Perusterveydenhuollon tuotteistus ja miten tuottavuutta voidaan mitata? Miika Linna HCLF 17.1. 2008.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mitä tiedämme terveyskeskusten potilastyön sisällöstä?
Advertisements

Matkustusstrategia – miten tästä eteenpäin
Avohoidon potilasryhmitys (APR) - tuotteistus johtamisen työkaluna
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Komponenttien rakenteellinen tärkeys
Kotihoidon laskenta Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
Ohjelman perusrakenteet
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
APR ja kustannuslaskenta Laskentatoimelle asetettavat kehittämisvaatimukset terveyskeskukselle perustuen kokemuksiin joidenkin terveyskeskusten kanssa.
Kartoitustulosten havainnollistaminen Case TaY:n kirjasto
Potilaat, pennit ja pisteet: Tuotteistaminen perusterveydenhuollossa
Miten uusi korvaushoitoasetus muuttaa käytäntöjä
Luotettavuus todennäköisyyskäsitteenä; vikaantumismallit
Tuottavuuden vertailu APR- terveyskeskusten välillä sekä Jyväskylän vastaanottotoiminnan tuottavuuden muutoksesta toimintakäytäntöjen muutoksen myötä Jarmo.
TERVEYDENHUOLLON RAHOITUSPOLITIIKAN ARVIOINTI: KUNTARAHOITUKSEN VAKAUTTAMINEN (VAKKA) Ilkka Vohlonen, professori Jan Klavus, dosentti Veli.
Dosentti, LKT Outi Elonheimo Professori, LKT Mats Brommels
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa ja kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä – sisäistetäänkö salutogeneettinen.
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl, 15 enemmän kuin 2007)
Avohoidon potilasryhmityksen käyttö tk:n johtamisessa
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Diagnosis Related Groups (DRG) SerAPI-työpajaseminaari Työpaja 3 Heli Mäki Kuopion yliopisto, Tietotekniikkakeskus, HIS.
APR-tietojärjestelmä: Terveyskeskusjohdon työkalu
Tampereen seutukuntien päiväkotihoidon kustannusvertailu 2013
Kokoelmakartta Kymenlaakson amk:n kirjastossa / Jyväskylä.
Ohjelman perusrakenteet
Terveyskeskuslääkärin työn sisältö
Esityksen nimi / Tekijä1 Perusterveydenhuolto 2013.
Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi Klikkaamalla pääotsikoista tietosi karttuu. Sininen mökki toimii paluupainikkeena. Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi.
Tilinpäätös tilintarkastamattomat tiedot Henkilöstötoimikunta Anne Priha ja Taru Lehtonen.
Toimintojohtamisesta tuotteistamiseen - tuotteistamisen taustaa
Toimintakäytäntöjen vertailu terveyskeskusten välillä Outi Elonheimo Dosentti, LKT APR-benchmarking-seminaari.
Vantaan dysfasiaprojekti Tutkimussuunnitelmat 1,2,3 Leena Isotalo Sinikka Hannus Pia Isoaho.
Perusterveydenhuolto – THL:n malli Yleislääkäripäivät
Palvelutuotannon suunnittelu ja ohjaus APR:n avulla Miten terveyskeskuksen tuottavuus paranee? Outi Elonheimo Dosentti, LKT Kunta-HCLF
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 15 – Mikko Harju Optimointiopin seminaari - Kevät 2010 Korreloitu tasapaino ja sosiaaliset.
Sairaaloiden tuottavuus 2013 Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2013 – Tilastoraportti 3/2015.
STANDARDI 4:N SOVELTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ: Henkisen kuormittumisen hallintamallin kehittäminen ESSHP:ssä Eeva Häkkinen TtM Hankekoordinaattori
Iltapäivän raporttiin käytettävän ajan puolittaminen
– Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML.
Tuotannon muutos nykytilaan nähden Kouvolan terveyspalveluissa Elonheimo, Brommels.
Miten tuotteistus tehdään? APR-potilasryhmitys
Kiusaamiskysely 2014 Syksy.
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 22 – Jussi Kangaspunta Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Ohjaamaton.
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Pth avohoidon APR-episodi- ryhmittelijästä laajennetun alueellisten hoitokokonaisuuksien EPR-episodiryhmittelijän (alue-sote- EPR) mahdollisuuksista alueellisten.
© Tampereen kaupunki Palvelujen tuotteistaminen kustannusvaikuttavuuden seurannan välineenä Tiina Lehto.
Miten lääkäreiden peruskoulutus saadaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin? LKT, dos. Outi Elonheimo Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta.
Perusterveydenhuollon tuottavuus ja vaikuttavuus - pohdintaa Simo Kokko Esityksen nimi / Tekijä1.
Pasi Tuominen MARC21 -tietuejoukkojen deduplikointi.
KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto 2015 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sairastavuusindeksi ja osaindeksit Keski-Suomen sairaanhoitopiirin.
Tutkimuksen suunnittelu
Sairaaloiden tuottavuus 2014
Sairaaloiden tuottavuus 2015
Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2014
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: kustannuskäyrät
Monimuuttinimuuttuja-analyyseista
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa
Somaattinen erikoissairaanhoito
Tulorekisteriprosessi
Hoidon saatavuus alatyöryhmä
ArcGIS 9.1 Spatial Analyst -laajennusosio
Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU
Sairaaloiden tuottavuus 2015 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
Mittarit – mitä ja miten mitata
Perusterveydenhuolto 2013
Eksoten kommentit ja kokemukset sekä alustavat tulokset
Sairastavuusindeksit Kela:n sairastavuusindeksi 2017 (Lähde: Kela/terveyspuntari) - kuolleisuusindeksit - lääkekorvausoikeusindeksit - työkyvyttömyysindeksit.
Sairastavuusindeksit Kela:n sairastavuusindeksi 2018 (Lähde: Kela/Terveyspuntari) - kuolleisuusindeksit - lääkekorvausoikeusindeksit - työkyvyttömyysindeksit.
Esityksen transkriptio:

