Sienten lajintunnistus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
P ERTTI YLÄMÄKI Virolahden ya. H YÖNTEISET Esitykseni aihe on hyönteisten anatomia ja elin tavat. Esittelen myös tunnetuimpia suomalaisia hyönteisiä.
Advertisements

makramee-tekniikalla
Juuso Jonninen Eläinten kuvia.
JUOMASEKOITUKSEN VALMISTUKSEN PERIAATTEITA
Haapa Kuvauspaikka: Koulunpiha Kuvauspäivä:
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson.
Tekijät: Siiri Pekkarinen ja Emilia Laitinen
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
Kaavan avulla huovutettu laukku
Heijastuminen ja taittuminen
Tyypillinen esimerkki suorasta häikäisystä on suojaamaton ikkuna katsekohteessa. Opastekylttiä ei pysty lukemaan koska silmät sopeutuvat voimakkaaseen.
Valosta 1.
ORKIDEAYHTEISTILAUS KARGE 2013
Näkyvyys Värien huomionherättämiskyky.
(alces alces) By Juha-Pekka Tervonen
Suomenpystykorva Juho Kinnunen.
Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten,
Todennäköisyyslaskennan alkeet ennen esikoulua
TEREMOK-TALO.
perinteinen peittokirjonta
Lasten suojelu – jokaisen tehtävä AMK
Opettele seuraavat vesilintulajit (oppikirjassa s )
Näsijärven kalastusalue Isännöitsijä Anne Kasanen
Kappale 4 Rantojen kasvillisuus kasvaa erilaisina vyöhykkeinä.
ORAVA.
Uudet vesistörajoitteet tulee ottaa käyttöön kasvukaudella 2015, ollut mahdollista Vesistön kuulumisen rajoitusten piiriin voi tarkistaa tilatunnuksella.
Testaa, tunnistatko syömäkelpoiset sienet!
Kappale 7.
0rava - Sciurus vulgaris
Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten,
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Kuinka monenteen diaan asti pysyt perässä? Koita sanoa ääneen monennessako diassa olet ja minkä värinen sen tausta on. Jos sinulla on kaveri vieressä,
Kuvat: luontoportti.com
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Susanna Raatiniemi VEP 13 C
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
3.2. TILAVUUDEN LASKEMINEN
Joona tiputettiin laivasta hän joutui myrskyisään mereen.
SIENISTÄ.
Komodonvaraani Varanus komodoensis.
Isokoskelo.
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
Liimaus Marko Seppä-Murto. Puun liimaukseen vaikuttavat tekijät Puun ominaisuuksia puun rakenne erilaiset viat puun kosteus puun eläminen liimattavan.
Tällä ohjelmalla väänetään sun naama uuteen uskoon Klikkaa tätä.
EYKARYOOTTEIHIN ELI AITOTUMAISIIN KUULUVA HYVIN RUNSASLAJINEN KUNTA SIENET.
Digikasvio. Ohjeet:  Etsi metsästä kasvi tai sieni, jonka haluat kuvata digikasvioon.  Täytä kuvauskortti, eli nimesi ja päivämäärä.  Aseta kuvauskortti.
Suunnistuksen kuivaharjoitus Aapo Leskinen/Sporzz.
Lehtipuut ja pensaat Siperianhernepensas Caragana arborescens Kuuluu hernekasvien (Fabaceae) heimoon ja on kotoisin Aasiasta Menestyy vyöhykkeillä.
Hei! Minä olen Mustafa. Minä tulen Syyriasta. Kuka sinä olet? Mistä sinä tulet?
Kuvassa koivunkantosieni
Sienikurssi maahanmuutajille
Jupiter on saanut nimensä Jupiter-jumalan mukaan.
Reformaatio ja pyhäkoulu
SUOMALAISIA KASVEJA Venny.
VÄRIT.
Tammi.
Isopanda.
Lattialista, kuminen T y ö h v i n o t a s A j e l
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
TAMMi (Quercus robur).
Kemia luonnossa Maiju, Kasperi, Mika.
Koivu Titeellinen nimi:Betula yläluokka:koivukasvi
Lasi 1 Lasi 2 Lasi 3 Lasi 4 Lasi 5 Lasi 6
IV Luonnon monimuotoisuus
Tietämättömyys voi tuoda kovat tuskat… Oma nimesi
VARIS 1. Pituus n. 50 cm, SV n. 90 cm 2. Mustaharmaa väritys
PUNAJALKAVIKLO Kahlaaja n. 25 cm Punaiset jalat Nokan tyvi punainen
SINISORSA Pituus n. 55 cm KOIRAS JUHLAPUVUSSA 1. Sinivihreä pää
MERIKOTKA Petolintu cm siipiväli cm
TALITIAINEN 6. Vihertävä selkä 7. Vaalea juova siivessä
Esityksen transkriptio:

Sienten lajintunnistus

Sienten tunnistaminen Opettele tunnistamaan hyvin syötäväksi kelpaavat sienet ÄLÄ LUOTA VAIN SIENEN ULKONÄKÖÖN! - tarkista aina myös sienen maku, haju, isäntäpuu, kasvupaikka, levinneisyys jne. Älä kuitenkaan maista sientä lasten nähden

Ruokasienet Kasvavat vuodesta toiseen samoilla kasvupaikoilla Itiöemien määrä vaihtelee sääolosuhteiden mukaan Sienestä voidaan hyödyntää koko itiöemä – sieni on samaa ainetta jalasta lakkiin Sieni kannattaa perata ja madottomuus todeta jo maastossa Sieniä syövät ihmisten lisäksi hirvet, porot, karhut, mäyrät, oravat ja metsämyyrät

Ruokasienten syötävyys *** herkullinen, ** hyvä, * syötävä, O kelvoton, † lievästi myrkyllinen, †† hyvin myrkyllinen, ††† tappavan myrkyllinen, O* esikäsiteltynä syötävä, O** esikäsiteltynä hyvä, †††O*** tuoreena tappavan myrkyllinen, oikein esikäsiteltynä herkullinen Sienimyrkyt voivat vahingoittaa maksaa, munuaisia ja sydäntä ja pahimmillaan johtaa kuolemaan. Jotkin sienet aiheuttavat myös oksentelua, ripulia ja vatsakipua (ruokamyrkytys).

Opiskeltavat sienet: ruokasieniä (oppikirjan sivu 64-65) Herkkutatti Punikkitatti Kangastatti Voitatti Haaparousku Kangasrousku Karvarousku Leppärousku Kangashapero Keltahapero Mesisieni Keltavahvero eli kantarelli Suppilovahvero Kehnäsieni Mustatorvisieni Lampaankääpä Vaalea orakas Huhtasieni Korvasieni

Opiskeltavat sienet: myrkkysieniä (oppikirjan sivu 65) Myrkkynääpikkä Pulkkosieni Suippumyrkkyseitikki Valkokärpässieni Punakärpässieni

Tatit Paksumaltoisia, lakin alla helttojen sijaan pillit Useimmat hyviä tai erinomaisia ruokasieniä Helppoja tunnistaa pillistöstä Yllä: herkkutatti*** Alla: kangastatti**

Tatit Herkkutatti *** Punikkitatti ** Lakki paksu, maitokahvin ruskea, jalka tukeva, pillit vaaleat. Lakki oranssi tai ruskea, jalka suhteellisen kapea ja kokonaan harmaiden tai mustien nukkatupsujen peitossa, pillit vaaleat.

Tatit Kangastatti ** Voitatti ** Lakki ohut ja kellanruskea, himmeä-pintainen, punaruskeita suomuja tiheässä. Jalka suhteellisen lyhyt, kellertävä. Pillit ruskeat. Sieni sinistyy vahingoittumis-kohdistaan. Lakki kupera, päältä suklaanruskea. Pintakelmu nahkamainen, hyvin sitkeä ja limakerroksen peittämä. Pillistö voinkeltainen, nuorena valkoisen kalvon peittämä. Kalvo jää jalkaan kiinni renkaaksi. Pillit pieniä.

Rouskut (Lactarius) Malto juustomaisen haurasta ja rapeaa, murtuu helposti joka taholle Sisältävät maitiaisnestettä Muodostavat sienijuuren puiden kanssa Karvarousku O**

Rouskut Haaparousku O*** Kangasrousku O* Kostealla säällä sieni hyvin limainen, kuivana kiiltävä, usein tumma-vyöhykkeinen tai laikkuinen. Lakki ruskeanharmaa, vanhemmiten nahanvärinen. Lakki päältä tumman punaruskea, piparkakun värinen, vyöhykkeetön. Heltat kellanvaaleat. Jalka suhteellisen pitkä paksu, helttojen värinen ja sileä, vaaleahärmäinen, sisältä ontto.

