Lapsuusiän aivovammat – aikuisneurologin näkökulma Olli Tenovuo TYKS lastenklinikka 11.2.2009

Esityksen nettiversiosta on tapausselostukset jätetty varmuudeksi pois

enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Lasten aivovammat – enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Epidemiologiaa Lieviä aivovammoja n. 850 / 100 000 lasta vuodessa = noin 8500 lasten lievää aivovammaa vuodessa Suomessa Sairaalassa hoidettuja Suomessa n. 600 – 700 / vuosi Vakavia vammoja noin 150 / vuosi Noin 70 kuollutta / vuosi joista 20 % alle 10-vuotiaita

Mutta lasten lievä aivovammahan on viaton… Aivovammojen vakavuus on jatkumo, jossa ei ole selviä rajakohtia Oireettomuus ≠ vauriottomuus

Aivo”tärähdyksen” pitkäaikaisseuranta Vertailu 60-vuotiailla miehillä joilla ei mitään sairauksia eikä päihdeongelmia, kaikki harrastaneet opiskeluaikana urheilua Aivotärähdyksen opiskeluaikana saaneilla (kellään ei myöhempiä vammoja) huonompi episodinen muisti ja lisääntynyt ärsykeherkkyys, viivästyneet P3 vasteet ja hidastuneet liikevasteet De Beaumont et al. Brain function decline in healthy retired athletes who sustained their last sports concussion in early adulthood. Brain 2009

Lapsuusiän lievän aivovamman pitkäaikaisvaikutukset 41 potilasta, 23 vuotta lapsena saadusta lievästä aivovammasta Minnesota Multiphasic Personality Inventory (MMPI 2) profiilit poikkeavat niillä joilla ”komplisoitu” lievä aivovamma (= kallonmurtuma + yli ½ h amnesia + poikkeava EEG), löydösten keskittyessä väsymykseen ja alentuneeseen työkykyyn Hessen E, Anderson V, Nestvold K. MMPI-2 profiles 23 years after pediatric mild traumatic brain injury. Brain Inj 2008;22:39-50.

Mitä siis emme tiedä? Mikä on lievä aivovamma, tai mikä on vaaraton aivovamma? Onko vaikeusasteen luokitus lapsilla sama kuin aikuisilla? Päteekö se kaiken ikäisille lapsille? Miten lasten ”lievää” aivovammaa pitäisi hoitaa?

Emmekä myöskään tiedä… Kuinka suuri osa oppimisvaikeuksista lukihäiriöistä käytöshäiriöistä ADHD-oireyhtymistä epilepsioista lasten- ja nuorten mielenterveysongelmista on mahdollisesti tapaturmaperäisiä?

Lasten vaikeiden aivovammojen hoito 1990-luvulle asti Akuutin hoidon jälkeen arviointi suppeaa, lyhytkestoista ja sattumanvaraista Tietämys lasten vaikeiden aivovammojen seurauksista tutkimustiedonkin osalta vähäistä Pitkäaikaisseuranta ja kuntoutus olematonta

Mitä maksamme tästä tietämättömyydestä? Suuri joukko lapsia ja nuoria on saanut tulla asian kanssa toimeen miten parhaiten on taitanut Monet vammautuneet kamppailevat työkykyongelmia, mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä vastaan, tietämättä mistä heidän ongelmansa johtuvat Monet vanhemmat kärsivät tarpeetonta syyllisyyttä ja mielenterveysongelmista

Mitä siis lapsuusiän vaikeista aivovammoista seuraa? Suomalaisessa tutkimuksessa ennen kouluikää vammautuneista 23 % oli aikuisena kokopäivätyössä Sekä tutkimukset että kliininen kokemus viittaavat siihen, että lapsuusiän vakavien aivovammojen seuraukset ilmenevät erityisesti psykososiaalisen kehityksen häiriintymisenä ja osin myös odotettua huonompana kognitiivisena tasona

Onko vammautumisiällä merkitystä? Tuoreen tutkimuksen mukaan: alle 2-vuotiaana saatu vamma on kognitiivisesti haitallisin sen sijaan behavioraalisen haitan osalta 7-9 vuotiaana vammautuneet menestyivät huonommin kuin 3-6 vuotiaana vammautuneet Anderson V. et al. Childhood brain insult: can age at insult help us predict outcome? Brain 2009;132:45-56.

Tärkeitä aukkoja tiedossa… Lasten aivovammojen osalta emme tiedä: Ovatko vauriomekanismit samanlaiset kuin aikuisilla, erityisesti solutasolla? Mikä on perinnöllisten ominaisuuksien vaikutus? Miten lapsen ikä pitäisi ottaa hoidossa huomioon? Mikä on erilaisten vammojen todellinen ennuste eri-ikäisillä lapsilla?

Toisin sanoen… Lapsuusiällä ilman kunnollista selvitystä ja seurantaa jäänyt aivovamma voi johtaa tilanteeseen, jossa aikuisiän selviytymisen ja työkyvyn ongelmien syy on mahdotonta selvittää luotettavasti Tähän liittyvä epätietoisuus ja vaikeudet oikean hoidon määrittelyssä ovat etenkin potilaalle huomattava taakka

Lapsuusiällä saadun aivovamman jälkitilan arviointiin liittyviä ongelmia Kuvauslöydökset normalisoituvat Jos elämä menee huonosti, mikä siitä on vamman syytä ja mikä siitä riippumatonta? Miten erottaa elimellinen psykiatrinen häiriö ei-elimellisestä? Mikä olisi ollut henkilön kognitiivinen taso ja pärjääminen ilman vammaa?

Mitä hyötyä oikeasta diagnoosista on? Potilas kykenee saavuttamaan itseymmärryksen ja tasapainon oman itsensä kanssa Kyetään purkamaan tarpeettomat tai väärin perustein annetut hoidot Kyetään toteuttamaan oikeaan diagnoosiin perustuvat hoidot

Kyetään arvioimaan opiskelu- ja työkykyä realistiselta oikean diagnoosin pohjalta Saadaan etuusasiat oikeudenmukaiseen ratkaisuun (tai ainakin sille on paremmat edellytykset)