Perusterveydenhuollon tuotteistus ja miten tuottavuutta voidaan mitata? Miika Linna HCLF 17.1. 2008

Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet vs esimerkiksi riskivakioituun väestöön pohjautuva kapitaatio Tuotteistuksen tulisi auttaa suunnittelemaan toiminta selvitetyn tarpeen mukaiseksi järjestämään tarpeenmukaiset palvelut sovitun hoitokäytännön mukaisesti hallitsemaan voimavarojen käyttöä hoitokäytäntöä seuraamalla ja tarkistamalla

Tuotteistuksen erilaisia lähtökohtia ja tasoja

Tuotteistus ja toimintaprosessin kuvaus - eräitä tärkeitä ominaisuuksia tuotteistukselle Hoitokokonaisuus (hoitoprosessi), joka koostuu useista eri työntekijöiden toiminnoista ja joka kohdistuu potilaan tietyn sairauden tai sairauksien hoitoon Ongelma ja toiminnot (toimenpiteet) Hoitokokonaisuuden luokittelu (ryhmitys) ja nimeäminen riittävän 'samankaltaisuuden' perusteella Hoitokokonaisuuden voimavarojen käyttö ilmaistaan siihen kohdistuvien toimintojen (toimenpiteiden) kustannuspainojen summana

Perusterveydenhuollon potilasryhmitys - APR Dosentti Outi Elonheimon ja professori Mats Brommelsin kehittämä ryhmittelylogiikka perustuu potilaan sairauksiin (ASL) sekä tehtyihin toimenpiteisiin (ATL) APR-ryhmittelyn avulla terveyskeskuksen tai alueen palvelutuotanto voidaan kuvata entistä tarkemmin kahdella tavalla episodeina (eAPR-tuotteina) ~ "ongelman hoidon kokonaisprosessi" pAPR-kontakteina ~ "kokonaisprosessin ryhmitelty osa" vrt. DRG-ryhmä erikoissairaanhoidossa

PerusAPR-ryhmitys (pAPR) Kuvaa yksittäisen potilaskontaktin ongelmaa, hoidon sisältöä ja intensiteettiä Jokaisella sairausryhmällä 3-4 alaryhmää muodostuvat toimintojen painon perusteella mukana useiden ammattiryhmien kontakteja Jokainen pAPR-ryhmä nimetty kuvaamaan toiminnan sisältöä Kustannuspaino kuvaa kontaktin aikana sairauden hoitamiseksi käytettyä keskimääräistä resurssia

