Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut 2012 Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen

Sekin, että olemme 6 vuotta väsyneempiä Paraksen jäljiltä, Mistä kuntauudistuksessa on kyse? Kuntauudistuksella vastataan tulevaisuuden toimintaympäristön koviin haasteisiin - kuten Paras-uudistuksessakin - mutta määrätietoi- semmin, koska olemme 6 vuotta viisaampia ja 6 vuotta enemmän myöhässä. Sekin, että olemme 6 vuotta väsyneempiä Paraksen jäljiltä, on yksi realiteetti!

Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne uudistus koskee siis yhtä lailla maaseutua kuin kaupunkiseutuja Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle

Mitä kuntauudistuksessa syntyy? Uusia kuntia. Mikä uudistuksessa muuttuu? Kuntarakenne Kunnan tehtävät ja velvoitteet Rahoitus (valtionosuusuudistus!) Toimintamallit tuottavuus ja tuloksellisuus hyvien käytäntöjen hyödyntäminen toiminnan kustannusten ja laadun arviointi Johtaminen ja demokratia Virkajohdon ja poliittisen johtamisen selkeytys (vrt. pormestarimalli, päätoiminen kh:n puheenjohtajuus) Demokratiamallien kehittäminen, suora demokratia, vuorovaikutus, kunnanosahallinto tms. Valinnanvapaus ja kuntalaisten osallisuus laajemmin nähtynä

Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 2011-2014? 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa 2. Kootaan kunta- ja palvelu-rakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 2011-2014? 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 3. Luodaan pohja sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyt-tävien palveluiden järjestämiselle 4. Turvataan kunta- palveluiden rahoitus- pohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä

Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Kunnallishallinnon rakennelaki Asian- tuntija- kuule- miset Hallituksen esitys Lakiesityksen laatiminen Lakiesitys EK:ssa Kunnallis- hallinnon rakenne- työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallis-hallinnon rakenne-työryhmä (Ministeri Virkkunen) Kri- tee- rien vah- vista- minen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Kunta- kuule- miset Selvitys ja ehdotus kriteereistä VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 6

Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen lisääntyy ”Karpalonmäen” nousu on juuri alkanut ja sitä kestää 20 vuotta! Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi

Väestönmuutos 2010-2030 maakunnittain, prosentteina VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

Pirkanmaa: kuntien väestönmuutos 2010-2030 VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

Pirkanmaa: kuntien väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030 Kunta Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Tampere 50,2 58,0 Vesilahti 66,0 67,2 Nokia 60,0 68,8 Pirkkala 59,4 69,1 Lempäälä 61,0 69,2 Ylöjärvi 61,9 71,6 Akaa* 63,5 73,3 Kangasala* 63,2 74,4 Hämeenkyrö 65,1 77,5 Valkeakoski 65,2 79,4 Pälkäne 71,8 87,5 Orivesi 71,0 88,8 Urjala 71,5 89,1 Ikaalinen 69,5 90,7 Sastamala 70,7 Mänttä-Vilppula 72,5 99,1 Punkalaidun 78,7 99,3 Parkano 72,9 103,5 Ruovesi 77,6 103,8 Virrat 74,9 104,3 Juupajoki 75,0 106,0 Kihniö 74,2 115,4

Pirkanmaa: Väestöllinen huoltosuhde 2010 Tampere Ylöjärvi Valkeakoski Hämeenkyrö Juupajoki Kihniö Lempäälä Nokia Parkano Pirkkala Punkalaidun Ruovesi Urjala Vesilahti Virrat Kangasala Orivesi Akaa Pälkäne Sastamala Mänttä-Vilppula Ikaalinen Alle 70 70-89 90-115 116-120 121-129 Yli 130 Manner-Suomi keskiarvo 60,1

Pirkanmaa: Väestöllinen huoltosuhde 2030 Tampere Ylöjärvi Valkeakoski Hämeenkyrö Juupajoki Kihniö Lempäälä Nokia Parkano Pirkkala Punkalaidun Ruovesi Urjala Vesilahti Virrat Kangasala Orivesi Akaa Pälkäne Sastamala Mänttä-Vilppula Ikaalinen Alle 70 70-89 90-115 116-120 121-129 Yli 130 Manner-Suomi keskiarvo 73,0

Pirkanmaa: Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 Tampere Ylöjärvi Valkeakoski Hämeenkyrö Juupajoki Kihniö Lempäälä Nokia Parkano Pirkkala Punkalaidun Ruovesi Urjala Vesilahti Virrat Kangasala Orivesi Akaa Pälkäne Sastamala Mänttä-Vilppula Ikaalinen Alle 14,0 % 14,0 – 16,9 % 17,0 – 19,9 % 20,0-23,9 % Yli 24,0 %

