Professori Hannu Törmän osuus Kansantaloustieteen perusteet Helmikuu 2011 Vaasa

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011 Sisältö:    1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta    2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Mikrotaloustiede:    3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino    4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi    5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia    6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa    7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset    8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla    9 Tuottavuus ja kilpailukyky   10 Monopoli   11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011    Makrotaloustiede:   12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta   13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus   14 Talouskasvu ja tuottavuus   15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa   16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä   17 Työmarkkinat ja työttömyys   18 Raha ja inflaatio   19 Avotalouden makroteoriaa   20 Suhdannevaihtelut   21 Raha- ja finanssipolitiikka   22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä   23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä   24 Lopuksi

Talouden kuvaus neoklassisessa talousteoriassa Käyttäytymissäännöt Reaaliset ja rahavirrat Kuluttajat työn ja pääoman tarjonta, yksityinen kulutus, säästäminen työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot, verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot hyödyn maks ongelma palkat, pääoman ja kuluttajahinnat Yritykset työn ja pääoman kysyntä, välituotekysyntä, investoinnit tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot voiton maks ongelma Kunnat ja valtio tuloverot, panos- ja tuotantoverot, alv, tulonsiirrot, tuet politiikka- tavoitteet ja välineet verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot, julkisten palveluiden tarjonta muu Suomi ja ulkomaat kotim vienti = kotim tuonti, ulkom vienti > = < ulkom tuonti, pienen avotalouden viitekehys kotim ja ulkom viennin ja tuonnin tulot and menot, ulkomaan kaupan tasapaino oman alueen kauppa- kumppanit

1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta Niukkuus – on tehtävä valintoja Taloustiede – oppi rajallisten resurssien käytöstä Päätöksenteko: periaatteet 1-4 Kanssakäyminen, periaatteet 5-7 Koko talouden toiminta, periaatteet 8-10 On tehtävä valintoja (kotitalous, yritys, julkinen sektori, yhteiskunta, tehokkuus vs oikeudenmukaisuus) Minkä tahansa valinnan kustannus on se mistä joutuu luopumaan saadakseen haluamansa (hyöty vs kustannus, välittömät ja vaihtoehtoiskustannukset) Rationaaliset ihmiset valitsevat rajahyötyjä ja rajakustannuksia vertaamalla [johdonmukaisuus, esim. MU(x) = P(x) = optimi]

Ihmiset reagoivat kannusteisiin (hyödykkeen hinnan nousu, työelämässä, informaatio: vakuutusyhtiöt) Vaihdanta = kauppa kannattaa (erikoistuminen, työnjako) Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvä keino organisoida taloudellista toimintaa (markkinatalous, keskusjohtoinen talous, oman edun tavoittelu) Julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden toimintaa (toimimattomuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus, ulkoisvaikutukset, markkinavoima) Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa hyödykkeitä = tavaroita ja palveluita (työn tuottavuus vs työpanos) Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (hintaso, setelirahoitus, tavoite = vakaus) Yhteiskunnan on valittava inflaation ja työttömyyden kesken (Phillipsin käyrä, palkkakäyrä-teoria, suhdannevaihtelu)

Elintason osatekijät Suomessa 1900-2008 (indeksejä, 1900=1)

Inflaatio Suomessa 1901-2008

2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations – ”…never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy” absoluuttinen etu (suorat kustannukset, panokset vs tuotokset) suhteellinen etu (vaihtoehtoiskustannukset, erikoistutaan siihen missä suhteellinen etu on suurin) arkipäivä: vaatteet, ruoka, kulkuvälineet, mitä jos tekisit kaiken itse? Vaihdannan perusta on luottamus instituutioihin luotamme tuntemattomien valmistamiin hyödykkeisiin? instituutiot kuten omistusoikeus ylläpitävät luottamusta instituutiot ovat käyttäytymissääntöjä elintaso pääsi kasvuun paljon myöhemmin

Teknologian kehitys ja mailman väkiluku

Luottamus ja rahoitusmarkkinat toimivat periaatteessa kuten muutkin markkinat välittävät rahoitusta = lainoja ylijäämäisiltä (säästäjät) talousyksiköiltä alijäämäisille (investoijat) luottamus korostuu, sopimukset ovat pitkäaikaisia luottoriski käytännössä ei vaihtoehtoa: jokainen ei voi rahoittaa investointejaan itse kulutuksestaan luopumalla (vrt asunnon 100% ennakkosäästäminen) tehoton ratkaisu kuten omavaraistalous

Luottamus pankkien maksukykyyn heikkeni rahoitusmarkkinoiden kriiseissä 2008 ja 2009

2. Suhteellisen edun periaate esimerkki kahdesta viljelijästä: F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat perunoita ja lihaa R:llä on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu molemmat tekevät töitä 8 h päivässä … tai lineaarinen kombinaatio

