KROONISEN ALARAAJAHAAVAN ETIOLOGIA JA DIAGNOSOINTI
Sidonnaisuudet Kliininen opettaja, akatemiatutkija, kliinisen laitoksen varajohtaja, OY Erikoislääkäri, Ihotautien klinikka, OYS Jäsenyys: Immunologian derma advisory board, MSD Luennoitsija: Orion, Actavis, GSK Osallistuminen koulutus/kongressimatkalle: Pfizer, Abbott, Jansen-Cilag, Schering-Plough
KROONINEN ALARAAJA HAAVA Käypä hoito 17.8. 2007 Verkkokurssi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Alaraajahaavat esiintyy noin 0.1-0.4 % väestöstä, lisääntyvät iän myötä 70 %:ssa syynä laskimoiden vajaatoiminta 5 %:ssa syynä valtimosairaus 15 % sekä laskimo – ja valtimosairaus 10 %:ssa muut sairaudet
Alaraajahaavojen muut syyt traumat erysipelaksen jälkitila pyoderma gangrenosum vaskuliitit tuumorit (okasolusyöpä) diabetes necrobiosis lipoidica neuropaattinen haava
TÄRKEIN ASIA: Kun tapaa säärihaavapotilaan ensimmäistä kertaa, tärkeintä on selvittää mikä on haavan etiologia!!!
Laskimoperäinen säärihaava Vialliset läpät → Takaisinvirtaus laskimoihin → Laskimopaine kohoaa, tulehdusreaktio → Säären turvotus ja pigmentaatio → Säären ihon panssaroituminen, staassiekseemaa = LIPODERMATOSKLEROOSI -iho haavautuu helposti
Laskimoperäinen säärihaava KLIININEN KUVA Sääriturvotus Suonikohjut Lipodermatoskleroosi Staassiekseema Haava(t) usein nilkan ja säären alakolmanneksen mediaalisivulla Haavat meheviä, erittäviä, fibriinikatteen peittämiä
Laskimoperäinen säärihaava DIAGNOSTIIKKA Kynädopplertutkimus kokeneissa käsissä herkkä, spesifisyys huono lähinnä seulontaan Dupleksi/väridopplerkuvaus luotettavin menetelmä arvioitaessa laskimoiden vajaatoimintaa nähdään laskimon rakenne, kulku, läpimitta ja virtaukset potilaan kyettävä yhteistyöhön vain ptl:lle jolle suunnitellaan leikkausta
Laskimoperäinen säärihaava HOITO KOMPRESSIOHOITO TÄRKEIN ASIA HOIDETTAESSA LASKIMOIDEN VAJAATOIMINTAA puristussiteet mieluummin yksilöllisesti mitatut lääkinnällisiset hoitosukat TÄRKEÄÄ: mittaus ja käytön opastus Ventipress-hoito
Ventipress Pumppusaapas-hoito
Laskimoperäinen säärihaava HOITO Laskimoinsuffisienssin KIRURGINEN HOITO komplisoituneissa tapauksissa staasiekseema lipodermatoskleroosi säärihaava pinnallinen tromboflebiitti vuotava kohju HOITOSUKAN KÄYTTÖ JATKUU MYÖS LEIKKAUKSEN JÄLKEEN!!
Wound healing and tissue repair Ulcer score Ulcer size & duration Percentage healed < 5 cm2 & < 6 months 95 % 1 > 5 cm2 or > 6 months 65 % 2 > 5 cm2 & 13 %
Valtimoperäinen säärihaava ASO-tauti →iskemia →kuolio Diabeetikoilla jalkahaavan syntyyn vaikuttaa myös neuropatia
Valtimoperäinen säärihaava KLIININEN KUVA Haava(t) usein säären tai nilkan ulkosivulla tai jalkaterässä Kuiva kate, musta nekroosi Haavat syviä, jänne paljaana Kivulias haava Iskemiakipu jalassa, kysy katkokävelyoireesta Pulssit heikot, jalat kylmät
Valtimoperäinen säärihaava DIAGNOSTIIKKA ABI-indeksin mittaus dopplerultraäänilaitteella nilkan systolinen verenpaine/olkavarren systolinen verenpaine a. dorsalis pedis, a. tibialis posterior ABI-indeksi >0.8 -1.0 normaali diabeetikoilla ABI-indeksi voi olla valheellisen korkea! >1.3 viittaa mediaskleroosiin
Valtimoperäinen säärihaava HOITO VALTIMOVERENKIERRON PARANTAMINEN Tupakka pois Lääkitys: b-salpaajat pois, riittävä kipulääkitys Verisuonikirurgin konsultaatio: angiografia pallolaajennus ohitusleikkaukset amputaatio
Sekamuotoinen säärihaava HANKALAHOITOISIA Valtimoverenkierron parantaminen Turvotuksen poisto, tukisiteet voivat onnistua jos iskemia on vain lievä Laskimokirurgia
PYODERMA GANGRENOSUM IHON HAAVAUTTAVA TULEHDUS Voi liittyä colitis ulcerosaan tai reumaan Kliininen kuva: Aluksi pieni, aristava kyhmy, joka laajenee haavaksi Trauma voi laukaista Haavan reunat sinipunervat, piparkakkumaiset Hoito: Sisäinen kortikoidi, siklosporiini, paikallishoidot
LEUKOSYTOKLASTINEN VASKULIITTI Verisuonen sisäkalvoa vaurioittava tulehdus voi aiheuttaa vaurioita eri elimiin kuten ihoon Kliininen kuva: Palpoituva purppuraläiskät Verenpurkaumat Nekroottiset, kivuliaat haavaumat Hoito: Sisäinen kortikoidi Revidointi tai muu kirurginen hoito vasta kun tulehdus saatu hyvin hallintaan
MUISTA! Krooniseen haavaan voi kehittyä okasolusyöpä!!
NECROBIOSIS LIPOIDICA Angio- ja neuropatian seurauksena Dg: kliininen kuva
PAD ja IF: vaskuliitti VTI, eryt - La 26, muuten lab ok. Tuma-va:t, ANCA otettu, kryoglobuliinit neg. Aloitettu Prednisolon 20 mg / vrk, paikallishoitona Purilon, Mepitel, Aquacel 4/2008 ei haavaumia, Prednisolon ja kontrollit ihopkl:lle lopetetaan 2/2009 verisuoni-kirpkl: edelleen haavaumia, ei valtimo- tai laskimovikaa. Jatketaan paikallishoidoin.
YHTEENVETO SELVITÄ HAAVAN ETIOLOGIA, ALOITA HOITO TAI OHJAA POTILAS JATKOHOITOON !!! VALITSE PAIKALLISHOITO, JOKA EDISTÄÄ HAAVAN PARANEMISTA JA EI AIHEUTA PTL:LLE KIPUA ANTIBIOOTTIHOITO VAIN SELVÄSTI INFEKTOITUNEISIIN HAAVOIHIN