SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
pyöriminen ja gravitaatio
Advertisements

Kuperan linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Kapasitanssi C Taustaa: + A d E _
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
Esim. työstä Auto lähtee levosta liikkeelle nousemaan mäkeä ylöspäin. Keskimääräinen liikettä vastustava voima on vakio. Mäen päällä autolla on tietty.
25. Sähkövaraus Atomin rakenne on sähköisesti neutraali.
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Virtapiirit.
LINEAARINEN MUUTOS JA KULMAKERROIN
Pyörrevirrat TNE FY 7/
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vetyatomin stationääriset tilat
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Koveran linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
*14. Kolmiossa yksi kärki on origossa, toinen pisteessä A= (9, 0), B=(3,6) Osoita, että kolmion pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyvän kappaleen tilavuus.
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
2.1 Sähkömagneettinen induktio
1 5. Atomin rakenne Vetyatomi Ulkoisten kenttien aiheuttama energiatasojen hajoaminen, Zeemanin ilmiö Elektronin spin Monen elektronin atomit Röntgensäteilyn.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
KESKIVIIKKO KOTITETEHTÄVÄT. Siis suorat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Suorien leikkauspiste
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Juhani Kaukoranta Raahen lukio 2012
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
MAB3 suorat.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vuorovaikutus ja voima
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Virtapiirit.
Tiivistelmä 5. Sähkömagneettinen induktio
Vaihtovirta Sähkömagneettinen induktio: magneettikentän muutos synnyttää (indusoi) johtimeen jännitteen. Yksinkertaisessa generaattorissa pyörivä kestomagneetti.
Voima.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Bn dSyläp. dSsivu dSalap.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Coulombin laki Kahden varauksen välillä vaikuttaa voima F [N], joka on suoraan verrannollinen varauksien (Q1 ja Q2 [C]) suuruuteen ja kääntäen verrannollinen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
Vektorikentän A roottori
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Gradientti Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Työ, energia ja potentiaali (Staattinen sähkökenttä) Sähkötekniikka/MV.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Magneettikentässä vaikuttavat voimat ja vääntömomentit Sähkötekniikka/MV.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
Induktanssin määrittäminen
Esityksen transkriptio:

SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) FARADAYN LAKI JA SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

Faradayn laki Muuttuva magneettivuontiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin V gradienttina alueessa, jossa on muuttuva magneettivuontiheys B. Soveltamalla Stokesin integraalilausetta yhtälö saadaan muotoon: 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Ajan mukaan muuttuvassa magneettikentässä oleva liikkumaton piiri Jos piiri pysyy paikallaan alueessa S, yhtälö voidaan kirjoittaa muotoon: Määritellään ääriviivalla C olevaan piiriin indusoitunut sähkömotorinen voima Usmv: Ja alueen S läpi kulkeva magneettivuo F : 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Lenzin laki Suljettuun piiriin indusoituu sähkömotorinen voima Usmv, joka aiheuttaa silmukan läpi kulkevan magneettivuon F muutokselle vastakkaisen magneettivuon Fsmv. 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Staattisessa magneettikentässä liikkuva johdin Kun johdin liikkuu nopeudella v staattisessa (ajan mukaan muuttumattomassa) magneettikentässä B, niin voima aiheuttaa sen, että johtimessa vapaasti liikkuvat elektronit siirtyvät johtimen toiseen päähän, jättäen johtimen toisen pään positiiviseksi varautuneeksi. Varausten erkautuminen jatkuu, kunnes sähköiset ja magneettiset voimat tasapainottavat toisensa. 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Liikkuva johdin staattisessa magneettikentässä 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Liikkeestä johtuva sähkömotorinen voima Jos liikkuva johdin on osa suljettua piiriä C, piiriin muodostuu sähkömotorinen voima jota kutsutaan vuon leikkaavaksi tai liikkeestä johtuvaksi Sähkömotoriseksi voimaksi 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Liikkuva johdin ajan mukaan muuttuvassa magneettikentässä (1 / 2) Kun varaus q johdin liikkuu nopeudella v alueessa, jossa on olemassa sekä sähkökenttä E että magneettikenttä B, varaukseen q vaikuttaa Lorenzin yhtälön mukaisesti voima Jos ajatellaan havainnoitsijan liikkuvan samalla nopeudella samaan suuntaan varauksen q kanssa, ei ole olemassa näennäistä liikettä ja varaukseen q vaikuttava voima voidaan tulkita aiheutuvan sähkökentästä E’. 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Liikkuva johdin ajan mukaan muuttuvassa magneettikentässä (2 / 2) Jos johtava piiri C ja pinta-ala S liikkuvat nopeudella nopeudella v kentässä (E ’, B) piiriin muodostuva kokonaissähkömotorinen voima: 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Suorakaiteen muotoinen johdinsilmukka ajan mukaan muuttuvassa magneettikentässä Suorakaiteen muotoinen (korkeus h, leveys W) johdinsilmukka on sijoitettu muuttuvaan magneettikenttään Silmukan muodostamalle tasolle kohtisuora normaali en muodostaa kulman a y-akselin suunteisen yksikkövektorin ey kanssa. Määritä silmukkaan indusoitunut sähkömotorinen voima, kun a) silmukka on levossa b) silmukka pyörii x-akselin ympäri kulmanopeudella w 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Silmukka levossa Kun silmukka on levossa, silmukan läpi kulkeva magneettivuo F voidaan ratkaista yhtälöllä Tällöin silmukkaan indusoituva sähkömotorinen voima on Missä S = hw on silmukan pinta-ala Esimerkkitilanteessa silmukan päässä 1 on matalampi potentiaali kuin silmukan päässä 4, eli jos silmukka on kytketty ulkoiseen kuormaan, virta tule kiertämään silmukassa ”vastapäivään”. 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Silmukka pyörii x-akselin ympäri Kun silmukka pyörii x-akselin ympäri, silmukkaan muodostuva pyörimisliikkeen aiheuttama sähkömotorisen voiman muutos ratkaistaan yhtälöllä 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Silmukka pyörii x-akselin ympäri Silmukan sivuihin 2 -> 3 ja 4 - > 1 ei indusoidu sähkömotorista voimaa, koska sivuilla ei ole ex suuntaista komponenttia. Jos kulma a = 0 ajanhetkellä t = 0, niin a = wt ja Silmukkaan muodostuva kokonaissähkömotorinen voima koostuu muuttuvan magneettikentän ja silmukan liikkeen yhteisvaikutuksesta 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv

Ratkaisutapa 2 Silmukkaan muodostuva kokonaissähkömotorinen voima voidaan määrittää myös suoraan määrittämällä ensin silmukan läpi kunakin ajanhetkenä kulkeva kokonaisvuo Ja sen jälkeen määrittämällä sähkömotorinen voima 06.09.2012 SATE.11XX.02 / mv