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa 2010-2030 (indeksi 2010 = 100) Menoerä v. 2010 v. 2020 v. 2030 SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 lasten päivähoito 2560 100 106 104 vanhainkodit 974 100 141 204 kotipalvelut 741 100 133 182 palveluasuminen (arvio) 730 100 136 193 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 - perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 - esiopetus 305 100 108 108 perusopetus 4122 100 104 108 lukiokoulutus 641 100 89 96 ammatillinen koulutus 1467 100 95 98 ammattikorkeakoulut 471 100 96 94 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Kuntien näkymä 2012-2024 olettaen, että kunnat sopeuttavat 40,0 40,0 vero% 30,0 30,0 Jos tasapainotetaan velalla... 20,0 20,0 19,7 19,8 19,8 19,8 19,8 10,0 10,0 0,0 0,0 2010 2012 vuosi 2016 2020 2024 0,0 0,0 5,9 7,1 15,9 20,0 20,0 29,8 40,0 40,0 Sopeutus toimintakatteesta: 54,0 60,0 v. 2011 2 % (n. 0,5 mrd.€) 60,0 v. 2012 2 % (n. 0,5 mrd.€) 80,0 v. 2013 1 % (n. 0,25 mrd.€) 80,0 v. 2014 1 % (n. 0,25 mrd.€) mrd € 100,0 Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 100,0 nettovelka 120,0 120,0 Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista 15

Kuntien näkymä 2012-2024 oletuksella, että kunnat sopeuttavat 40,0 40,0 vero% 30,0 30,0 Jos tasapainotetaan veroprosentilla 23,2 24,1 20,0 22,6 20,0 19,7 20,3 10,0 10,0 0,0 0,0 2010 2012 vuosi 2016 2020 2024 0,0 0,0 5,9 6,6 8,2 8,6 10,5 20,0 20,0 Velkatasapainotarkastelu 40,0 40,0 Sopeutus toimintakatteesta: 60,0 v. 2011 2 % (n. 0,5 mrd.€) 60,0 v. 2012 2 % (n. 0,5 mrd.€) 80,0 v. 2013 1 % (n. 0,25 mrd.€) 80,0 v. 2014 1 % (n. 0,25 mrd.€) mrd € Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 100,0 100,0 nettovelka 120,0 120,0 Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista

Kuntauudistuksen ytimessä on kolme (3) sellaista isoa kysymystä, joista olisi syytä käydä todella vakavaa keskustelua 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvusta? 2. Kuinka hyvin kunta- perusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? 3. Kuinka vähän onnistumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla? Oletettavasti työmme tuloksia tullaan ensi vuosi- kymmenellä arvioimaan paljolti siitä näkökulmasta, kuinka hyvin onnistumme noiden kolmen ison kysymyksen ratkaisemisessa

Työssäkäyntialue ja muut kuntauudistuksen näkökulmat Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseutu

Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edelly- tysten tarkastelu 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toiminta- kykyiset kunnat) 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet

Pirkanmaa/pendelöinti yli 10% (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Virrat (77,5%) Kihniö (70,1%) 15,7% Parkano (80,1%) Mänttä-Vilppula (80,4%) Ruovesi (75,9%) Ylöjärvi (38,4%) Ikaalinen Juupajoki (68,4%) (57,8%) 11,5% 45,4% 12,6% Tampere (81,6%) 22,2% (57,2%) Orivesi Hämeenkyrö (52,8%) 21,1% Kuhmalahti (liittynyt Kangasalaan) 36,0% Kangasala (40,3%) Sastamala Nokia 57,2% 57,2% (73,1%) (50,6%) 47% (26,7%) Pirkkala 47,9% 17,7% 12,3% (34,5%) Lempäälä (57,2%) Pälkäne (31,8%) Vesilahti 37,6% 13,1% Akaa Valkeakoski (48,7%) (70,9%) Punkalaidun 25% (65,6%) Kylmäkoski (liittynyt Akaaseen) (65,0%) Urjala 17

Pirkanmaa/pendelöinti yli 20% (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Virrat (77,5%) Kihniö (70,1%) Parkano (80,1%) Mänttä-Vilppula (80,4%) Ruovesi (75,9%) Ylöjärvi (38,4%) Ikaalinen (68,4%) Juupajoki (57,8%) 45,4% 22,2% Tampere (81,6%) (57,2%) Orivesi Hämeenkyrö (52,8%) 21,1% 36,0% Kuhmalahti (liittynyt Kangasalaan) Kangasala (40,3%) Sastamala Nokia 57,2% 57,2% (73,1%) (50,6%) (26,7%) Pirkkala 47% 47,9% 12,3% (34,5%) Lempäälä (57,2%) Pälkäne (31,8%) Vesilahti 37,6% Akaa Valkeakoski (48,7%) (70,9%) Punkalaidun 25% (65,6%) Kylmäkoski (liittynyt Akaaseen) (65,0%) Urjala

Pirkanmaa/pendelöinti yli 40% (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Virrat (77,5%) Kihniö (70,1%) Parkano (80,1%) Mänttä-Vilppula (80,4%) Ruovesi (75,9%) Ylöjärvi (38,4%) Ikaalinen (68,4%) Juupajoki (57,8%) 45,4% Tampere (81,6%) (57,2%) Orivesi Hämeenkyrö (52,8%) Kangasala Kuhmalahti (liittynyt Kangasalaan) (40,3%) Sastamala Nokia 57,2% 57,2% (73,1%) (50,6%) (26,7%) Pirkkala 47% 47,9% (34,5%) Lempäälä (57,2%) Pälkäne (31,8%) Vesilahti Akaa Valkeakoski (48,7%) (70,9%) Punkalaidun (65,6%) Kylmäkoski (liittynyt Akaaseen) (65,0%) Urjala 19

Sosiaali- ja terveydenhuolto kuntauudistuksessa ja hallitusohjelmassa

Sote-näkökulmia kuntauudistukseen Yhdenvertaisuus Palvelujen järjestäminen Osaavan työvoiman saatavuus Saatavuus ja saavutettavuus Erikoisosaamisen ja –palvelujen vahvistaminen, lähipalvelut Kuntatalouden tasapainottaminen Kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden yhtenäistäminen

Pääministeri Kataisen hallitusohjelma: sote-palvelurakenneuudistus Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. 16.1.2012 Paula Risikko

Hallitusohjelma: rahoitusuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sv-järjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa. Sovitetaan yhteen Kelan järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen palvelukokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kelan kanssa. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenne-uudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. 16.1.2012 Paula Risikko

Tulevaisuuden haasteet  miksi rakenneuudistus tarvitaan? Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti Taloustaantuma → vaikutukset pitkäaikaisia Muuttoliike, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus Ihmisten eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt Järjestelmän pirstaleisuus ja kompleksisuus Kokonaisvastuun kantaminen asiakasprosessista vaikeaa Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista Kokonaiskustannusten heikko hallittavuus Riittämättömät mahdollisuudet ICT:n hyödyntämiseen Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa muita hyvinvointipalveluja - eivät erillisiä 16.1.2012 Paula Risikko

Edellytyksiä toimivien sote-palvelujen varmistamiseksi Sote järjestettävä yhtenä kokonaisuutena Sote osana muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa Järjestämis- ja rahoitusvastuu oltava samassa organisaatiossa Nykyistä laajemmat väestöpohjat Osaamisen turvaaminen Palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen kokonaisuutena Sote-palvelujen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen 16.1.2012 Paula Risikko

Uudistuksen eteneminen VM:n kuntarakennetyöryhmä valmistelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen tammikuun 2012 loppuun mennessä. Osana tätä työtä STM valmistelee kuntauudistuksen sote-kriteereitä. Kuntarakenneselvityksen valmistuttua toteutetaan helmi-maaliskuussa 2012 alueellinen kuulemiskierros, jonka pohjalta valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi. Sen jälkeen kun kuntauudistuksen linjat ovat selvillä, ratkaistaan tarkoituksen mukainen palvelurakenne. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Rahoitusuudistus toimeenpannaan osana palvelurakenneuudistusta. 16.1.2012 Paula Risikko

Näkökulmia ihmisten arkeen Yhdenvertaisuus (palvelujen saatavuus, terveyserot) Kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitoketjujen toimivuus Toimintakyvyn ylläpito, varhainen puuttuminen, painopisteen siirto Valinnanvapauden edistäminen (terveydenhuoltolaki, palvelusetelit) Hyvinvointiteknologia ja sähköinen asiointi Ihmisten osallisuus palveluissa (vaikuttamismahdollisuus, oma aktiivinen rooli prosesseissa, yhteisöjen merkitys)

Kiitos huomiostanne ja hyvää alkanutta vuotta!