käyttöaihe.

AIVOVERENKIRTOSIARUDEN MUISTISAIRAUS – VCI Vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä muistisairauslääkkeistä voi olla hyötyä kognition muttei omatoimisuuden osalta. VCI tai VD ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMEA) tai Yhdysvalloissa (FDA).

LEWYN KAPPALE -TAUTI Myös LKT:n oireiden hoidossa AKE-lääkkeistä on hyötyä LKT ei ole virallinen käyttöaihe.

OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT AKE:n estäjien tai memantiinin hyödystä ei ole näyttöä eikä niitä tule käyttää otsa-ohimolohkorappeuman hoidossa.

MUISTISAIRAUSLÄÄKEHOIDON TAVOITE Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat potilaan kognition ylläpitäminen omatoimisuuden ylläpitäminen tilan vakiinnuttaminen käytösoireiden lievittäminen

MUISTISAIRAUSLÄÄKITYKSEN HOITOVASTE Tavallisin hoitovaste lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.

LÄÄKEHOITOVASTEEN ARVIOINT – KOGNITIO Lievää AT:tä potevan MMSE-testissä saama tulos huononee vuosittain ilman lääkehoitoa 1–3 pistettä ja keskivaikeassa AT:ssä 3–6 pistettä. PT-muistisairaudessa hoitovaste tulee esille vireystilan ja keskittymisen kohenemisena. AT:n, VCI:n ja PT-muistisairauden lievässä vaiheessa voidaan kognitiivisen hoitovasteen arvioinnissa käyttää myös neuropsykologisia testejä (CERAD, MMSE suomeksi ja ruotsiksi , Trail Making A & B ja kielellisen sujuvuuden testejä (CERAD:n kategoria ja foneeminen sujuvuus).

LÄÄKEHOITOVASTEEN ARVIOINT - OMATOIMISUUS Lievää muistisairautta potevan omatoimisuus on kohtalainen, ja positiivinen hoitovaste tulee esille aktiivisuuden lisääntymisenä ja tilan vakaantumisena, eli omatoimisuus ei merkittävästi heikkene eikä uusia hankalia oireita ilmaannu. Keskivaikeassa muistisairaudessa omatoimisuus on jo huomattavasti heikentynyt hoidon aloitusvaiheessa. Siksi hoidon vaikutukset havaitaan esimerkiksi vireydessä, keskittymiskyvyssä, orientaatiossa ja toimintojen – esimerkiksi pukeutumisen tai puheen – sujuvuudessa.

LÄÄKEHOITOVASTEEN ARVIOINT - KÄYTÖSOIREET Käytösoireita arvioidaan potilaan ja omaisen haastattelulla ja tarvittaessa NPI-haastattelulla tai esimerkiksi CMAI-asteikolla. Käytösoireet saattavat vähentyä ja niiden hoito helpottuu erityisesti taudin keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa. PT-muistisairaudessa AKE:n estäjät voivat vähentää hallusinaatioita, harhoja ja sekavuutta.

LÄÄKEMUUTOKSET Lääkettä vaihdetaan, jos potilaan tila heikkenee nopeasti hoidosta huolimatta vaihdon yhteydessä lääkityksessä ei tarvitse pitää taukoa Kun AKE:n estäjän teho alkaa hiipua, osa potilaista hyötyy lääkkeen yhdistämisestä memantiiniin Lääkehoidossa ei tule pitää yli kuuden viikon pituisia taukoja vaste saattaa heikentyä pysyvästi pitkän tauon jälkeen

YHTEISKÄYTTÖ Memantiinin ja AKE:n estäjän (donepetsiilin, galantamiinin ja rivastigmiinin) yhteiskäyttö keskivaikeassa ja vaikeassa AT:ssä saattaa viivästyttää pysyvään laitoshoitoon joutumista Memantiini yhdistettynä donepetsiiliin saattaa vähentää käytösoireita osalla keskivaikeaa ja vaikeaa AT:tä potevista C. Memantiinin yhdistäminen AKE:n estäjään lievässä AT:ssä ei tuone lisähyötyä

HOIDON SEURANTA Tarvittaessa soitto tai käynti muistihoitajalla (lääkkeen siedettävyys) 2 vk Ensimmäinen seurantakontakti sovitaan 2 – 3 kk aloituksesta: Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus Hoitovastetta ei tällöin voida vielä arvioida Seuraava seurantakäynti puolen vuoden hoidon jälkeen: Lääkityksen siedettävyys ja teho Tilan mahdollinen vakiintuminen Myöhemmmin hoitovastetta arvioidaan 6 – 12 kk välein, ellei erityisiä ongelmia ilmaannu Kliinisen kokemuksen mukaan keskivaikeaa AT:tä sairastavilla, jotka reagoivat hoitoon, oireisto pysyy vakaana keskimäärin 1 – 2 vuotta Yksittäistapauksissa hoitovaste jatkuu hyvänä pidempään