Tuotantomahdollisuuksien käyrät

Erikoistuminen ja kaupankäynti Miten F:n käy jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan? pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana? vrt Kiina-ilmiöstä käytävä keskustelu molempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun (vaihtoehtoiskustannukset) periaatteen mukaan vaihtoehtoiskustannus (= suhteellinen hinta) on se määrä yhden hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään toisen hyödykkeen tuotantoa suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jolla vaihtoehtoiskustannus on pienin

… kuten edellä

Erikoistuminen F erikoistuu perunan viljelyyn jos saa perunakilosta > ¼ kg lihaa R erikoistuu lihan valmistukseen jos saa perunoita halvemmalla kuin ½ kg lihaa vaihdannan toteutumisen ehto: perunan hinta lihassa mitattuna > ¼, mutta < ½ yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat, kun resurssien = ajan käyttö tehostuu

Kaupankäynti lisää kulutusta

3. Mitä voimme oppia? yksinkertaisen esimerkin opetukset pätevät yleisesti, myös maille kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen missä on paras suhteellinen etu niin kokonaistuotanto kasvaa, tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun kautta tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaan tuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaa siltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin suhteellinen etu mitataan tavaroissa, kaupankäynti on pohjimmiltaan tavaraa tavaroista rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaa kuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta vaihdannan täytyy olla vapaaehtoista ja perustua sääntöihin, kuten omistusoikeuteen, ilman luottamusta ei synny kauppaa protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edun vapaa kauppa mielletään usein nolla-summa-peliksi vrt EU27+, vapaakauppa-alueet, WTO-sopimus

Elintaso ja talouden avoimuus: Koreoiden vertailu

Suomen ulkomaankauppa

Suomen vienti maaryhmittäin 2009

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino Markkinatasapaino ja -muotoja markkinat ovat paikka jossa ostajat ja myyjät kohtaavat (pörssi, sähkö- markkinat, eBay, kahdenkeskinen neuvottelu …) kysyntäkäyrä = relaatio kysytyn määrän ja hinnan välillä tarjontakäyrä = relaatio tarjotun määrän ja hinnan välillä kyseessä suhteellinen eli reaalihinta, esim. P/KHI, P = nimellishinta markkinat ovat tasapainossa, kun tuotteen hinta on sellainen, että: kysyntä = tarjota kilpailulliset markkinat (ostajia ja myyjiä paljon, ettei kukaan voi vaikuttaa hintaan, kaikki ottavat hinnat annettuina) täydellinen kilpailu (markkinat kilpailulliset, tuotteet samanlaisia) monopoli (yksi myyjä, joka voi määrätä hinnan) oligopoli (muutamia myyjiä, yksittäinen myyjä voi vaikuttaa hintaan) monopolistinen kilpailu (useita myyjiä ja ostajia, tuotteissa eroja, jokainen myyjä voi asettaa oman hintansa, mutta tuotteelle on olemassa korvaava tuote)

”Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen” hyödykemarkkinat tavaroiden ja palveluiden tuotanto yksityinen ja julkinen kulutus yksityiset ja julkiset investoinnit tarjonta kotimaan kauppa nettomuuttoliike, työttömyys ja räätälöinti sovellukseen tasap hinta yleinen tasapaino ulkomaan kauppa toimiala- ja aluedimensiot kysyntä tasap määrä staattinen tai dynaaminen analyysi sovelluksen mukaan työ- ja pääoma- panokset kuntien ja valtion budjetit, verotus, tulonsiirrot ja tuet tuotannontekijämarkkinat 2010, 2011 … 2015 … 2020 … aikadimensio

1. Kysyntäkäyrä Markkinatalous kotitalouksien = kuluttajien päätökset itsenäisiä (ostot, työnteko) yritysten päätökset itsenäisiä (valmistus, myynti, tuotannontekijät) tuottaja- ja kuluttajahinnat muodostuvat markkinoilla markkinat allokoivat kansantalouden tuotannolliset resurssit kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseen markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa mutta julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne eivät toimi hyvin 1. Kysyntäkäyrä tuotteen markkinakysyntäkäyrä kertoo kuinka paljon sitä ostetaan kullakin hinnalla estimointi edellyttää tietoja: määrät, hinnat, muut kysyntään vaikuttavat tekijät

Kysyntäkäyrän kuvitteellinen estimointi

Kuluttajan valintateoria selvittää kysyntään vaikuttavia tekijöitä oletus: kuluttaja toimii rationaalisesti (valintaperusteet: Lidl vs CM) ostot tyydyttävät kulutustarpeita ”goods are good” kuluttaja maksimoi hyötyään = tarpeentyydytyksen aste annetut tekijät: hinnat, muiden tuotteiden hinnat, käytettävissä olevat tulot, tarpeet Budjettirajoite asettaa rajat kuluttajan valinnoille Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y, jossa P = tuotteen hinta, X = määrä ja Y = tulot Hyötyfunktio kertoo mitä kuluttaja haluaa = kulutustarpeet = tarpeentyydytyksen aste U = U(Xa, Xb, …, Xn)

