Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Satu Raussi Erikoistutkija, FT MTT kotieläintuotannon tutkimus 6.4.2009

Naudat ovat sosiaalisia eläimiä 1/3 Kuva: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Naudat ovat sosiaalisia eläimiä 2/3 Ihmisen kesytettäväksi valikoitui lajeja, jotka pysyivät yhdessä ja sietivät ihmisen läheisyyttä On väitetty, että kotieläimillä on edelleen samat käyttäytymispiirteet, kuin noin 10.000 vuotta sitten ennen kesyttämistä Intensiivisen jalostuksen vaikutusta eläinten käyttäytymiseen ei ole kuitenkaan juuri tutkittu 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Naudat ovat sosiaalisia eläimiä 3/3 Eläimet saavat laumassa turvaa toisistaan ja ihmisen on helpompi hallita niitä ryhmänä Bovidae- eli onttosarvisten heimoon kuuluu 140 sorkkaeläinlajia, joista ihmisen kesyttämiä ovat mm. naudat, biisoni, puhveli, jotkut antilooppi- ja gasellilajit, myskihärkä, lammas ja vuohi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Nautalauma luonnonoloissa 1/2 Luonnollisissa oloissa matriarkaalinen, noin 20 yksilön nautalauma Muodostuu kotialueella elävistä äideistä ja tyttäristä ja näiden jälkeläisistä Naarasjälkeläiset eivät juuri vaihda laumaa Samanaikainen eli synkroninen käyttäytyminen pitää lauman koossa ja on yleisempää laitumella kuin navetassa 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Nautalauma luonnonoloissa 2/2 Sonnijälkeläiset lähtevät yleensä pois laumasta sukukypsiksi tultuaan Sonnit elävät yksin tai 2 - 10 yksilön löyhissä poikaporukoissa ja kiima-aikana vierailevat naaraslaumoissa Naudat eivät ole territoriaalisia, mutta vanhat sonnit voivat tulla sellaisiksi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Sosiaalisuus, seurallisuus, yksilöetäisyys 1/2 Sosiaalisuus eli seuran tarve Seurallisuus eli yksilön haluama etäisyys toisiin yksilöihin Yksilöetäisyys on etäisyys, jota lähempänä eläin ei halua toisen olevan Sosiaalisuus, seurallisuus ja yksilöetäisyys ovat sekä yksilöllisiä, rodullisia että lajille ominaisia piirteitä 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Sosiaalisuus, seurallisuus, yksilöetäisyys 2/2 Naudat pitävät toisiinsa nähden suurempia etäisyyksiä kuin lampaat tai hevoset Lehmät pitävät toisiinsa keskimäärin 10 - 12 metrin etäisyyden, kun tilaa eläintä kohden on yli 360 m2 (Kondo, ym. 1989) Tällaisiin nautojen yksilöetäisyyksiin voidaan käytännössä yltää vain laitumella 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Sosiaalisen tilan tarve Yksilön tilavaatimus on riippuvainen lajista mitä eläin on tekemässä onko eläimellä jokin resurssi puolustettavana Esim. lehmillä henkilökohtainen tilavaatimus on n. 2 - 3 m maattaessa ja 4 - 10 m laidunnettaessa Kuva: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Emä-vasikkasuhde Emä on vasikan ensimmäinen, ensisijainen sosiaalinen kontakti - evolutiivisesti elämän edellytys Kaikki emät eivät piiloudu poikimaan tai piilota vasikkaa laumaltaan Luonnollisissa oloissa emä tuo vasikan laumaan pari päivää syntymän jälkeen Luonnonoloissa vasikka vieroitetaan seuraavan syntyessä Maidontuotannossa emäkontakti on hyvin lyhytaikainen emolehmätuotantoon verrattuna 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Emä – vasikan ensisijainen sosiaalinen kontakti Kuva: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Toiset vasikat Yhden päivän ikäisen vasikan lähin naapuri oli toinen vasikka 9 %:ssa havainnoista, kolmen päivän ikäisen 36 %:ssa havainnoista (ISK metsälehmätutkimus) Kahdeksan päivän iässä jo yli 50 %:ssa havainnoista toinen vasikka oli lähin naapuri (Le Neindre, ym.) Turpakontakti on yleisin näkyvä vasikoiden sosiaalinen käyttäytyminen kolmen kuukauden ikään saakka, ei niinkään toisten nuoleminen 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Vasikoiden leikki Leikkitovereina ovat samaan aikaan syntyneet Leikkiä myös emän kanssa Luonnossa on myös