MUISTISAIRAUSLÄÄKITYKSEN LOPETUS Lääkkeen käytön lopetusta harkitaan, jos: lääkehoidon valvonta ei onnistu potilaalla ilmenee vaikeita haittavaikutuksia muistisairauden vaikeassa vaiheessa (=vaikeassa dementiassa) lääkityksellä ei enää ole saavutettavissa hyötyä toimintakyvyn tai käytösoireiden osalta

AKE-ESTÄJIEN HAITTAVAIKUTUKSET Kolinergisten lääkkeiden tavallisimpien haittavaikutusten esiintyvyydet NNH-lukuina (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi saa haittavaikutuksen). Suluissa 95 %:n luottamusvälit.

MEMANTIININ HAITTAVAIKUTUKSET

MUISTISAIRAUSLÄÄKITYKSEN LOPETUS Epäselvissä tilanteissa voidaan kokeilla enintään kolmen viikon lääkitystaukoa vasteen arvioimiseksi. Pitkäaikaishoitoon joutuminen sinänsä ei ole peruste muistisairauslääkkeen käytön lopetukselle. Osalla potilaista muistisairauslääkityksen äkillinen lopettaminen voi johtaa oireiden nopeaan pahenemiseen ja vaikeiden käytösoireiden ilmaantumiseen. Tällöin lääkehoito aloitetaan uudelleen.

LÄÄKEHOIDON KORVATTAVUUS Muistisairauslääkkeiden peruskorvattavuuden edellytykset Potilaalla on merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttava AT. Potilaalla on idiopaattiseen Parkinsonin tautiin liittyvä lievä tai kohtalaisen vaikea dementia. Hoidon on aloittanut (tai tarpeen on kirjallisesti arvioinut) neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkäri tai kehitysvammaiselle kehitysvammalääketieteeseen perehtynyt lääkäri. B-lausuntoon merkitään diagnostisten tutkimusten tulokset ja diagnoosin perusteet, CERAD- tai MMSE-testin tulos, omatoimisuuden kuvaus ja taudin omatoimisuudelle aiheuttama haitta sekä tilan vaikeusaste (CDR, GDS/FAST).

AT:N LÄÄKEHOIDON HINTA Kuukauden lääkehoito n.120 € Kela-korvaus 42% sairastuneelle (50 €) Sairausvakuutuslain mukaan lääkekatto Suomessa 672,70 €/ kalenterivuosi, eli noin 56 €/kk (vuonna 2010) Kelan eläkkeensaajan hoitotuki matalimmillaan 687,84 €/ vuosi eli noin 56 € / kk (perus 57.32, korotettu 142.70m ylin 310.75) Hinta yhteiskunnalle (Ari Rosenvall, 2006) 3 kk muistisairauslääkettä = 1 vrk laitoshoidossa 4 kk muistisairauslääkettä = 1 vrk akuuttihoidossa 5 kk muistisairauslääkettä = 1 vrk yliopistosairaalassa 6 kk muistisairauslääkettä = 1 vrk päivystyksessä

MIKÄ ON KALLISTA? Yhteiskunnalle kallein on diagnosoimaton muistipotilas Seuraavaksi kallein on diagnosoitu, mutta hoitamaton muistipotilas Halvin potilas on diagnosoitu ja hoidon piirissä oleva potilas 1. Hill JW, Futterman R, Duttagupta S. et al. Alzheimer’s disease and related dementias increase costs of comorbidities in managed Medicare. Neurology 2002;58:62-70 Usein kuulee väitettävän, että Alzheimerin taudin lääkehoito on potilaalle kallista ja sen takia lääkityksen aloittamista lykätään. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Yhteiskuntaa tukee tällä hetkellä jo merkittävällä tasolla potilaiden lääkehoitoa. Lääkärin tekemällä b-lausunnolla potilas saa peruskorvattavuuden, jonka jälkeen potilaan omavastuuosuus on 600,- euroa. Tämän lisäksi Alzheimer-potilasta taudin aiheuttaman toiminnanvajavuuden ja lisääntyneiden hoitokustannusten takia oikeutettu myös eläkkeensaajan hoitotukeen, joka minimissään on 600,- euroa vuodessa. Jo nämä etuisuudet tekevät sen, että perusteita ei ole väittää, että lääkehoito olisi potilaalle kallista - päinvastoin.

MUUT MUISTISAIRAUKSISSA TUTKITUT VALMISTEET Gingko biloba eli neidonhiuspuu-uutteen B, dihydroergotoksiinin (Hydergiini) D tai pirasetaamin D tehosta AT:n tai muistioireiden hoidossa ei ole näyttöä. E-vitamiinin tehosta ei ole näyttöä AT:n ehkäisyssä tai hoidossa C eikä MCI-potilailla C.