EpisodiAPR-ryhmitys (eAPR) Muodostaa perusterveydenhuollon avovastaanoton varsinaiset tuotteet = hoitoprosessit Yhdistelty taso pAPR:stä 75 eAPR ryhmää Pääsairaudet jaettu ”puhtaisiin episodeihin” ja niihin, joissa on liitännäissairauksia ja komplisoivia sairauksia Kuvaa nimeämäänsä hoitoprosessiin liittyvää voimavarojen käyttöä Yhden potilaan keskimääräinen resurssien käyttö (eAPRpaino) Terveyskeskuksen ko. potilasepisodien hoitamiseen käytetyt resurssit yhteensä

Volyymiltään suurimmat hoitoepisodit / Episoditason aineisto/Lohja ja Vihti_6 kk

Esimerkki: eAPR -episodeihin perustuvan tuotteistuksen 'hinnoittelu' eAPR -ryhmittelyn avulla voidaan määritellä potilaan ongelman laajempaan tarkasteluun (prosessi, episodi) perustuvat 'tuotteet' sekä niille hinnat 1) Ryhmitellään (eAPR) riittävän pitkän aikavälin tiedonkeruuseen perustuva aineisto (esim 6 kk) 2) Lasketaan kullekin eAPR -ryhmälle keskimääräiset kustannuspainot 3) Kerätään taloushallinnosta mahd. tarkka arvio tarkasteluajan aiheutuneista kokonaiskustannuksista (henkilöstömenot, pääoma, vuokrat, materiaalit hallinnolliset vyörytykset) 4) Jaetaan toimintamenojen kokonaissumma kustannuspainoilla painotettujen eAPR - tuotteiden summalla -> saadaan 'eAPR-pisteen hinta'

eAPR -episodeihin perustuvan tuotteistuksen hinnoittelu Lohjalla ja Vihdissä

Laajempien kokonaisuuksien kuvaaminen ja mittaaminen ryhmittelyiden avulla - palvelutuotannon yhteenlaskeminen Ryhmittelyn (tuotteistuksen) ja (kustannus)painojärjestelmän avulla voidaan laskea keskimääräistä potilasrakennetta kuvaava case-mix -indeksi Case-mix kertoo siis keskimääräisen potilaiden vaativuuden voimavarojen käytön näkökulmasta Pohjana mm. voimavarojen allokoinnille ja tuottavuuslaskennalle Kertyneellä aineistolla voidaan APR:n avulla tehdä poikkileikkausvertailuja (ja myös ajallisen muutoksen) eri tarkastelutasoilla huom. casemix -laskenta on jonkin verran altis kirjaamiskäytäntöjen eroille!

Tuotteistus ja kokonaistuotoksen mittaaminen Tuotteistus auttaa mittaamaan ja ymmärtämään kokonaistuotantoa vertailukelpoisemmin kahdesta näkökulmasta 1) Tuotteistuksen määrittämä casemix kertoo, kuinka paljon palvelujen kokonaismäärän laskelmaa on korjattava jos palvelujen jakauma painottuu enemmän kevyempiin/vaativampiin potilasryhmiin 2) Kunkin terveyskeskuksen tai yksikön omien APR -painojen vertailu keskimääräiseen paljastaa eroja toimintakäytännöissä (jotka voivat siis ilmentää tuottavuuseroja tai johtua potilaiden erilaisesta hoidon tarpeesta)

pAPR-ryhmittäin

Lopuksi Casemixin avulla voidaan tarkastella laajojen toimintakokonaisuuksien sisällön muutoksia yhden tunnusluvun avulla välttämätön vakiointi esim tuottavuus- ja tuotannon kokonaismuutostarkasteluissa Järjestelmästä voidaan seurata muutoksia vaikkapa kuukausittain/vuosittain esim: ammattiryhmittäin muodostamalla yhdistämällä mitä tahansa laajempia sairausryhmäkokonaisuuksia yksiköittäin jakamalla päivystyksen ja muun toiminnan osuuteen sairaanhoidon ja terveydenhoidon osuudet yms.. Monet tuotteistuksen lähtökohdat eivät sisällä mahdollisuutta riittävän tarkkaan toiminnan (prosessimaiseen) kuvaukseen vertailtavuuteen (perusluokitusten käyttö ryhmittelyssä) luotettavaan case-mix -vakiointiin (resurssien käyttö)