MORAALIFILOSOFIA Hyvä elämä Oikeat / väärät teot Hyvä / paha ETIIKKA MORAALIFILOSOFIA Hyvä elämä Oikeat / väärät teot Hyvä / paha
MORAALI ARVOT (hyvä / paha; tärkeä / yhdentekevä) IHMISEN LUONNE NORMIT (oikea / väärä)
MORAALIFILOSOFIAN JÄSENNYS Metaetiikka tutkii etiikan filosofista perustaa ja käsitteitä Normatiivinen etiikka Hyve-etiikka Seurausetiikat Velvollisuusetiikka
HYVÄ ELÄMÄ ANTIIKIN FILOSOFIEN MUKAAN 1.Epikuros * 2.Platon 3.Aristoteles
HYVE-ETIIKKA Järki ohjaa ja varmistaa, että ihminen toimii hyvien luonteenpiirteiden mukaan Hyviä luonteenpiirteitä kutsutaan hyveiksi Antiikin ajan keskeiset hyveet olivat viisaus, rohkeus, kohtuus ja oikeuden-mukaisuus Aristoteles määritteli kultaisen keskitien esim. pelkuruus – rohkeus - uhkarohkeus
HYVE-ETIIKKA Miten hyveitä voi harjoitella? Auttaako kasvatus? Millaisia harjoituksia? Sadut, rippikoulu, kerhotoiminta, armeija
SEURAUSETIIKAT Egoismi – teko on oikein, jos se edistää tekijänsä hyvää Altruismi – teko on oikein, jos se edistää muiden hyvää Utilitarismi – toimi niin, että teoillasi edistät kaikkien ihmisten hyvää tai onnellisuutta
SEURAUSETIIKKA Ongelmia: Mitä on hyvä? Miten arvioida hyvän määrää tai laatua? Onko realistista? Mikä on vähemmistön suoja? Kuinka pitkälle tekojen seuraukset voidaan arvioida? Miten arvioida moraalisesti tekoa, jonka oli tarkoitus tuottaa hyvää, mutta tuloksena oli katastrofi?
VELVOLLISUUSETIIKKA Rationaalinen perusta etiikalle Immanuel Kant ( 1724-1804) Kategorinen imperatiivi: ”Toimi aina sellaisen periaatteen mukaan, jonka voisit toivoa tulevan yleiseksi laiksi.” Ihmisarvo etiikan perustana ”Kohtele ihmisyyttä itsessäsi ja muissa aina päämääränä, älä koskaan välineenä.”
VELVOLLISUUSETIIKKA Kategorisen imperatiivin filosofiset oletukset Hyvä tahto Tahdon vapaus Yleispätevä muoto Eettisyys eettisyyden itsensä vuoksi
LIBERAALIETIIKKA Yksilön oikeudet Vapaudet Velvollisuudet Negatiivinen vapaus Positiivinen vapaus Velvollisuudet