LÄÄKEHOITO ON VAIN OSA HOIDON KOKONAISUUTTA Lääkitys on osa muistipotilaan kokonaisvaltaista hoitoa Lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta Kokonaisvaltainen hoito: vaaratekijöiden ja oheis- sairauksien hoito, mielialan ja käytösoireiden hoito, sekä kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Hoidon onnistuminen edellyttää saumatonta yksilöllistä hoitoketjua sekä yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä

Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT) Copyright: Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito -työryhmä (korvaa alkuperäisessä suosituksessa olleen kuvan [imk00018]) 46

Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa KÄYTÖSOIREIDEN HOITO Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

KÄYTÖSOIREIDEN YLEISYYS AT:SSA masennus 20- 80 % apatia 20- 90 % levottomuus ( agitaatio ) 20- 75 % ahdistuneisuus 20- 50 % psykoottiset oireet 5- 75 % persoonallisuuden muutos 50- 90 % uni- valverytmin häiriöt 60- 70 % seksuaaliset käytösoireet 10- 15 % syömishäiriöt 30 %

Motorinen levottomuus ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET- KÄYTÖSOIREET AD RISKISSÄ MMSE Depressio, apatia LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN 2 28 30 26 22 20 24 12 14 16 18 4 6 8 10 VARHAINEN AD PREDEMENTIA Harhaluulot Hallusinaatiot Levottomuus LIEVÄ AD MCI - MILD COGNITIVE DECLINE Motorinen levottomuus Ahdistuneisuus Aggressiivisuus KESKI- VAIKEA AD Lyhyesti AT:n kliiniset vaiheet Ensinnä ryhmä joka on AT:n riskissä. Tähän joukkoon kuuluvat lievästä kognitiivisesta häiriöstä (Mild cognitive impairment, MCI) kärsivät. Heillä on selvä episodisen muistin häiriö, yleinen älyllinen toimintakyky ja selviytyminen arkitoimisto on tallella. Lievästä kognitiivisestä häiriöstä kärsivät ovat riskiryhmä, josta 10-15 % etenee vuositasolla kliiniseen AT:iin. Lievää kongnitiivista häiriötä seuraa, varhainen AT eneen dementiaa, sitten lievä AT dementia, keksivaikea AT dementia ja vaikea AT dementia syytä muistaa tässä, että keskeiset uusien AD lääkkeiden rekisteröintitutkimukset on tehty lähinnä keskivaikeaa dementiaa sairastavilla,vaiheessa joka viellä usein vasta mielletään taudiksi. Puolestaan lääkekehityksen uusi painopiste on lievä kognitiivinen häiriö. VAIKEA AD VUOSIA Timo Erkinjuntti - MRU 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Devanand ym Arch Gen Psychiatry 1997, Holzer ym. J Am Geriatr Soc 2003

KÄYTÖSOIREIDEN HOITO 1 Käytösoireita esiintyy jossakin vaiheessa 90 %:lla eri muistisairauksissa. Ne heikentävät elämänlaatua, lisäävät palvelujen tarvetta ja ovat tärkein pitkäaikaishoidon alkamisen syy. Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat oleellinen osa potilaan seurantaa. Näiden ilmaantuessa tai pahentuessa tulee selvittää somaattisten sairauksien tai muiden laukaisevien tekijöiden osuus.

KÄYTÖSOIREIDEN HOITO 2 Käytösoireita pitää hoitaa, kun ne rasittavat potilasta tai heikentävät hänen omatoimisuuttaan tai sosiaalista vuorovaikutusta. Hoito on aiheellista myös silloin, kun oireet aiheuttavat vaaratilanteita potilaalle itselleen tai muille. Lääkkeettömät keinot ovat ensisijaisia useimpien käytösoireiden hoidossa). Osa dementiaan liittyvistä käytösoireista häviää itsestään, joten masennus- ja psykoosilääkehoidon tarvetta on arvioitava säännöllisesti 3–6 kuukauden välein.

KÄYTÖSOIREIDEN HOITO 3. Käytösoireita pitää hoitaa, kun ne heikentävät: potilaan kykyä huolehtia itsestään sosiaalista vuorovaikutusta toimintakykyä tai rasittavat potilasta kun ne aiheuttavat: vaaratilanteita potilaalle tai muille vaikuttavat hoitopaikkaratkaisuun tai kun omaiset eivät enää niiden vuoksi jaksa hoitaa potilasta

KÄYTÖSOIREIDEN HOITO 4. Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia. Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten lääkehoito on tilapäistä Lääkehoidon tarve tulee arvioida 3 – 6 kuukauden välein

Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen syitä 1. Kipu Muu epämukavuutta aiheuttava tekijä, esimerkiksi ummetus tai virtsaretentio Turhautuminen Infektio Epäasianmukainen lääkitys Päihteiden haittavaikutukset Metabolinen häiriö: nestetasapainon häiriöt, maksan, munuaisten, keuhkojen tai kilpirauhasen toimintahäiriö, hypo- tai hyperglykemia

Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen syitä 2. Epileptinen kohtaus Sydän- ja verisuonisairaudet: sydämen vajaatoiminta, infarkti, vakavat rytmihäiriöt Kasvaimet Aivoverenkiertosairaudet: TIA, aivoinfarkti, aivoverenvuoto Trauma: pään vamma, murtuma, subduraalihematooma

Käytösoireiden lääkkeettömiä hoitomahdollisuuksia 1. Omaisten tuki ja ohjaus Hyvä perushoito (ravitsemus, nesteytys, kivun hoito ym.) Laukaisevien tekijöiden eliminointi (esimerkiksi kipu, epäasianmukainen lääkitys) Tunne-elämää tukevat ja kognitiivisesti suuntautuneet terapiat (muistelu- ja validaatioterapia) Merkityksellisiä kokemuksia painottavat menetelmät (virikkeellisyys)

Käytösoireiden lääkkeettömiä hoitomahdollisuuksia 2. Käyttäytymisen ja vuorovaikutustapojen hallintaa tukevat menetelmät (behavioraaliset terapiat) Liikunta Luovat terapiat, muun muassa musiikki, musiikkiterapia, kuvataide, tanssi, käden taidot Virkistystoiminta Kuntouttava päivätoiminta

Muistisairaan käytösoireiden hoitomuotojen porrastus. Copyright: Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito -työryhmä 58

OIREITA, JOIHIN PSYKKOSILÄÄKKEET EIVÄT AUTA kuljeskelu tavaroiden keräily ja kätkeminen tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen huutelu esineiden syöminen hyperseksuaalisuus itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen)

KÄYTÖSOIREIDEN LÄÄKEHOITO BENTSODIATSEPIINIT Kliinisen kokemuksen mukaan pieniä annoksia keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja voidaan käyttää käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa. Hyödyt ja haitat tulee arvioida ja huomioida ikääntymiseen liittyvät muutokset lääkkeiden metaboliassa ja jakaantumistilavuudessa.

KÄYTÖSOIREIDEN LÄÄKEHOITO MASENNUSLÄÄKKEET Sertraliini saattaa olla tehokas ja turvallinen dementiapotilaan masennuksen hoidossa C. Trisyklisistä depressiolääkkeistä ei liene hyötyä dementiaan liittyvässä masennuksessa C. Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet lisäävät kognitiivisia ongelmia ja voivat liittyä jopa dementiatasoisen oirekuvan kehittymiseen. Sitalopraami saattaa olla tehokas laitospotilaiden dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa C. Sertraliinilla ja sitalopraamilla vaikuttaisi olevan vähemmän kliinisesti merkittäviä interaktioita kuin muilla serotoniinin takaisinoton estäjillä.

KÄYTÖSOIREIDEN LÄÄKEHOITO PSYYKOOSILÄÄKKEET 1 Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöitä ja kuolleisuutta B dementiapotilailla. Tämän takia niitä voidaan käyttää vain vaikeimpien psykoottisten oireiden ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmenevien käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa. Tarvetta tulee arvioida säännöllisesti. Yli kolme kuukautta jatkuneen neuroleptilääkityksen lopettaminen ei heikentäne potilaiden toimintakykyä tai kognitiota eikä lisää käytösoireita mutta saattaa vähentää kuolleisuutta pitkäaikaisseurannassa C. Toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän neurologisia haittavaikutuksia kuin vanhemmat.

KÄYTÖSOIREIDEN LÄÄKEHOITO PSYKOOSILÄÄKKEET 2 Dementiaan liittyvät vaikeat käytösoireet ovat vain risperidonin virallinen käyttöaihe. Risperidoni on tehokas laitospotilaiden dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa A.

KÄYTÖSOIREIDEN LÄÄKEHOITO PSYKOOSILÄÄKKEET 3. Osa lääkeyrityksistä ei suosittele valmisteensa (aripipratsoli, olantsapiini, tsiprasidoni) käyttöä dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa. Olantsapiini saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien harhaluulojen ja aistiharhojen hoidossa C. Aripipratsoli saattaa vähentää AT-potilaiden dementiaan liittyviä psykoosioireita C. Ketiapiini ei ilmeisesti tehoa vaikeaa AT:tä sairastavien laitospotilaiden levottomuuteen C. Haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa A. Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla sen sijaan ei ole vaikutusta A.

