HUOLTOKIISTAT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kiinteistöveroprojekti Tilanne: huhtikuu 2013
Advertisements

Verkkoasioinnin uudistaminen – suuntaviivoja
Työkyvyn tukeminen pientyöpaikoilla
LUVALLISET POISSAOLOT
Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
Työhönvalmennuksella työelämään
KELPO projekti Tuija Ikäläinen, koordinaattori
Tervetuloa! Syventävää koulutusta allergeeniturvallisuudesta, pakkausmerkinnöistä ja reseptivalvonnasta Helsinki Tervetuloa – terveiset keväisestä.
Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi.
Perhesosiaalityö Kokkolassa
Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Tutkija, YTT Susan Eriksson,
Psykoterapian erikoispsykologi, PsL Päivi Mäntylä-Karppinen
Isi tuli! Vastuullista isyyttä tukeva vertaistukiryhmä
Keskeiset tavoitteet Tasaveroiset toimintaedellytykset ja yhteiset pelisäännöt valvontaan yksityiselle ja julkiselle sosiaalipalvelualalle Palvelusetelin.
Mika Niemelä Riikka Helin
Ronnie Djupsund Miten käy monialaisilta nuorten ohjaus- ja palveluverkostoilta rock’n roll.
Vammaispalvelulain muutokset - vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu Lakimies Jaana Huhta, STM
Yhteisöllisyyden uusi tuleminen
Lasten mielenterveyspalvelujen porrastus – uudet tehtävät 2012 alkaen
Työseminaari: erittäin vähän liikkuvat, liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat Hotelli Holiday Inn, Messukeskus
Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus
KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Rehtorin aamukaffe –tilaisuus;
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
VUODEN PSYKOLOGI Sovittelu vaihtoehdoksi oikeudenkäynnille Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa.
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
Suomen Jääkiekkoliitto1. KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA Suomen Jääkiekkoliitto2.
Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki Merja Leinonen.
Finnan kehittämisideoiden hallinta LUONNOS Heli Kautonen ja Aki Lassila Konsortioryhmän kokous
MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ KANTA-HÄMEEN POLIISILAITOKSEN ALUEELLA
KULOMÄEN KOULUN TEHO-HANKE
Nuorisotoimi, Seija Kähkönen1 Ely-keskuksen rooli alueen toimijoiden tukena Onnistuvat Opit -seminaari Rovaniemi.
Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke.
Akava tyrmää vuorotteluvapaa- korvausten leikkaamisen
Tutkimus VKK-Metron kehittämistyössä Tuulikki Venninen Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 2011 Monikulttuurisuustyöpaja
Onnistunut IT-projekti - Haaveesta totta? Tiken näkemys
Vanhemman neuvo - ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
JOUKKUEJELPPI Harjoittelukulttuurin kehittäminen Mäntyharjun Virkistyksessä.
Ivan käytön arviointia perhepalveluissa Kätevä käyttää, tulee punnittua asioita monesta näkökulmasta ja mietittyä eri vaihtoehtojen vaikutuksia pitkälle.
Vertaisohjaajatoiminta - itsearviointi ja auditointi 3/29/2015Tommi Ripatti / Nuorisoasiainkeskus.
Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, Vapaaehtoistyön haasteista Pekka Mykrä kehittämispäällikkö
GOPP –hanketyöpaja Teemaryhmät Ohjausryhmän edustajat SAMOK ry. Projektipäällikkö.
LASTENSUOJELIJAT KAHDEN EETOKSEN RISTIPAINEESSA ERJA SAURAMA HELSINGIN YLIOPISTO
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Miksi lasten suojelu hämmentää? mirja satka helsingin yliopisto
LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PERHELÄHTÖISTÄ TOIMINTAMALLIA KEHITTÄMÄLLÄ Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen.
SJTL hallitus Jäsenyhdistyksellä täytyy olla vuosikokouksen valitsema hallitus. Hallituksen tehtävät koskevat yhdistyksen hoitamista huolellisesti.
Ero lapsiperheessä –koulutus Rovaniemellä Perheasioiden sovittelija Anne Seppänen.
Kiusaamisasioiden käsittely Kaustisen perusopetuksessa
Tuomioistuinsovittelu ja sovinnon edistäminen tuomioistuimessa - mitä eroa? Kaijus Ervasti.
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Ryhmäkuntoutus ammattilais-vertaisyhteistyönä
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Saana Savela
LAINKÄYTTÖ.
Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä.
Maksuton varhaiskasvatuskokeilu
Jatkossa varhaisen tuen perhetyö
Opiskeluhuollon palvelut
YHTEISPALVELUN TEHOSTAMISHANKE ETENEE
Sovittelu ja käsittely käräjäoikeudessa
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä:
Osatyökykyisille tie työelämään
Alkoholipolitiikkaa lapsinäkökulmasta
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
Esityksen transkriptio:

HUOLTOKIISTAT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA 25.10.2011 Lapsiystävällinen tuomioistuinkokeilu Taustaa EU-hanke ”Lapsiystävällinen oikeus” Edellisen hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

Mitä Follo-projekti tarkoittaa? Työryhmä keväällä 2010 tuotti mietinnön 6/2010 ”Asiantuntija-avustajan käyttö huoltoriidan sovittelussa” Kaksivuotinen kokeilu 1.1.2011 alkaen Tuomioistuinsovittelulain soveltamista Tuomarin apuna sovittelussa toimii asiantuntija (psykologi tai sosiaalityöntekijä) Asiantuntijoilta edellytetään sopivaa ja riittävää kokemusta ja koulutusta Asiantuntijat saatu kuntien perheneuvoloista tai sosiaalivirastoista

Asiantuntijoita on nimetty 3-5 kutakin käräjäoikeutta varten Kokeilukäräjäoikeuksia on neljä eli Helsinki, Oulu, Espoo ja Pohjois-Karjala Kussakin käräjäoikeudessa on kokeilussa mukana 5-6 tuomaria Asiantuntijan käyttö on kokeilun aikana vanhemmille maksutonta Kokeilu kestää v.2012 loppuun

Kokeilun tavoitteet Lapsen etu on, että vanhemmat sopivat riitansa. 1. Mahdollisimman varhainen puuttuminen vanhempien riitaan. Riidan kroonistumisen ja eskaloitumisen ehkäiseminen. 2. Lisätä ja parantaa vanhempien välistä vuorovaikutusta. Ehkäistä uusintariitoja. 3. Lyhentää huoltoriitojen käsittelyyn kuluvaa aikaa. - oikeudenkäynnit pitkiä - sovitteluun nopeasti, muutamassa viikossa – kuukaudessa

välillisesti lyhentää myös oikeudenkäyntiaikoja Tuomioistuinten ja sosiaalitoimen resurssien säästö - huoltoriidat työllistävät eri viranomaisia Mikä Follo?? työnimi Norjassa Indre Follon alioikeus aloitti kokeilun Norjan nykyinen, laintasoinen järjestelmä erilainen kuin Suomessa. Norjassa kyse oikeudenkäynnistä, ei sovittelusta.

Kouluttautuminen lapsisovitteluun Edellyttää ammattitaitoa ja asiantuntijuutta kummaltakin toimijalta. Kouluttautuminen välttämätöntä. Tuomareiden työskentelyn perustana OM:n tuomareille suunnattu yleinen sovittelukoulutus. OM:n kolmipäiväinen lapsioikeusseminaari Syventävä koulutus lapsiasioiden sovitteluun - kolmipäiväinen seminaari keväällä 2011. Seminaarin kaksi päivää lapsipsykologiaa ja perheasiain sovittelun kokemuksia, sovittelutekniikoita.

kolmipäiväinen seminaari syksyllä 2011. Käydään läpi kertyneitä kokemuksia. Lisätietoa erokriisistä, lapsen tilanteesta vanhempien erossa, työparityöskentelystä ja sovittelutekniikoista. TULOKSIA JA KOKEMUKSIA Määrällisiä tuloksia Alussa laajaa tiedottamista projektista - Kirjallinen tiedote kussakin yksikössä - Tiedotustilaisuus sidosryhmille (asianajajat, sosiaalitomi, vanhempainjärjestöt jne.) - Mediatilaisuudet

Kokeilu on herättänyt suurta kiinnostusta. Lokakuussa 2011 1. Yhteensä sovitteluun siirtynyt/tullut 202 huoltoriitaa - Helsingin käräjäoikeudessa tähän mennessä 83 sovitteluasiaa - suurin osa asioista on siirretty oikeudenkäynneistä - myös suoria hakemuksia tullut 2. 63 asiassa on saavutettu lopullinen sovinto. 3. Noin 30 asiassa on tehty määräaikainen sopimus ja sovittelu jatkuu.

