Miten lääkäreiden peruskoulutus saadaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin? LKT, dos. Outi Elonheimo Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta.

Esitys aiheesta: "Miten lääkäreiden peruskoulutus saadaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin? LKT, dos. Outi Elonheimo Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta."— Esityksen transkriptio:

1 Miten lääkäreiden peruskoulutus saadaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin? LKT, dos. Outi Elonheimo Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta Pohjolan lääkäripäivät 20.2.2015

2 Sidonnaisuudet Leipätyökseni ohjaan tk-työn kehittämiseen tähtääviä väitöskirjatutkimuksia Helsingin yliopiston Akateemisessa terveyskeskuksessa Tunnustan kehittäneeni oman väitöstutkimukseni pohjilta sekä tk-avotoimintaa kuvaavaa Avohoidon potilasryhmitystä (APR) että alueellisia sote-palveluita kuvaavaa Episodipotilasryhmitystä (EPR) –Ilta-, yö- ja vkl-aikainen toimitusjohtaja DRG Medical Systems Oy:ssä eli konsultoin näiden tuottaman tiedon avulla terveyden- huollon johtajia toiminnan ja oragnisaatioiden kehittämishankkeissa Ym. sidonnaisuuksien vuoksi olen myös sotkeutunut tuottamaan yhdessä ohjattavani, LK Nina Marsin kanssa tietoa tk-lääkäreiden työstä HY:n LTDK:n perusopetuksen curriculumuudistuksen pohjaksi

3 Competence-based education ”Aivan perustavaa laatua oleva periaate opetusohjelman sisällön uudistustyössä on siirtyminen tiede- ja ongelmalähtöisestä opetuksesta siihen, että opetuksen tavoitteet määritetään terveydenhuollon tarpeista lähtöisin. Tämä edellyttää koulutuksesta saatavien selkeiden kompetenssien (pätevyyksien) määrittelyä, mutta myös sitä, että ryhdytään systemaattisesti analysoimaan, mitä vastavalmistunut lääkäri työssään kohtaa.” Anne Pitkäranta Duodecim 2014;130(12):1148-9

4 Aineisto Kaikki saatavilla oleva terveyskeskusten avohoidon APR-potilasryhmitelty tuotantotieto, jossa pth:n avohoidon potilas- ja kontaktitiedot –Noin 50 terveyskeskusta, 12 miljoonaa potilaskontaktia, kattavuus viidennes Suomen väestöstä, erimittaisia otantoja (1 kk – 6 vuotta) –Mukana vastaanotot, neuvolat, koulu- ja opiskelijath, kuntoutus, mt-yksikkö, tth (mikäli tk:n omaa tuotantoa) = Tämänhetkinen paras tietämys tk-työn sisällöstä

5 APR laskee sairauksien hoitamiseksi tehdyn työn määrän ICD10- ja ICPC-diagnoosit sairausryhmiksi Tehdyn työn määrä lasketaan toimintolaskennan periaattein –Toimenpiteille on määritelty keskimääräiset kustannuspainot niiden suorittajan (ja mahd. avustajan) työajankäytön ja ammattiryhmän km. palkkakustannusten mukaan –Laskemalla yhteen tietyn sairauden hoitamiseksi tehtyjen toimintojen kustannuspainot saadaan kokonaistuotanto (tehdyn hoitotyön määrä), jota kuvataan APR-pisteillä Tässä sairauksien hoitotyön määrä ilmoitetaan prosenttiosuuksina kokonaistuotannosta Mukana vain lääkäreiden työpanos TK-työn kokonaisuudesta

6

7

8 Minkälaisia potilaiden ongelmakokonaisuuksia tk:ssa hoidetaan (mukana kaikki ammattiryhmät)

9 Tutkimusmenetelmät 1.Otantana lääkäreiden tekemä työ, raportoitu kolmena osa- aineistona: –alle 16-vuotiaat (pediatrian opetusalan alle kuuluvat) –16-74-vuotiaat –yli 75-vuotiaat (geriatrian opetusalan alle kuuluvat) sairausryhmittäin ja ICD10-pääryhmittäin (3 merkin tarkkuudella). –Mukana myös diagnoosittomat kontaktit ja niiden resurssien käyttö 2.Sairauksien ja ICD10-päädiagnoosiryhmien kombinaatit sijoitettu pääopetuserikoisaloihin ja 0-2 sivuopetuserikoisalaan sen mukaan, minkä erikoisalan opetettavaksi (ja hoidettavaksi) diagnoosiryhmä voisi kuulua 3.Uudet muuttujat sijoitettiin takaisin APR-tietokantaan, josta raportoitiin tk-lääkärin työn (hoitotuotannon määrä eli APR- pisteet) jakautuminen näiden opetuserikoisalojen alle

10 Diagnoosittomia, resursseista Alle 16 v 42,0% 16-74 v 52,2% Yli 75 v 64,1%

11 Diagnoosittomien osuus poistettiin erikoisaloittaisista raporteista

12 NULL on diagnoosi, jossa pääerikoisala on selkeä

13 Erikoisalojen koko opetusvolyymi laskettiin yhteen painottaen seuraavasti Pääerikoisalojen resurssien käyttö laskettiin sellaisenaan Erikoisala 2:n resurssit 50 prosenttisena Erikoisala 3:n resurssit 25 prosenttisena

14

15

16

17 Jatkossa Syntynyttä erikoisalojen ”tarvittavaa opetusvolyymia” on verrattu HY:n ltdk:n nykyisen perusopetuksen curriculumin opintopisteiden prosenttijakaumaan

18 Opintopistemääriä tarkennettu laskelman mukaan ”Ei tietenkään yksi yhteen” Lisää: Geriatria, sisätaudit, fysiatria, palliatiivisen hoidon osuus, ortopedia Vähemmän: silmätaudit, lastentaudit, gynekologia, (KNK)…

19 Erikoisalakohtainen opetussisällön tarkastelu (erikoisalojen kl. opettajat vastuussa) Raportoidaan ICD10-pääotsikoiden mukainen resurssijakauma kullakin erikoisalalla  Erikoisalan oma opetussisältö tarkennetaan vastaamaan sitä, mitä työelämässä (ainakin) kohdataan

20

21 Erikoisalojen välinen työnjako elinkokonaisuuksittain Raportoidaan hoitoepisodien työnjako eri erikoisalojen kesken  eri erikoisalojen väliset yhteistyöneuvottelut blokkikokonaisuuksien opettamiseksi

22

23 Laajennetussa tarkastelussa huomioitu myös erikoissairaanhoidossa tehtävä työ Yliopiston tulee tuottaa myös riittävä osaaminen myöhemmin suppeammille erikoisaloille erikoistuville Siksi tarkasteltiin myös Etelä-Savon sairaanhoitopiirin asukkaiden vuonna 2013 saamia julkisia terveyspalveluita yhtenä kokonaisuutena Episodipotilasryhmiteltynä (EPR). Mukana tk avo ja vos, yhteispäivystys, keskussairaalan pkl ja osasto sekä näihin liittyvät sosiaalipalvelut (kotihoito, pitkäaikais-laitoshoito, kunnallinen palveluasuminen)

24 Alueellinen tk-työ – esh - sopa

25 Tk-lääkärin työn osuus julkisista sote-palveluista

26