KÄYTÖSOIREIDEN LÄÄKEHOITO MUUT LÄÄKKEET Natriumvalproaatin tehosta laitoshoidossa olevien dementiapotilaiden levottomuuteen ei ole näyttöä D.

AKE-ESTÄJILLE REAGOIVIA OIREITA apatia agitaatio harha-ajatukset aistiharhat estottomuus poikkeava motorinen käytös

Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa MUISTIPOTILAAN HOIDON KOKONAISUUS Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

Suomalainen asiantuntijasuositus – ”Hyvät hoitokäytänteet etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa” Kirjoittajana Suomen Alzheimer tutkimusseuran kokoama asiantuntijatyöryhmä: Jaana Suhonen, Kari Alhainen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Pirjo Juhela, Kati Juva, Minna Löppönen, Markku Makkonen, Matti Mäkelä, Tuula Pirttilä, Kaisu Pitkälä, Anne Remes, Raimo Sulkava, Petteri Viramo ja Timo Erkinjuntti SLL 2/2008

Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT). MMSE = Mini-mental State Examination, GDS = Global Deterioration Scale, CDR= Clinical Dementia Rating. Kaikkien tehtävä Ehkäisy Muistioireen tunnistaminen Muistipoliklinikka Diagnostiikka Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Säännöllinen tarkistus ja seuranta (6–12 kuukautta) Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut Käytösoireiden hoito Ajoterveys, turvallisuus Kuntoutus ja apuvälinearvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tuki Muistisairauksien ennaltaehkäisy Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito Liikunta Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus Päävammojen ehkäisy Monipuolinen ruokavalio Aivojen terveys Muistioire Varhainen AT Diagnoosi Vaikea AT MMSE 12–0 GDS 6–7 CDR 2–3 Kuolema Erityistason konsultaatio Neurologi Geriatri Neurokirurgi Psykiatri Psykogeriatri Loppuvaiheen hoito Keskivaikea AT MMSE 22–10 GDS 4–6 CDR 1–2 Lievä AT MMSE 26–18 GDS 3–4 CDR 0,5–1 Avohoito/Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoito Yksilöllinen hoitosuunnitelma Kuntoutumista edistävä hoitotyö © Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito -työryhmä Copyright: Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito -työryhmä (korvaa alkuperäisessä suosituksessa olleen kuvan [imk00018]) 69

LÄÄKEHOITO ON OSA HOIDON KOKONAISUUTTA Lääkitys on osa muistipotilaan kokonaisvaltaista hoitoa Lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta Hoidon onnistuminen edellyttää saumatonta yksilöllistä hoitoketjua sekä yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä Näitä potilaita tulee seurata säännöllisesti valitusta hoitomuodosta riippumatta

EHYT HOITOKETJU TURVAA HYVÄN HOIDON 1 Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja 20-30 000). Perusterveydenhuollossa muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Työikäisten muistipotilaiden diagnostiikka tulee keskittää neurologian muistipoliklinikkaan.

EHYT HOITOKETJU TURVAA HYVÄN HOIDON 2 Muistipotilaan hoito pitää toteuttaa lähipalveluina siten, että lähtökohtana ovat potilaan tarpeet. Muistipotilaan toimiva hoitoketju turvaa hoito- ja kuntoutuspalveluiden jatkuvuuden muistin heikkoudesta ja kommunikaation vaikeutumisesta huolimatta [kuva18]. Yhteistyössä toteutettu hoito säästää sekä potilaan että hoitavien yksiköiden kuormitusta ja kustannuksia hoidon laatua vaarantamatta.

MUISTIPOTILAAN HOIDON TAVOTTEITA Muistipotilaan hoidon merkittävänä tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa. Hoito sisältää potilaan elämäntavan ja taustan vaalimisen, arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisen ja autonomian turvaamisen.

MUISTIPOTILAS TARVITSEE MUUTAKIN KUIN LÄÄKKEITÄ 1. Saumaton hoitoketju: alkaa diagnosointivaiheesta tavoitteina mm. Tilanteen tekeminen käsitettäväksi potilaalle ja hänen läheisilleen Muutosten ja riskien hallinta Elämänlaadun turvaaminen Kotona vietetyn ajan pidentäminen

MUISTIPOTILAS TARVITSEE MUUTAKIN KUIN LÄÄKKEITÄ 2. Yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma: Tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä Muutosten ennakointi ja riskien hallinta Poikkeamien havaitseminen taudinkuvassa ja niihin reagoiminen Varautuminen kriisitilanteisiin Oman tahdon ilmaiseminen (testamentti, hoitotahto) Tukiverkoston järjestäminen (omat lääkärit, kotihoito, muistihoitajat,…)

MUISTIPOLIKLINIKKA JA MUISTITIIMI 1 Muistipoliklinikka ja muistitiimi ovat hoitoketjun keskeisiä toimijoita. Potilaan ja omaisten pitää voida ottaa suoraan yhteyttä paikalliseen muistipoliklinikkaan, jossa on muistisairauksien hoidon erityisosaamista ja kykyä kokonaisvaltaiseen tilannearvioon. Muistipoliklinikan vastuualue on noin 20–30 000 henkilöä. Muistipotilaan tueksi rakennetun muistitiimin kokoonpano muuttuu sairauden edetessä ja hoivan ja palvelujen tarpeen muuttuessa. Muistihoitaja on muistipoliklinikan lääkärin työpari.