3. Noin 40 asiaa on palannut takaisin oikeudenkäyntiin. 4. Muutamissa asia on jäänyt eri syistä sillensä, osapuolet ovat sopineet asian oikeuden ulkopuolella ym. 5. Loput menossa istuntoon. Merkittäviä resurssisäästöjä Sovitteluistuntoja 1-3 Ei pöytäkirjan laatimista Ei päätöksen kirjoittamista Ei väliaikaismääräyksen käsittelyä Kansliatyötä säästyy runsaasti

Vaikutukset sosiaalitoimeen Helsingin sosiaalitoimeen tullut Hgin KO:sta syyskuuhun mennessä yli 40 % vähemmän selvityspyyntöjä kuin edellisvuonna Hgin sosiaalitoimi on voinut lyhentää ennakoidun selvitysajan 8-9 kk:sta 6 kuukauteen. Oulussa ja Espoossa kehitys on ollut samanlainen Vanhemmille helpottava kokemus vuorovaikutuksen lisääntyminen painopiste tulevaisuuteen, ei menneisyyden kaivelua vältetään loanheitto

Kokemuksia Sovittelu erittäin haastavaa. - Uusi työtapa - sovittelijan rooli poikkeaa tuomarin roolista - innostavaa - motivaatio korkealla 2. Sovittelupäivät pitkiä ja raskaita 3. Tavoitteena sovinto yhdessä istunnossa. Ei aina onnistu. - 1-3 istuntoa. Poikkeuksellisesti useampikin, jos asia etenee.

4. Tuomarin ja asiantuntijan erilaiset roolit - tuomari on sovittelija, asiantuntija avustaa - asiantuntemus eri asioissa 5. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. - työparityöskentely tuo lisäarvoa 6. Kaikki asiat eivät sovi sovitteluun - väkivalta perheessä - vanhempien psyko-sosiaaliset ongelmat - sovittelun esteet eivät tarkkarajaisia ja ehdottomia - myös vaikeita, kroonistuneita riitoja on onnistuneesti soviteltu

Sovittelussa oltava erityisen tarkkana ja varovainen, jos riita on taustaltaan ”sovitteluun sopimaton”. Sovittelu lopetettava, jos esteitä sovittelulle ilmenee. 7. Asianajajat ja vanhemmat pääsääntöisesti tyytyväisiä sovitteluun. 8. Asianajajan rooli sovittelussa - erilainen kuin oikeudenkäynnissä - taustalla, matala profiili - tehtävänä tukea sovinnollisen ratkaisun saavuttamista - valvoo päämiehen etua - sovittelu ei voi onnistua, ellei asianajaja tue sitä

9. Myös oikeudenkäynnissä paljon sovintoja (49 % riidoista sovitaan. Optulan tutkimus) Sovittelun edut: - enemmän aikaa paneutua riidan todellisiin syihin - sovittelussa ei lähdetä vaatimuksista, vaan vanhem- pien esiin tuomista erimielisyyden aiheista - struktuuri erilainen kuin oikeudenkäynnissä - erillisneuvottelut - tuomari voi toimia vapaammin, koska ei ratkaise asiaa Yhteistä on tuomarin velvollisuus huolehtia lapsen edun toteutumisesta.

Kokeilun seuranta Määrällinen seuranta tiedon saamiseksi menettelyn hyödyistä verrattuna oikeudenkäyntiin 2. Laadullinen seuranta tiedon saamiseksi menettelyn Tiedon hankinta itse sovittelumenettelyn kehittämiseksi.

Tilastollinen seuranta Sovittelijan ja asiantuntijan strukturoidut keskustelut kunkin sovitteluistunnon jälkeen. Dokumentointi. Sovittelijoiden ja asiantuntijoiden säännölliset paikkakuntakohtaiset palaverit. Dokumentointi. Sovittelijoiden paikkakuntakohtaiset palaverit. Dokumentointi. Ohjausryhmän työ Koulutuksissa saatava palaute Kyselylomake vanhemmille Asianajajien palautteet

Kokeilun laajentaminen ja menettelyn vakinaistaminen Uuden hallituksen ohjelmassa Menettely ylittää hallinnonalojen rajat. Valtakunnallistaminen tulisi toteuttaa oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyönä. Hyödyttää molempia. Huolehdittava koulutuksesta ja asiantuntemuksesta