Hyödyn maksimointi kuluttaja valitsee määrät = hyödykekorin asetelmassa: Maksimoi U = U(Xa, Xa, …, Xn) siten, että Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y hyödyn tulee olla mahdollisimman korkea, mutta tulojen pitää riittää kulutusmenoihin optimaalinen valinta X* on se jossa MU(X) = P, jossa MU = rajahyöty MU mittaa hyödyn muutosta kun kulutetaan yksi tuoteyksikkö enemmän, oletetaan laskevaksi määrän suhteen (vrt syödyt pizzapalat Raxissa)

Rajahyöty MU kuvaa kuluttajan maksuhalukkuutta esittää kysyntäkäyrää eli kuluttajan valintoja tuotteen eri hinnoilla

Markkinakysyntäkäyrä (mk) yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä on ”hänen päässään” ja vaikeasti havainnoitavissa (vrt markkinatutkimus) mk saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkien kuluttajien kysymät määrät yhteen tarvitaan yritysten markkinointia ja talouspoliittista päätöksentekoa varten

Markkinahinta ja rajahyödyt kun tuotteen markkinahinta on annettu, jokainen kuluttaja ostaa sitä määrän X, jolla MU(X) = P hinta sama kaikille, joten kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat samat kuluttajille A ja B: MU_A(Xa) = MU_B(Xb) = P kuviossa: MU_A(4) = MU_B(3), kun hinta on 2 dollaria per tötterö hinta = maksuhalukkuus on sama, joten rajahyöty on sama, vaikka kulutetut määrät eroavat Erilaisia hyödykkeitä normaalihyödykkeet: kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa inferioriset hyödykkeet: kysyntä vähenee tulojen kasvaessa substituutit: toisiaan korvaavia, toisen hinnan nousu lisää toisen kysyntää komplementit: toisiaan täydentäviä, toisen hinnan nousu laskee toisen kysyntää muut tekijät kuin hyödykkeen oma hinta siirtävät kysyntäkäyrää koordinaatistossa, jonka akseleina ovat tuotteen hinta ja kysytty määrä

Kysyntäkäyrän siirtyminen (a = kysyntä vahvistuu, b = kysyntä heikkenee esim tulojen muutosten takia)

2. Tarjontakäyrä tuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon sitä tarjotaan markkinoille kullakin hinnalla (voidaan estimoida jos on tarvittavia tietoja) tuotteet valmistetaan yrityksissä = tarjoajat yrityksen teoria opettaa mm miten tarjonta määräytyy yritysten oletetaan maksimoivan voittojaan voitto = π = myyntitulot – tuotantokustannukset π = R(X) – C(X) = PX – C(X), jossa R on myyntitulot (PX), C tuotantokustannukset ja X on myyty määrä voiton maksimiin pääsemisen ehto on P = MC(X) MC on rajakustannus ja kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa yhden yksikön jos P > MC, tuotantoa kannattaa kasvattaa koska tulot kasvavat nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaa jos P < MC, niin päinvastoin

Yrityksen optimaalinen tuotanto oletettu, että kustannukset kasvavat tuotetun määrän kasvaessa optimaalinen = voiton maksimoiva valinta X* on se, jossa MC(X) = P

Rajakustannukset ja tarjontakäyrä rajakustannusten kuvaaja esittää, miten yritys reagoi markkinoilla vallitsevaan hintaan, jolloin se kuvaa myös tuotteen tarjontakäyrää tuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten yritysten tarjoamat määrät kullakin hinnalla supplied

Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät Hinta Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät tuotteen oma ja tuotantopanosten hinnat tuotantoteknologia muut tekijät siirtävät tarjontakäyrää hinta-määrä-koordinaatistossa vahvistavat tekijät => oikealle heikentävät tekijät => vasemmalle

markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että 3. Markkinatasapaino markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta jos P >, niin liikatarjontaa, jos P <, niin liikakysyntää kysyntä- ja tarjontafunktiot: kysyntä P = D(X), tarjonta: P = S(X) tasapaino: D(X) = S(X) => X* ja P*

Jäätelömarkkinoiden tasapaino

Jäätelön kysynnän ja tarjonnan jakautuminen MU_A(4) = MU_B(3) = 2 $ = markkinahinta MC_1(3) = MC_2(4) = 2 $ = markkinahinta tasapainotilanne!