MUISTIPOLIKLINIKKA JA MUISTITIIMI 2 Muistitiimi tarvitsee jokaiseen terveyskeskukseen nimetyn muistikoordinaattorin. Muistipotilaan säännöllinen seuranta kannattaa keskittää muistikoordinaattorille hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Myös muistikoordinaattorin työparina on lääkäri. Muistikoordinaattori varmistaa avohoidon saumattomuuden sekä ohjaa muistipotilasta ja omaisia arjen ongelmissa. Vaikuttavien hoitointerventioiden yhteinen piirre on muistikoordinaattorin säännölliseen seurantaan ja ohjaukseen perustuva hoitokokonaisuus B.

YKSILÖLLINEN HOITO- JA KUNTOTUSSUNNITELMA Jokaiselle muistipotilaalle laaditaan oma yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti 6–12 kuukauden välein sairauden edetessä. Muutosten ennakointi ja riskien hallinta auttavat selviytymään uusissa tilanteissa taudin edetessä. Tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeää mahdollisten poikkeamien havaitseminen taudinkuvassa, varautuminen kriisitilanteisiin, tukiverkoston järjestäminen perheelle ja potilaan oman tahdon kuuleminen.

Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö 1. Kokonaistilanteen säännöllinen seuranta ja arviointi 6–12 kuukauden välein Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Muistisairauksien vaaratekijöiden hoito Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut Käytösoireiden hoito Ajoterveyden ja -turvallisuuden arvio Liikunnallisen, sosiaalisen ja psyykkisen kuntoutuksen

Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö 2. Muistiapuvälinearvio Ravitsemustilan arvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tukeminen Seuraavasta seurantakäynnistä sopiminen Yhteystiedot (esimerkiksi muistikoordinaattorille tai muistipoliklinikalle)

Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä 1. Yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma Kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet Varhainen ja jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta Sopeutumisvalmennus Fysio- tai toimintaterapia Omatoimisuutta ja osallistumista tukevat terapiat Merkityksellinen tekeminen, esimerkiksi päivätoiminta Asianmukainen lääketieteellinen hoito Kohdennettu lääkehoito Käytösoireiden hoito Muiden sairauksien hoito ja tilaa pahentavien tekijöiden (esimerkiksi ravitsemusongelmat, päihteet ja epäasianmukainen lääkitys) havaitseminen ja poistaminen

Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä 2. Oikea-aikaiset tukitoimet Kotipalvelut Kuljetuspalvelut Lyhytaikainen tai jaksoittainen pitkäaikaishoito Muut kunnalliset tukipalvelut (ateriapalvelu, turvapuhelin ym.) Etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet Lääkkeiden korvattavuus Eläkettä saavan hoitotuki Omaishoidon tuki

Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä 3. Omaisten oikeudet ja tukeminen Vertaistuki Lomaoikeus Turvallisuutta lisäävät ratkaisut Edunvalvonnan tarpeen arviointi Ympäristömuutokset

ELÄMÄNLAADUN TURVAAMINEN Hoidon keskeinen tavoite on elämänlaadun turvaaminen: Elämäntapojen vaaliminen Sosiaalisen arvokkuuden ylläpitäminen Autonomian turvaaminen

KOTONA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN 1 Kuntouttavat toimenpiteet: Varhain aloitettu ja jatkuva ohjaus ja neuvonta Sopeutumisvalmennus Muiden samanaikaisten sairauksien ja oireiden hoito Tilaa pahentavien tekijöiden poistaminen (päihteet, epäasianmukaiset lääkkeet)

KOTONA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN 2 Oikea-aikaiset tukitoimet: Kotipalvelut Kuljetuspalvelut Lyhytaikainen tai jaksottainen laitoshoito Muut tukipalvelut (ateriapalvelu, turvapuhelin, yms)

KOTONA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN 3 Taloudelliset tukitoimet: Lääkkeiden korvattavuus Eläkkeensaajan hoitotuki Omaishoidon tuki Omaisille myös vertaistuki, lomaoikeus yms.

KOTONA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN 4 Turvallisuutta lisäävät ratkaisut: Edunvalvonnan tarpeen arviointi Turvallinen ympäristö

Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa MUISTISAIRAAN HYVÄN HOIDON SISÄLLÖT Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

Suomalainen asiantuntijasuositus – ”Hyvät hoitokäytänteet etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa” Kirjoittajana Suomen Alzheimer tutkimusseuran kokoama asiantuntijatyöryhmä: Jaana Suhonen, Kari Alhainen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Pirjo Juhela, Kati Juva, Minna Löppönen, Markku Makkonen, Matti Mäkelä, Tuula Pirttilä, Kaisu Pitkälä, Anne Remes, Raimo Sulkava, Petteri Viramo ja Timo Erkinjuntti SLL 2/2008

MUISTISAIRAAN HYVÄN HOIDON SISÄLLÖT 1. Ehkäisy on kaikkien tehtävä 2. Muistioire tulee tunnistaa mahdollisimman varhain 3. Kuinka päästään diagnoosiin ja mitä sen jälkeen 4. Muistipotilaan diagnostiikka ja hoidon organisointi kannattaa keskittää muistipoliklinikalle 5. Muistisairauden diagnoosi tulee selvittää sairastuneelle ja läheiselle 6. Diagnoosin jälkeen laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma 7. Muistikoordinaattori varmistaa muistipotilaan avohoidon toteutumisen 8. Etenevän muistisairauden oireenmukainen lääkehoito vaatii seurantaa 9. Käytösoireiden ennakointi ja hoito vaatii osaamista 10. Muistipotilaiden somaattisten sairauksien kokonaisvaltainen hoito kannattaa 11. Edunvalvonta, hoitotahto ja ajo-oikeuden arviointi ovat osa ennakoivaa hoitoa 12. Muistisairauksia on myös työikäisillä 13. Dementiapotilaiden ympärivuorokautinen hoito vaatii erityisosaamista 14. Yksityissektori ja kolmas sektori tuottavat myös muistipotilaan tarvitsemia palveluja Suhonen ym Suom Lääkäril 2008;63:9-22

EHKÄISY ON KAIKKIEN TEHTÄVÄ Väite 1. Muistisairauksien kehittymiseen voidaan vaikuttaa. Muistisairauksien vaaratekijät tulee tunnistaa ja hoitaa. Muistisairauksien vaaratekijöiden hoito kuuluu kaikille.

MUISTIOIRE TULEE TUNNISTAA MAHDOLLISIMMAN VARHAIN Väite 2. Muistioire, dementia ja niihin liittyvät hälytysmerkit tulee tunnistaa. Muistioireen havaitsemisen tulee johtaa Käypä hoito -suosituksen mukaisiin jatkoselvittelyihin.

KUINKA PÄÄSTÄÄN DIAGNOOSIIN JA MITÄ SEN JÄLKEEN? Väite 3. Muistioireiden syy tulee selvittää Käypä hoito –suosituksen mukaisesti.

MUISTIPOTILAAN DIAGNOSTIIKKA JA HOIDON ORGANISOINTI KANNATTAA KESKITTÄÄ MUISTIPOLIKLINIKALLE Väite 4. Muistisairauden diagnostiikka ja hoidon organisointi tulee järjestää lähipalveluna keskitetysti asiaan perehtyneellä, moniammatillisella muistipoliklinikalla. Ongelmatilanteissa perusterveydenhuollon muistipoliklinikka voi konsultoida muistisairauksiin perehtynyttä erikoislääkäriä esim. erikoissairaanhoidon muistipoliklinikalta. Alueellisissa hoitoketjuissa sovitaan työn- ja vastuunjaosta muistipotilaan perus- ja jatkoselvitysten sekä jatkohoidon osalta.

MUISTISAIRAUDEN DIAGNOOSI TULEE SELVITTÄÄ SAIRASTUNEELLE JA LÄHEISILLE Väite 5. Muistisairauden diagnoosi selitetään sekä sairastuneelle että läheisille. Diagnoosin tehneen toimijan vastuuna on järjestää jokaiselle sairastuneelle ja hänen läheiselleen varhaisvaiheen ohjaus, neuvonta ja ensitieto.

DIAGNOOSIN JÄLKEEN LAADITAAN HOITO- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMA Väite 6. Muistipotilaan ja läheisen kanssa tulee laatia realistinen ja ennakoiva hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Hyvän hoidon tärkeimmät elementit ovat asianmukainen lääketieteellinen hoito, soveltuva kuntoutus, tarvittavat tukitoimenpiteet sekä säännöllinen ja suunnitelmallinen seuranta ja tuki.

MUISTIKOORDINAATTORI VARMISTAA MUISTIPOTILAAN AVOHOIDON TOTEUTUMISEN Väite 7. Muistipotilaan avohoidon seurannassa yksilöllisen hoito- ja kuntoutus-suunnitelman toteutuminen vaatii muistisairauksien hoidon erityisosaamisen lisäksi hyvää palveluiden tuntemusta sekä yhteistyötä potilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Hoidon säännöllinen seuranta kannattaa keskittää muistisairauksiin perehtyneelle muistikoordinaattorille, jonka työparina on muistisairauksiin perehtynyt terveyskeskuslääkäri, kotihoidon tai muistipoliklinikan lääkäri.