Rouskut Karvarousku O** Leppärousku O*** Ihonvärinen, lakissa haaleita vyöhykkeitä ja ”karvaa” reunoissa. Maitiaisneste valkoista. Oranssinkeltainen, lakki vyöhykkeinen, maitiaisneste oranssia.

Haperot (Russula) Vaaleaitiöisiä sieniä Malto haurasta, juustomaisesti murtuvaa Eivät sisällä maitiaisnestettä Lakissa löyhä, nyljettävissä oleva pintakelmu, joka usein värikäs Koivuhapero **

Haperot Kangashapero *** Keltahapero *** Lakin pintakelmu oranssi tai oranssinpunainen, jalka valkoinen, harmaantuu vanhana Lakki kirkkaankeltainen, jalka valkoinen, harmaantuu vanhana

Mesisienet Valkoitiöisiä, rengasjalkaisia, toimivat lahottajina Meillä kasvaa tuppaina kannoilla pohjanmesisieni itiöpöly valkoista lakki ruskeasuomuinen jalassa pysyvä, paksu rengas Pohjanmesisieni (O) ** Kuva: http://sienet.luontonetti.com (Raija Tuomainen)

Kääväkkäät Keltavahvero*** Suppilovahvero*** Kirkkaan keltainen, helttojen tilalla matalia poimuja Jalka keltainen/ruskehtava. Lakki päältä likaisenruskea, aaltoileva ja alas kääntyvä

Kääväkkäät Lampaankääpä *** Vaalea orakas *** Lakki mutkalaitainen, nuorena kermanvalkoinen, myöhemmin roosansävyinen tai vaalean kellanruskea. Helttojen tilalla piikit, joskin hyvin lyhyet. Tukevajalkainen,. Lakki mutkalaitainen, nuorena kellanvaalea, kellertyy vioittuneista kohdista. Helttojen tilalla tiheät pillit, jotka hyvin pienet. Tukevajalkainen

Muita syötäviä sieniä Kehnäsieni*** Mustatorvisieni *** Korkea, torvimainen sieni. Lakki keskeltä syväkuoppainen, jalka ontto. Lakin yläpinta mustanharmaa tai musta, alapinta sileä, yläpintaa vaaleampi. Lakin ja jalan rajaa ei voi erottaa. Lakki vaalean ruskeankeltainen, keskeltä valkoisen tomun peitossa (=kehnää). Jalka renkaallinen, ylhäältä sahakuvioinen.

Muita syötäviä sieniä Huhtasieni *** Korvasieni †††O*** Muistuttaa tippaleipää! Ulkopinta kellan-, puna- tai mustanruskea, sisäpinta vaalea. Jalka muhkurainen. Kasvaa huhti-kesäkuussa hiekkapohjaisella metsämaalla. Lakki kartiomainen ja lokeroinen, jalka vaalea.

Myrkkysieniä Myrkkynääpikkä †† Pulkkosieni ††(†) Usein rykelmänä havupuun kannolla, lakki nuorena puolipallomainen, jalassa vaaleita silkkisäikeitä Lakin reunat sisäänkiertyneet. Jalka lyhyt ja tyveen suippeneva. Väri kellan- tai harmaanruskea. Heltat tiheässä,, ruskeankeltaiset. Sormella helttoja paineltaessa ne liiskaantuvat ja limautuvat helposti ja tummenevat heti.

Kärpässienet Valkeaitiöisiä, isohkoja sieniä, jalassa rengas Kärpässienet Valkeaitiöisiä, isohkoja sieniä, jalassa rengas. Nuorta sientä ympäröi ulkosuojus, jonka revetessä jäljelle jäävät laikut lakkiin ja tuppi jalkaan. Punakärpässieni †† Valkokärpässieni ††† Lakki punainen tai oranssinpunainen ja usein valkolaikkuinen, jalassa rengas ja tuppi. Lakki ja heltat kirkkaan valkoiset, jalassa rengas ja tuppi.

Seitikit Ruskeaitiöisiä helttasieniä Suurin osa ruskeita, osa värikkäitä Jalassa rengasmaisia vyöhykkeitä seittisuojuksesta Kaikissa solumyrkkyä nimeltä cortinariini-A Verihelttaseitikki † Kuvat: http://sienet.luontonetti.com (Raija Tuomainen) Löyhkäseitikki O