4. Markkinat, resurssien kohdentuminen ja joustot rajahyöty MU(X) kertoo kuluttajien tarpeista rajakustannus MC(X) kertoo yritysten tuotantomahdollisuuksista kun MU(X) = MC(X) tarpeet ja mahdollisuudet vastaavat toisiaan oletetaan, että tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ennen kysyntäkäyrä siirtyy oikealle, uusi tasapaino määräytyy tasolle P2, X2 kysynnän ja tarjonnan reagointi riippuu vastaavista joustoista

Harjoitustehtäviä Kahvin hinnan arvioidaan nousseen 30%. Syyksi arvellaan raaka- kahvin hinnan nousua. Tilanteesta syytetään sijoittajia, jotka ovat spekuloineet raakakahvin markkinoilla. 1) Piirrä kysyntä-tarjonta-kuvio siten, että esillä on kahvin markkinoiden alkuperäinen tasapaino. 2) Analysoi markkinatilanteen muutosta kuvion osien avulla. 3) Mitkä tekijät voisivat alentaa kahvin hintaa. Voisiko alkuperäinen tasapaino palata, kuinka todennäköisenä pidät sitä.

Kahvin markkinatilanteen muutoksia hinta S1 S0 30% D1 D0 määrä ?% ?%

Kysynnän hintajousto mittaa kysynnän määrän reagoimista hinnan muutokseen on: kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna (÷) hinnan suhteellisella muutoksella (tästä lähtien symboli X = Q) e = ΔQ/Q ÷ ΔP/P, jossa e on jouston arvo, ΔQ kysytyn määrän muutos, ΔP hinnan muutos jousto on arvoltaan negatiivinen, koska hinnan noustessa kysyntä vähenee ja laskiessa kasvaa

Esimerkki kysyntäjouston laskemisesta keskipistemenetelmällä Tulkinta: hinnan noustessa 22 %, kysyntä laskee 67 %, eli hinnan noustessa 1 %, kysyntä laskee 3 %

Urbaani legenda: Saudi-Arabian ministerin poika oppi Harvardissa, että öljyn kysynnän hintajousto on -0.5. Jäi sitten miettimään mitä tärkeää kertoisi isälle oppineensa. Hän vieraili kotonaan vuonna 1972 …

Jousto kertoo siitä, miten ostajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi onko em kriteerein valikoitunut markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono = toimivatko markkinat hyvin vai huonosti yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu kun kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summa on mahdollisimman korkea 1. Kuluttajan ylijäämä yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä = maksuhalukkuus - hinta, joka täytyy maksaa maksuhalukkuus voi olla > hinta esim ensimmäiseltä yksiköltä (vrt ensimmäinen pala pizzaa) kuluttajat erovat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen

Esimerkki maksuhalukkuudesta ja kysyntäkäyrästä

Kysyntäkäyrä

100 – 70 = 30

Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään kuluttajan hyöty kulutusmäärästä Q1 on alue 0BACQ1 kuluttajan menot ovat alue 0BCQ1 nettohyöty = kuluttajan ylijäämä on alue ABC

kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kuluttajien hyvinvointia tuotteen hinnan lasku lisää kuluttajien hyvinvointia ja nouse vähentää hyvinvointia

2. Tuottajan ylijäämä tuottajan ylijäämä mittaa sitä ”hyötyä”, jonka myyjä saa markkinoille osallistumisesta tuottajan eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen

Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään

Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa markkinoille tuotetaan ja sieltä vaihdetaan määrä, joka maksimoi kuluttajien ja tuottajien ylijäämillä mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia hyvinvointiteoria tarkastelee miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin opimme edellä, että markkinat toimivat tehokkaasti kun tehokkuutta mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla tarkastelutapaa voidaan käyttää esimerkiksi – hyödykeverotuksen vaikutusten tarkasteluun – hintasäännöstelyn vaikutusten ymmärtämiseen – kansainvälisen kaupan vapautumisen vaikutusten mittaamiseen 1. Verotuksen kohtaanto julkinen valta kerää veroja rahoittaakseen julkisia menoja verotus nostaa verotettavan hyödykkeen hintaa ja vähentää sen markkinoilla vaihdettua määrää => yhteiskunnan kokonaishyvinvointi laskee, julkiset menot toisaalta nostavat hyvinvointia

verotuksen kohtaanto mittaa kuka veron maksaa: kuluttaja vai tuottaja vastaus riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta asetetaan 0.50 euron vero jäätelön myyjille (esim alv = 23 %)

se kumpi osapuoli veron lopulta maksaa, riippuu siitä, miten veron aiheuttama hinnan korotus vaikuttaa markkinatasapainoon tämä puolestaan riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista se osapuoli maksaa suuremman osan, jonka käyttäytyminen on joustamatonta

olkoon P tuotteen hinta kuluttajalle ja T tuoteyksiköltä maksettava vero, jolloin hinta tuottajalle on P–T

2. Verotuksen tehokkuustappio

3. Kansainvälisen kaupan hyvinvointivaikutus