Sortokaudet 1899 - 1917

Syitä Venäjän sisäpoliittinen tilanne Itsevaltiutta ja keisariutta kritisoitiin Maaorjuus lakkautettu 1861, maaseudulla silti paljon ongelmia Salainen poliisi ohrana vahva Euroopan poliittisen tilanteen muutos Suomi suuntautui länteen päin, Venäjä sisäänpäin Aleksanteri II murhataan 1881, Aleksanteri III Saksa yhdistyi Venäjä epäluuloinen Ruotsi havittelisi Suomea

Nationalismi Venäjällä Panslavismi: Yhteinen kieli, kulttuuri, uskonto ja keisari Slavofiilit: venäläinen kulttuuri, kirkko Keisari tuki nationalisteja, jotka vaativat otteen kiristämistä Suomesta Kysymys Suomen valtion oikeudellisesta asemasta Vanhoilliset pitivät Suomen asemaa vaarallisena 1881 K. F Ordin: ei oikeutta autonomiaan Danielson-Kalmari: autonomia annettu ja vahvistettu

Suomen asema ärsytti venäläisiä Oma raha, postimerkki Venäläiset tarvitsivat luvan liiketoimintaan Suomessa Tulliraja Oma armeija Oma lainsäädäntö Postimanifesti 1890 Yhdisti Suomen ja Venäjän posti- ja lennätinlaitoksen Epäluottamus heräsi

Venäläistämissuunnitelmia Venäjä halusi eroon markasta Kariutui teknisiin syihin Tulliraja hiersi välejä Suomalaisten tuotteiden tulo Venäjän markkinoille olisi vahingoittanut Venäjän kauppaa 1894 Aleksanteri III kuoli, tilalle Nikolai II Heikko ja altis vaikutteille

Helmikuun manifesti Suomen kenraalikuvernööriksi 1898 Nikolai Bobrikov Salainen venäläistämisohjelma Helmikuun manifesti 15.2.1899 Yhteisvaltakunnallisten lakien valmistelu venäläisten virkamiesten vastuulla, suomalaiset saivat antaa vain lausunnon Yhteisvaltakunnallisista laeista ei luetteloa Puhtaasti paikalliset lait suomalaisten päätettävissä Rajanveto epäselvä ”Vallankumous”

Ensimmäinen sortokausi Routavuodet 1899 - 1905 Suomalaiset uskoivat, että keisari oli johdettu manifestiasiassa harhaan Suuri adressi keisarille Yli 520 000 nimeä Keisari ei ottanut vastaan Kulttuuriadressi Pro Finlandia sai yhtä tylyn vastaanoton Yli 1000 eurooppalaista tiedemiestä ja poliitikkoa

1900 postimanifesti 1900 kielimanifesti 1901 asevelvollisuuslaki Postimerkit venäläisiksi 1900 kielimanifesti Venäjä virkakieleksi Venäjän kielen, maantiedon ja historian opetusta 1901 asevelvollisuuslaki Lakkautti Suomen armeijan Suomalaiset palvelivat Venäjän armeijassa Kagaali vastusti lakia Organisoi kutsuntalakkoja Suomalaiset vapautettiin palveluksesta 1905 Maksettavaksi sotilasmiljoonat

Bobrikov sai rajoittaa paino- ja kokoontumisvapautta Valtiollinen poliisi l. santarmilaitos ulotettiin Suomeen 1903 Bobrikoville diktaattorin valtuudet 3 vuodeksi Virkamiehiä erotettiin ja karkotettiin maasta Sai lakkauttaa lehtiä ja yhdistyksiä Eugen Schauman ampui Bobrikovin kesäkuussa 1904 Kenraalikuvenööriksi Ivan Obolenski Varovaisempi kuin Bobrikov

Venäläistäminen jakaa puoluekenttää Aiemmin puoluekentän jakolinjana kielikysymys Myöntyväisyyslinja Suomalainen puolue jakaantui kahtia Vanhasuomalainen puolue Johdossa Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (G. Z. Forsman) ja J. R. Danielson-Kalmari Annetaan periksi pikkuasioissa, jotta autonomia säilyisi

Perustuslaillinen linja Passiivista vastarintaa Ei noudateta määräyksiä Määräyksiä ei luettu Nuorsuomalaiset Muita perustuslaillisia Ruotsalainen puolue Sosialidemokraattinen puolue: kyse luokkataistelusta Johtohahmoja Leo Mechelin, K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud

Myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillisuus merkittävä jakolinja Aktivistit Aktiivista vastarintaa 1904 maanalainen Suomen aktiivinen vastustuspuolue Johtajia mm. historioitsija Herman Gummerus Ruotsinkielistä sivistyneistöä, yhteistyössä Venäjän vallankumouksellisten kanssa Myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillisuus merkittävä jakolinja

Suurlakko 1905 Olot Venäjällä levottomat Yleislakko lokakuussa 1905 Kansalaiset tyytymättömiä vanhaan hallintomuotoon, vaativat kansan vallan lisäämistä tappio sodassa Japania vastaan 1904 – 1905 Yleislakko lokakuussa 1905 Perustuslaki, lisäsi duuman valtaa Lakko levisi Suomeen loka-marraskuun vaihteessa Suomessa työväestön ansiotulot olivat niukat ja asuinolot puutteelliset torppareilla ja maaseudun tilattomilla ongelmia SDP vaati uudistuksia työläisten oloihin Eri tahojen päämääränä Suomen autonomian palauttaminen työläisten punakaarteja ja ylioppilaiden suojeluskaarteja

Millaisia vaikutuksia marraskuun manifestilla oli Suomessa?

4.11.1905 marraskuun julistuskirja Kumosi useimmat helmikuun manifestin nojalla annetut määräykset Valtiopäivät koolle päättämään uudesta valtiopäiväjärjestyksestä Kansanedustuslaitosuudistus (voimaan 1906) Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus: äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui yksikamarinen eduskunta Naisille äänioikeus ensimmäisinä Euroopassa Muutos Euroopan vanhakantaisimmasta edustuslaitoksesta moderneimpaan senaatti edelleenkin poliittisesti vastuussa vain keisarille