Kuka vaikuttaa Kansalaisosallistuminen seutukehittämisessä Uudenmaan sosiaaliturvayhdistys ry Seutuverkostokehittäjä Anne Aholainen

Tavoitteet Lisätä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tietoisuutta virallisesta seudullisesta yhteistyöstä (Kuuma) ja julkisen sektorin tietoisuutta erilaisista järjestöistä. Parantaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua viralliseen seudulliseen yhteistyöhön Kehittää toimintamalli kansalaisjärjestöjen ja KUUMA:n vuoropuhelulle

Mitä osaamista sosiaalinen yrittäjyys edellyttää – järjestö näkökulma Mitä järjestöiltä tunnutaan odottavan, kun puhutaan sosiaalisesta yrittäjyydestä? Millaisia ovat sosiaalisten yritysten parissa toimivat järjestöt? Millaisia ovat Keski-Uusimaalla toimivat järjestöt ja millaista osaamista heidän kannaltaan sosiaalinen yrittäjyys edellyttää?

Mitä järjestöiltä tunnutaan odottavan, kun puhutaan sosiaalisesta yrittäjyydestä? 3. sektorin valmiutta liikeyritysten perustamiseen ja johtamiseen 3. sektorilta löytyy osaamista ja asiantuntijuutta sosiaalisten yritysten toimintaan 3. sektori pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäjänä 3. sektori asiakkaina tai asiakkaiden välittäjinä -> Millaisen lisän tähän käsittelyyn tuo, jos pohditaan järjestöjen erilaisuutta olosuhteiden, osaamistarpeiden ja toiminnan suhteen

Millaisia ovat sosiaalisten yritysten parissa toimivat järjestöt? Valtakunnallisia tai maakunnallisia järjestöjä Toiminta seudullisella periaatteella Omaa palvelutuotantoa olemassa, tottumus yrittäjänä toimimiseen Omaa jäsenkoulutusta, jopa ammatillista Kehittämistoimintaa projektein, joissa rahoittajina RAY ja EU Kunnat tai muut julkiset organisaatiot ovat kumppaneina (aitoina) Työllistymistavoitteiset pienemmät yhdistykset (mutta isossa kaupungissa) Osuuskuntien pienet yhdistykset - hankkeen turvin tai ison järjestön kokoama

Millaisia ovat Keski- Uusimaalla toimivat järjestöt? Vertais- ja vapaaehtoistoimijat Kaikki 30% Kuuma 32% Painopisteet:Vertais- ja vapaaehtoistoiminta ja tiedonvälitys Kokoluokka:Pieni, yli puolet useamman kunnan alueella Yhdistystyypit:Potilasyhdistyksistä 40 % Vammaisyhdistyksistä 1 /3 Yhteistyötä paljon: Valtakunnallisen järjestö ja paikallisyhdistykset Osallistujat:Paljon pitkäaikaissairaita ja vammaisia, myös vaikeavammaisia, ihmisiä. Muutossuunta:Vapaaehtoisten määrät kasvusuunnassa, Suurin huoli jäsenistön ikääntyminen Marja Vuorinen et. al, 2005

Millaisia ovat Keski- Uusimaalla toimivat järjestöt? Palvelujen tarjoajat Kaikki 26% Kuuma 19% ”100 vuotta sosiaalisia peruspalveluja ensimmäisten valveutuneiden joukossa. Muut ovat tulleet perässä.” Suuria toimijoita Toimintaprofiili: Asumispalvelu-, lastensuojelu-, päihde- ja työllistäminen, vaikuttamis-, vapaaehtois- ja vertaistoiminta painottuvat niukasti 75 % kuuluu valtakunnallisiin järjestöihin Yleensä yhden kunnan alueella, kuntayhteistyö merkittävää Kuntien toiminta-avustukset kasvaneet muita useammin Haasteet: - rahoitus ja palveluiden kehittäminen Marja Vuorinen et. al, 2005

Millaisia ovat Keski- Uusimaalla toimivat järjestöt? Laaja-alaiset toimijat Kaikki 18% Kuuma 23% Asiantuntijatehtävät ja vaikuttamistoiminta tiedonvälitys, projektit ja koulutus, myös vapaaehtois- ja vertaistoiminta Yhteistyö tiivistä ja verkostot kasvaneet kunnat, valtakunnallinen järjestö, paikallisyhdistykset, shp:t, srkt Koko usein keskisuuria, 3 / 4 useamman kuin yhden kunnan alueella. 30 % vammaisyhdistyksistä ja 20 % potilasyhdistyksistä 88 % valtakunnallisen liiton jäsen Osallistujat: paljon pitkäaikaissairaita, myös vaikeavammaisia, ihmisiä. Vapaaehtoisten määrän kasvanut selvästi muita enemmän Haasteet: rahoitus ja järjestötyö Marja Vuorinen et. al, 2005

Millaisia ovat Keski- Uusimaalla toimivat järjestöt? Pienimuotoiset toimijat Kaikki 26% Kuuma 26% Toimintaprofiili: pienimuotoista harrastus- ja virkistystoimintaa tavallisimmin yhden kunnan alueella. vanhus- ja eläkeläisjärjestöistä puolet pienimuotoisia 95 % valtakunnallisen järjestön jäsen selvästi muita vähemmän paikallista yhteistyötä Muutossuunta: Joka kolmas arvioi osallistujamäärien vähentyneen Yhteistyöverkostot muita useammin supistuneet yli puolet arvioi, että toiminnan kokonaismäärä ja kysyntä vähentyneet - pieni koko ei merkki epäonnistuneesta toiminnasta Haasteet: - jäsenistön aktivointi ja ikääntyminen, ei talous Marja Vuorinen et. al, 2005

Millaista osaamista sosiaalinen yrittäjyys edellyttää? Mitä erilaisilla järjestöillä olisi annettavaa sosiaalisen yrittäjyyden teemalle? Otollisia yrityksen perustajia: palveluntuottajat –tietoa sosiaalisesta yrittäjyydestä –seudullisen asenteen ottamista – katseen avartumista: muut kunnat ja muut järjestöt (ei kylläkään vain järjestön asia) –kumppaneiden hakemista muista järjestöistä: asiakkaat, työnohjaus, vertaistukeen liittyvät asiat –yrittäjyysosaamista laaja-alaiset toimijat –Hankkeiden suunnittelu – sellaiset hankkeet, joissa päätepisteenä sosiaalinen yrittäjyys harvassa – tai ainakaan sitä ei nähdä yhteistä: –Toiminta suuntautuu hoivaan, johon voi olla vaikeaa työllistää vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä – miten nähtäisiin sen taakse (esim. harrasteryhmät)

Mitä erilaisilla järjestöillä olisi annettavaa sosiaalisen yrittäjyyden teemalle? Tukitoiminta, vertaistuki – verkosto työllistettävien ympärille Vapaaehtois- ja vertaistuen toimijat Pienialaiset toimijat –Hankehakuisuuden lisääminen –Työllisyysorientaation lisääminen –Tietoa yhteistyön malleista -> laaja-alaistaminen

Lähde: Vuorinen Marja, Särkelä Riitta, Perälahti Anne, Peltosalmi Juha, Leena Peisa, Londén Pia & Eronen Anne (2005): Vertaansa vailla. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Helsinki.