Utopia demokraattisesta markkinataloudesta demokratian idea on tasa-arvo, jokaisen vapaus määritellä omat arvonsa demokratia ei ole niinkään kansan valtaa kuin rakenteellista vallattomuutta demokratiassa ei voida enemmistöllä tai yksimielisyydelläkään valita ylintä ideologiaa (Hitler, Neuvostoliitto, muslimimaat) demokratiassa ei myöskään voi olla kaikenkattavaa talousideologiaa (ei kasvua eikä vihreyttä)

Kasvuideologiaan perustumaton talous kasvuideologiattomuus tarkoittaa kasvuneutraaliutta; yhteiskunta ei ohjaa taloutta kasvuun vaan yhteinen talous muodostuu (alhaalta päin, demokraattisesti) kansalaisten omien arvostusten ja pyrkimysten ohjaamana yhteiskunta ei suosi tuotannollisia tekoja tuottamattomiin nähden eikä erityisin palkinnoin kannusta ihmisiä vaurastumaan yhteiskunta ei myöskään estä ihmisiä vaurastumasta, mutta omaa taloutta ei saa kasvattaa toisilta pois ottamalla tai toisten vaurastumiselle esteitä asettamalla.

Kasvuideologiattomassa yhteiskunnassa talous on demokraattista talous on yksilöiden välistä, alhaalta ohjautuvaa markkinataloutta yksilöiden välisyys tarkoittaa sitä, ettei yrityksille anneta mitään erityiskohtelua alhaalta ohjautuvuus tarkoittaa kuluttajien, periaatteessa ostajien puolelta ohjautuvuutta, mikä toteutuu kun jokainen myyjä suhtautuu tasapuolisesti kaikkiin ostajiin (yleinen ja yhtäläinen äänioikeus) markkinatalous tarkoittaa mm. sitä, että kaupankäynti on vapaata ja markkinatiedot eli tuotteiden hinnat ja laadut ovat kaikille vapaata tietoa kaupankäyntioikeuksia ei ole kaupan

Ellemme usko kasvuideologiaan meillä ei ole mitään perusteita osakeyhtiöjärjestelmään pörsseineen ja optioineen yhtiöverojärjestelmään, jossa tuotannon tekijät, mm. raaka-aineet, energia ja mainonta voidaan saada verottomiksi vähentämällä kulut verotettavista tuloista kaupallisiin tekijänoikeuksiin, patentteihin ja muihin yksinoikeuksiin kauppa- ja omistussalaisuuksiin, joilla vastuita ja rahoja siirretään piiloon muilta siis juuri niihin järjestelmiin, jotka tekevät rikkaista yhä rikkaampia ja syrjäytyneistä yhä syrjäytyneempiä juuri niihin järjestelmiin, joiden ylläpito vaatii yhä suurempia uhrauksia luonnolta

Miksi sitten noudatamme kyseisiä kasvuun tähtääviä järjestelmiä? pääasiassa siksi, että muutkin niin tekevät ja kilpailussa on pärjättävä (asevarustelu) talouskasvu on tuonut paljon hyvää ja uskotaan, että se ratkaisee myös köyhyyden ja luonnonsuojelun ongelmat kasvusta hyötyvä ja asioista päättävä eliitti (aateli) ei halua kuullakaan muutoksesta, joka vaarantaisi sen aseman tavalliset kansalaiset uskovat, että nykymuotoinen markkinatalous jo edustaa vapauden huippua ja jokainen voi siinä menestyä ja vaikuttaa haluamallaan tavalla kapitalismin vastakohdaksi ymmärretään edelleen sosialismi, talouden ylhäältä päin ohjaaminen, vaikka vastaus on tasan päinvastainen

Entä sitten? uusi ajatus köyhyyskeskusteluun: markkinoiden demokratisointi eivät tarkoita sitä, että demokraattisesti päätetään tavoitteista, joihin ylhäältä ohjatusti pyritään, vaan sitä, että markkinoiden annetaan ohjautua alhaalta antamalla jokaiselle ostajalle sama ostamisen vapaus kysymys on siitä, haluammeko talouteen demokratiaa, yritysten valtaa vai valtioiden valtaa? (haluammeko demokratiaa, aateliston valtaa vai sosialismia) kansainvälinen demokratia voi toteutua vain markkinoiden demokratiana luonnon suojeleminen on helpompaa, jos yleinen kasvupaine ei ole niin kova