ETENEVÄN MUISTISAIRAUDEN OIREENMUKAINEN LÄÄKEHOITO VAATII SEURANTAA Väite 8. Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin dementian oireenmukainen lääkehoito on tärkeä osa muistipotilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Lääkehoidon toteutumista ja vastetta tulee seurata säännöllisesti.

KÄYTÖSOIREET LIITTYVÄT USEIN MUISTISAIRAUTEEN, NIIDEN ENNAKOINTI JA HOITO VAATIVAT OSAAMISTA Väite 9. Kaikkien muistipotilaita kohtaavien ammattihenkilöiden tulee tuntea muistisairauksien käytösoireet

MUISTIPOTILAAN SOMAATTISTEN SAIRAUKSIEN KOKONAISVALTAINEN HOITO KANNATTAA Väite 10. Muistipotilaat ovat usein monisairaita vanhoja ihmisiä. Kognitiivisen ja yleisen toimintakyvyn turvaamiseksi kokonaisvaltainen, hyvä somaattinen hoito kannattaa.

EDUNVALVONTA, HOITOTAHTO JA AJO-OIKEUDEN ARVIOINTI OVAT OSA ENNAKOIVAA HOITOA Väite 11. Kaikkien hoitavien tahojen tulee kiinnittää huomiota sairastuneen edunvalvonnan tarpeeseen ja pyrkiä turvaamaan sairastuneen toiveet hänen tulevan hoitonsa suhteen (hoitotahto).

MUISTISAIRAUKSIA ON MYÖS TYÖIKÄISILLÄ Väite 12. Työikäisten muistipotilaiden erityistarpeet tulee huomioida

DEMENTIAPOTILAIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO VAATII ERITYISOSAAMISTA Väite 13. Suurimmalla osalla ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa olevista vanhoista ihmisistä on dementia. Niissä toimiva henkilökunta tarvitsee aina muistisairauksien hoidon asiantuntemusta. Henkilökuntamäärä ja tilat tulee mitoittaa asianmukaisesti.

YKSITYISSEKTORI JA KOLMAS SEKTORI TUOTTAVAT MYÖS MUISTIPOTILAAN TARVITSEMIA PALVELUJA Väite 14. Kunnallisen palveluntuotannon lisäksi voidaan muistipotilaiden hoidossa hyödyntää myös yksityissektorin ja kolmannen sektorin palveluita yhteistyössä julkisen sektorin kanssa

Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa KUNTOUTUKSESTA Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

KUNTOUTUS ON YKSI HOIDON KULMAKIVISTÄ LIEVÄ ALZHEIMERIN TAUTI totutun elämäntyylin jatkaminen mielekkäiden toimintojen ja roolien tukeminen sosiaalisten suhteiden vahvistaminen tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemisen hidastaminen KESKIVAIKEA ALZHEIMERIN TAUTI sopivan omatoimisuuden tukeminen onnistumisen kokemusten luominen itsetunnon parantaminen sosiaalisten suhteiden tukeminen omaishoitajan jaksamisen tukeminen Kuntoutus on eräs Alzheimerin taudin hoidon kulmakivistä. Lievässä Alzheimerin taudissa kuntoutuksen tavoitteina ovat totutun elämäntyylin jatkaminen, mielekkäiden toimintojen ja roolien ylläpitäminen, sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja tiedonkäsittelyn heikkenemisen hidastaminen. Keskivaikeaa vaihetta sairastavilla tavoitteina ovat omatoimisuuden tukeminen, positiivisten onnistumiskokemusten luominen, itsetunnon tukeminen, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen sekä omaishoitajan tarpeiden huomioiminen. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

KUNTOUTUSKEINOJA HENKINEN VIRKISTYS Spector ym 2003 MUISTELUTERAPIA Woods ym 2005 TOIMINTATERAPIA Graff ym 2006 LIIKUNTA/FYSIOTERAPIA Heyn ym 2004 TIEDOLLINEN TUKI Mittelman ym. 1996, Brodaty ym. 1997 KOTIHOIDON TUKI Eloniemi-Sulkava 1999 DEMENTIAPERHEIDEN TUKIMALLI Eloniemi-Sulkava ym. 2006 Kuntoutusnäkökulmia on tutkittu paljon. On käytetty erilaisia henkisiä virikkeitä, toimintaterapiaa, liikuntaa ja fysioterapiaa, annettu tietoa ja tuettu kotihoitoa. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on lisäksi tutkittu dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuutta kuntoutusmenetelmänä. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007