lajienvälistä leikkiä Leikki voi syntyä tilanteen uutuudesta ja kompensoida seuran puutetta Leikki on tarttuvaa Leikkien valmistaudutaan kohtaamaan uutta tunteiden hallinta kriisitilanteissa taistele/pakene-valmiudet sosiaalisten taitojen opettelu 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Leikin edellytykset Ympäristön pitää olla turvallinen Lattian tulee olla pitävä liikuntaleikkeihin Tilaa oltava riittävästi Eläimen pitää olla suhteellisen terve Leikkikaverin on ymmärrettävä leikki-signaalit 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Seksuaalisen käyttäytymisen harjoittelua Kuvat: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Sosiaalinen arvojärjestys eli hierarkia Arvojärjestys eli hierarkia luo sosiaalisen käyttäytymisen säännöt Hierarkian edellytyksenä on, että eläimet tuntevat toisensa ja muistavat aikaisemmat yhteenotot Hierarkia on jokaiselle ryhmälle ominainen, yhdenkin yksilön lisääminen tai poistaminen vaikuttaa koko ryhmän arvojärjestykseen 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Kahdenväliset suhteet Dominanssisuhde on kahden yksilön välinen suhde, jossa toinen on oppinut hallitsemaan toista, joka taas on oppinut alistumaan ja välttä-mään yhteenottoja Hierarkian ansiosta energiaa kuluttavia taisteluja voidaan välttää Kuva: Satu Raussi Tuotantotiloissa dominanssisuhteita ei aina voi tilanpuutteen vuoksi hoitaa normaalisti 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Naudan hierarkia-arvoa nostavat Pitkä ikä Pitkä aika samassa ryhmässä Suuri koko Sarvellisuus, jos muilla ryhmässä ei ole sarvia 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Hierarkian merkitys käytännössä 1/2 Mitä enemmän ruokintapaikoilla on kilpailua, sitä selvemmin vallitsevat hyötyvät ja alistuvat jäävät vaille resursseja Vaikka ruokaa olisi koko ajan tarjolla, alistuvat syövät vähemmän Maidontuotannon ja sosiaalisen aseman välillä ei ole löydetty selvää yhteyttä 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Hierarkian merkitys käytännössä 2/2 Vallitsevan käyttäytymisen häiritsevää vaikutusta ruokintapöydällä voi vähentää esimerkiksi päätä suojaavin rajoittimin ruokintapaikkojen välillä Korkea-arvoiset saavat parhaat makuu-paikat, jolloin alempiarvoisten makuuaika voi vähentyä Dominoivan yksilön seisoessa käytävän tukkeena on alempiarvoisen vaikea ohittaa sitä 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Tila – ryhmäkoko Tilanahtaus vaikeuttaa yksilöllisten etäisyyksien ylläpitoa Aggressiiviset yhteenotot ovat yleisempiä ahtaassa tilassa kasvaneilla Suuri ryhmäkoko lisää aggressioita Suurissa ryhmissä yksilöt eivät ehkä kykene tunnistamaan toisiaan riittävän hyvin Riittämätön makuu- tai ruokintapaikkojen määrä voi kuitenkin vaikuttaa eläinten hyvinvointiin negatiivisemmin kuin pelkkä ryhmäkoko 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Onko vasikkaryhmässä arvojärjestystä? Ei varsinaisesti ennen puberteettia Ei juuri aggressioita ennen kahden kk:n ikää Leikinomaista harjoittelua aikuisuuteen Hiehot ovat teinejä hierarkian muodostaminen aktiivisia ja uteliaita nopeita oppimaan leikkisiä hysteria voi yllättää sosiaalista haastetta kaivataan haastavat joskus hoitajankin 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Vasikoiden ryhmittely Ryhmittely samanikäisten vasikoiden kanssa vieroituksen jälkeen hyvinvoinnin kannalta neutraalia (Faerevik, ym.) vasikoilla yleensä vähän aggressiivista käyttäytymistä sosiaaliset suhteet uusiin vasikoihin muodostuvat nopeasti otetaan vanhat kaverukset huomioon Toistuva ryhmittely on kuitenkin lievästi rasittavaa vasikoille (Veissier, ym.) hieman kohonnut ACTH-vaste hieman muuttunut vuorokausirytmi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Hiehojen ryhmittely Hiehot aina aggressiivisia toistuvasti ryhmiteltäessä, toisaalta puberteetissa kaivataan sosiaalisia haasteita (Raussi, ym.) Hiehot kannattaisi ryhmitellä