Kuntauudistus ja pienet kunnat Pienkuntaseminaari 12.4.2012 Simo Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Esityksen rakenne Pienten kuntien tulevaisuuden haasteet Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän näkökulmasta katsottuna Lainsäädännön uudistamisen linjaukset Huomioita kuntien palautteesta aluekierroksella

Muutosten aikailematon toteuttaminen indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 70 Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen lisääntyy Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi 2040

Lapin kuntien väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030 VM/KAO, Tilastokeskuksen väestöennuste

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030 Lapissa VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

Hyvinvointiyhteiskuntaa haastavat tekijät Kunta-alan eläkepoistuma 2010–2030 2010-luvulla eläkkeelle siirtyy 166 000 kuntatyöntekijää (KuEL- ja VaEL-vakuutetut). Keva 2011 6

Hyvinvointiyhteiskuntaa haastavat tekijät Väestönmuutos 2009-2030 Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000 -5 000 -25 000 -50 000 Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä. Kuva: Suomen Kuntaliitto Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste

Lapin kuntien väestönmuutos 2010-2030 VM/KAO, Tilastokeskuksen väestöennuste

Enontekiö Inari Kemi Kemin- maa Kittilä Kolari Kemijärvi Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savu- koski Simo Sodankylä Tervola Tornio Pello Utsjoki Ylitornio Rovaniemi Lappi Kunnat, joissa oli vähemmän kuin 50 alle 1–vuotiasta lasta keskimäärin 2008-2010

Hyvinvointiyhteiskuntaa haastavat tekijät Suomen kuntien jakautuminen tuloveroprosentin (%) mukaan vuosina 2010-2024 yli 33 6 30-33... 55 25-29... 44 109 136 24... 47 30 31 23... 60 55 28 22... 15 52 38 19 21... 55 41 34 9 20... 140 44 27 17 19... 92 24 20 12 18... 11 2 1 1 alle 18 2 1 1 1 % v. 2010 2016 2020 2024 x = 19,68 x = 22,71 x = 23,90 x = 26,25 N = 315 kuntaa. Mukana ei ole Ahvenanmaan 16 kuntaa. V. 2013 yhdistyvistä 7 kunnasta on työstetty kaksi kuntaa. Lähde: Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024

Keskeisiä johtopäätöksiä ja kuntatyyppejä vuosille 2012-2024 Ainakin kolmannes kunnista suurissa vaikeuksissa jo vuonna 2020 Edellyttää kunnilta kovaa sopeuttamista (= saneeraamista) Talousvaikeudet koko kuntakenttään (erityisesti 2020-luvulla) Kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalisuus heikkenee (mm. VOS) 1. Vaikeutuvan talous- kehityksen kunnat Nykyiset kunnat 5. VOS-riippuvaiset kunnat (yli 50 % nettomenoista) (Osa kunnista kuuluu useampaan ryhmään) Tällä hetkellä melko vakaan talouden kunnat Tällä hetkellä jo vaikeuk- sissa olevat kunnat Talous- tasapainon säilyttävät kunnat Ahdinkoon ajautuneet / ajautuvat kunnat 2. Kasvavien kaupunki- seutujen kunnat 4. Kuntaliitoskunnat 3. Toimintaansa jo sopeuttaneet kunnat Sijainnistaan hyötyvät kehyskunnat Heikkenevän talouden keskus- kunnat Hyvän kehitys- potentiaalin kunnat Heikon kehitys- potentiaalin kunnat Sopeuttamis- kykyään heikentäneet kunnat Sopeuttamis- kyvyn lähes menettäneet kunnat Lähde: Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024

Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvusta? 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla? 2. Kuinka kunta- perusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla?

Kunnallishallinnon rakenne –työryhmän tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 6. Erityistekijät Kuntajakoselvitysalueet 5. Palveluiden järjestämisen edellytykset 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030 4. Työssäkäynti ja asiointi 13

Valtakunnallisen kuntauudistuksen kolme (3) vahvuustekijää Erityiset kuntajakoselvitykset Nykyinen kuntajakolaki (1698/2009) mahdollistaa VM nimeää kuntajakoselvittäjät Valtakunnallisen kuntauudistuksen kolme (3) vahvuustekijää 3. Mahdollisuus ottaa huomioon kuntanäkökulman lisäksi alueen kokonaisetu 3. Mahdollisuus ottaa huomioon kuntanäkökulman lisäksi alueen kokonaisetu 1. 2. Mahdollisuus uudistaa koko maan kuntajoukkoa samanaikaisesti Yksikään kunta ei jää ulkopuolelle siksi että se ei kelpaa muille kunnille 1. 2. 14 14

Kuntauudistuksen linjauksia hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Uudistuksessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus Uudistuksen tavoitteena on Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa Luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki Valmistelu sovitetaan yhteen kuntauudistuksen kanssa Rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla (vahvat peruskunnat tai poikkeuksena sote-alueet) Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskunta-rakenteiden hajautumiskehitykseen. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa.

Erityiset kuntajakoselvitykset Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Raken- nelaki- työ- ryhmä: Laki- esityksen laatiminen HE raken-nelaki HE:n edus- kunta- käsit- tely Asiantuntija- kuulemiset Kunnallishallin- non rakenne- työryhmä: Halli-tuksen jatko-linjaukset uudis-tuksesta Kunnallishallinnon rakennelaki Alue- kierros ja kun- takuu- lemiset Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Selvitys ja ehdotus kuntajako- selvitys- alueiksi Erityiset kuntajakoselvitykset (6-12 kk) Sote- rakenne- selvitys Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus 16 16

Kuntien palaute ohjaa jatkoa Kuulemiskierros 18 alueellista keskustelutilaisuutta Kirjalliset lausunnot jokaiselta kunnalta Osa I: Vastaako työryhmän arvio kuntanne tilanteesta omaa näkemystänne? Olisiko kuntallanne valmiutta lähteä selvittämään kuntajaon muutosta? Jos kyllä, niin millä alueella? Aikataulu, ohjauskeinot, muutoksen tuki Osa II Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Miten lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Mitkä ovat mielestänne kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Tulisiko kuntien tehtäviä muuttaa?

Aluekierroksella esille nousseita kysymyksiä Uudistuksen tarve Toteuttamistavat, pakon käyttäminen Lähipalvelut ja lähidemokratia Uudistuksella saavutettavat säästöt Sosiaali- ja terveydenhuolto Väestötekijöiden parantaminen rajoja muuttamalla Uudistuksen aikataulu

Kuntauudistus Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: www.kuntauudistus.fi www.kommunreformen.fi