Työn ja työsuhteiden muutos

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Toimintaympäristö
Advertisements

LAL Vuonna 2009 valmistuneet työmarkkinoilla 1 Vastavalmistuneiden opintohistoria, työmarkkinoille sijoittuminen ja palkkataso vuonna 2010 Luonnontieteiden.
Naisten urat ja palkkaerot tutkimustiedon valossa
Mitä tiedämme tehdyistä vuosityötunneista?
Akavan Erityisalat Yliopiston työmarkkinatutkimus Akavan Erityisalat ry.
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
Solidaarinen palkkapolitiikka PAMin kärkiteemat kevät 2013.
Vanhuuseläkeiät EU maissa sekä Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä 2011
OSA-AIKATYÖ PALVELUALOILLA
♂ ♀ Minna Sirnö Kunnan kaa? Kuntien tasa-arvofoorumi.
Pardian jäsentutkimus 2013: Työssäjaksaminen koetuksella jatkuvassa muutoksessa 1.
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
PÄTKÄTYÖT AMMATTIYHDISTYKSEN NÄKÖKULMASTA
Onko pätkätöitten yleistyminen totta vai tilastoharhaa? Roope Uusitalo Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008):1.
Naisten uralla etenemisen suurimmat esteet Päivi Knuuttila tutkija.
Määräaikaiset työsuhteet Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Akavalaiset.
Palkkojen muutos, työn tulo-osuus ja globalisaatio
Euroalue tyhjäkäynnillä
ERILAISIA TYÖSUHTEITA JA TYÖNTEON MUOTOJA
ÄÄNESTÄ TAI KÄY HUONOSTI EDUSKUNTAVAALIT 2003
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Akavan Erityisalat Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2009.
Eikö talous enää kasva? Timo Lindholm / Sitra
Akavan Erityisalat Yksityissektorin työmarkkinatutkimus 2009.
Uusi työ ja työelämän tulevaisuus Timo Lindholm
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Pertti Koistinen Työllisyysturva globalisoituvassa taloudessa Näkökohtia joukkoirtisanomisiin.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Steriloinnit 2012 Anna Heino & Mika Gissler.
5 Työn monet kasvot s. 45–50.
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT vuotiaan väestön työllisyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö 2009 Tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä ja koulutuksesta vuoden 2009 lopussa (julkinen ja yksityinen.
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
Insinööri Tradenomi Filosofian.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Pätkitty, halkaistu ja sääntelystä irtoava työ leviää – leviääkö hyvinvointi? SAK:n työympäristöseminaari, Kiljava Työn teettäminen reiluksi.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
1 Työvoiman työssäolo 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Tulot ja palkat. Tulonsaajat sukupuolen ja iän mukaan Helsingissä Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset.
Kuinka paljon ekonomi ansaitsee ja työskentelee?
Sosiaalinen hyvinvointi. Kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset Helsingissä % vastaavan ikäisestä väestöstä – Naisten ja miesten.
TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT vuotiaan väestön työllisyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2.
Yrittäjien lakisääteinen eläketurva – työurat, työtulot ja rahoitus Eeva Poutiainen, Juha Knuuti ja Janne Salonen.
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TALOUSENNUSTE 2016– EnnustepäällikköEero Lehto Muut ennusteryhmän jäsenetSeija Ilmakunnas Ilkka Kiema Sakari.
Vaikuttaako työvoiman liikkuvuus Viron työmarkkinoihin? Harri Taliga EAKLi esimees
ONKO SUKUPUOLELLA MERKITYSTÄ TYÖELÄMÄSSÄ? Korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten ja miesten työelämään sijoittuminen Päivi Vuorinen AMK-tutkimuspäivät.
Akavaaka – tilastokooste Syksy 2015 Punnittua tietoa akavalaisista.
Kokonaisansiot miehillä ja naisilla Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto.
Diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeudet Kainuussa vuosina : Koulutusryhmien väliset erot vuotiailla Risto Kaikkonen TEROKA
Sairauspoissaolot ja sairaana työskentely
Painojakauma Suomessa ja maailmalla
Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto
Merja Kauhanen (PT) ja Sami Napari (ETLA)
Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2014–2015
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet –
Väestö ja väestönmuutokset
Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2014–2015
Yhteiskunnasta ja sen kehityksestä
Työaika eri elämänvaiheissa: Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen
Maahanmuuttajien työllisyystilanne tilastojen valossa
Ensimmäinen ja toinen moderni
Pohjois-Suomi tilastoissa Seurantakomitea, Helsinki
OTE maakunnassa – Polut kuntoon
Työvoiman alueellinen liikkuvuus
Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2015–2016
Anna Heino & Mika Gissler
Sukupuolten tasa-arvo tilastoissa
Esityksen transkriptio:

Työn ja työsuhteiden muutos Luennon rakenne: Jälkiteolliseen yhteiskuntaan Maataloudesta palveluihin Työsuhteiden muutos Vakaudesta epävakaisuuteen? Uusi ja vanha työ Miesten ja naisten työt Ansiotyö/kotityö Tietotyö Jälkiteollisen työn kysymyksiä Lisää vapautta? Lisää vapaa-aikaa?

Jälkiteolliseen yhteiskuntaan Suomi ”myöhäinen liikkeellelähtijä” 1960-luvun murros: ”suuri muutto” 1970-1980-luku nopeaa rakennemuutosta Koulutustaso, hyvinvointi ja tasa-arvo Integrointi Eurooppaan alkoi 1990-> siirtymä palvelu- ja tietoyhteiskuntaan

Työllisyyden muutos sektoreittain

Työttömyys

Lähtijät ja tulijat Lähde: Pärnänen 2009

Koulutusasteen nousu

Työikäinen väestö 1945-2030

MUUTTUVAT TYÖSUHTEET Normaali/tyypillinen työsuhde Standard Employment Relationship (SER) solmitaan toistaiseksi työtä tehdään yhdelle työnantajalle työnantajan tiloissa kokoaikaisesti Vähentyi Suomessa erityisesti lamavuosina Vuonna 1989 81%  nykyisin 75% työsuhteista Epätyypillinen työsuhde Eng. untypical, nonstandard tai precarious määrä- ja osa-aikaiset palkansaajat, free lancerit ja vuokratyöntekijät.

Normaalityösuhteen purkautuminen. Miksi? 1 Tuotannon joustavoituminen Ohuen tuotannon paradigma Palvelusektorin kasvu Uno Actu –periaate 2 Naisten työllisyysasteen nousu Eurooppa 3 Työn ja koulutuksen yhdistäminen 4 Työmarkkinoiden deregulaatio Sääntelyn purkautuminen

Määräaikaisten palkansaajien osuudet (%) sukupuolen mukaan 1984-2003 Lähde: Työolotutkimukset eri vuosilta

Määräaikaisten palkansaajien osuudet (%) sektorin mukaan 1997-2005 Lähde: Työvoimatutkimukset vuosilta 1997-2005

Määräaikaisen työvoiman osuudet Euroopassa (Lähde Eurostat 2005)

Osa-aikatyön osuus Euroopassa (Lähde Eurostat 2005)

Vanha ja uusi työ VANHA TYÖ kansallinen säännelty rutinoitunut kollektiivinen eristetty pysyvä suojattu UUSI TYÖ globaali sääntelemätön joustava yksilöllinen kommunikatiivinen liikkuva epävarma

Symbolianalyytikot Järjestelmän Rahoituksen Markkinoinnin Projektin Liiketoiminnan Resurssien Tuotteiden Tietoliikenteen suunnittelu prosessi Kehitys strategia menetelmä sovellus tutkimus hallinta johtaja suunnittelija konsultti koordinaattori päällikkö neuvoja kehittäjä insinööri

Naisten ja miesten työt Naisista % Miehistä Ylempiä toimihenkilöitä 26 33 Alempia 56 21 Työntekijöitä 18 46 Naisten tulo työmarkkinoille tapahtui varhaisessa vaiheessa Suomi on kokoaikakulttuurin maa Epätyypilliset työsuhteet tyypillisiä naisilla Miesten ja naisten välinen palkkaero on Suomessa suuri

Naisten ja miesten osuudet kotitalouden työajasta

Työnjako kotona Naisten lisääntynyt työssäkäynti toisesta maailmansodasta alkaen Kansainvälinen trendi: viimeisten vuosikymmenien aikana naiset ovat vähentäneet ja miehet lisänneet kotitöihin käyttämäänsä aikaa Naiset tekevät kuitenkin edelleen miehiä enemmän kotityötä (61 %) ja miehet naisia enemmän ansiotyötä (60 %) Mutta kokonaistyöaika (ansiotyö + kotityö) miehillä ja naisilla samalla tasolla (41 - 42h/viikko) Myös jako miesten ja naisten kotitöihin laimentunut