ajoissa, jopa kaksi kuukautta ennen odotettua poikimista Mikäli hiehot tulevat parresta pihattoon, tulee varmistaa heti, että ne oppivat käyttämään makuuparsia ja ruokinta-asemia 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Keinoja välttää aggressioita ryhmittelytilanteessa Ryhmitellään kaksi tai useampia eläimiä kerralla Ryhmitellään ”kaverukset” Laitetaan uudet eläimet ensin ritilä-seinäisen väliaidan taakse, jolloin vieraat eläimet voivat ensin nähdä ja haistaa toisensa 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Sosiaalisten suhteiden merkitys Lajitoverit lievittävät stressiä, jolloin sopeutuminen tuotanto-olosuhtei- siin on helpompaa lajitoverin seurassa Lajitoverin stressaan-tuminen saa muutkin stressaantumaan, sillä eläimet tunnistavat, paitsi toisensa, myös toistensa tunnetilan Kuva: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Sosiaalinen oppiminen Sosiaalinen elämä helpottaa oppimista Eläimet voivat havainnoimalla lajitovereitaan – tai jopa eri lajin yksilöitä – oppia hyväksymään tai välttämään tiettyjä asioita Esimerkiksi ihmistä voidaan oppia välttämään emän mallin mukaan Naudat voivat oppia syömään uusia rehuja tarkkailemalla muiden eläinten syömistä menemään uuteen ruokintalaitteeseen nähtyään toisten eläinten ensin käyttävän laitetta Toisten virheistä voi myös oppia 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Suosituimmuussuhteet Kolmen viikon yhdessäolon jälkeen pikkuvasikat tunnistavat karsinakaverinsa ja ovat mieluummin tutun kuin tuntemattoman vasikan seurassa (Faerevik, ym.) Sosiaalisia suhteita toisiin vasikoihin solmitaan erityisesti ennen kuuden kuukauden ikää (Bouissou ja Andrieu) Zebut suosivat joitakin lauman yksilöitä laiduntaen niiden läheisyydessä tai nuollen niitä muita useammin (Reinhardt ja Reinhardt) Kaksoset suosivat toisiaan, mutta myös yhdessä pienestä saakka kasvaneet ei-sukulaiset 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Sosiaaliset siteet 1/3 Sosiaalinen side, kiintymys, on kahden yksiön välinen suhde Sosiaaliset siteet ovat melko pitkäikäisiä ja kestävät väliaikaiset erot Kuva: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Sosiaaliset siteet 2/3 Kotieläimillä sosiaalisten siteiden tunnus-merkkejä ovat kaverin nuoleminen ruuan ja suojan tarjoaminen kilpailun sietäminen vieressä lepääminen leikkiminen yhtäaikainen aktiivisuus toisen läheisyydessä viihtyminen toisen tervetulleeksi toivottaminen väliaikaisen eron jälkeen 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Sosiaaliset siteet 3/3 Kuvat: Satu Raussi … mutta myös pienestä saakka yhdessä kasvaneet eläimet suosivat toisiaan Sosiaaliset siteet ovat erityiset vahvat emon ja jälkeläisen välillä… 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Nuoleminen Nautaryhmässä kaikkia yksilöitä nuollaan, mutta kaikki eivät nuole toisia Nuoleminen vahvistaa sosiaalisia siteitä ja ryhmän yhtenäisyyttä sekä vähentää jännitteitä Kuva: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Kaveruus Kaverin läsnäololla voi olla fysiologisia vaikutuksia alhaisempi syke kohonnut -endorfiinipitoisuus Sosiaaliset suhteet voivat lievittää ikävystymistä ja vähentää pelkoa Kuva: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

Kaverukset huomioon navetassa Kaverit vierekkäin parsinavetassa Älä jätä ketään yksin navettaan odottamaan – jätä kaveri seuraksi Kaverusten erottaminen yhdessä muusta ryhmästä on helpompaa, kuin yhden eläimen erottaminen Kuva: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen

2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Lisätietoja Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, HY www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus/hyvinvointikeskus.htm Eläinten hyvinvointikeskus, HY http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/ Kuva: Satu Raussi 2009 S.Raussi: Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen