Itämeren tila - kalastonäkökulma Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin Yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Fisheries and Environmental Management Group (FEM ryhmä) Esitelmän sisältö: 1) Kalakantojen koostumus ja kantojen säätely 2) Suomen rannikkoalueet kalantuotantoalueina 3) Tärkeimpien kalakantojen vaihtelut 4) Silakan dioksiiniriskin ja kalastuksen välinen riippuvuus

Maailman kalakannoista Kuva:NOAA

Maailman kokonaissaalis kasvanut ja kalan kysyntä lisääntyy FAO, 2007

Kantojen tilan kehitys: ylikalastusta ja siirtymistä vähäarvoisempiin lajeihin s1990s2005 % Täysin hyödynnetty: ei lisättävissä Ylihyödynnetyt/romahtaneet Alihyödynnetyt FAO, 2007

Kalastuksen taso - kalakannan ikärakenne Heikko kalastus Voimakas kalastus Voimakas kalastus: - kalat eivät ehdi sukukypsyyskokoon - kasvupotentiaali jää hyödyntämättä -Yhden vuosiluokan osuus suuri => saalisvaihtelut kasvaa Yksilö- määrä Yksilö- määrä

Suomalainen näkökulma: Itämeren kannat

Rannikkosaaliiden lajikoostumus ilman silakkaa => Kalojen vaellukset ja lajin tuotantoalueet vaikuttavat riskeihin Rannikon sisävesilajit Lohikalat Muut merilajit kuin silakka

Lähde: ICES

Suomen silakkasaalis merialueittain (RKTL)

Pääaltaan ja Suomenlahden silakoiden kasvu RKTL, julkaisematon aineisto Fileerattavan silakan minimikoko

Selkämeren silakoiden kasvu: ekosysteemi on ollut suhteessa vakaampi RKTL, julkaisematon aineisto Fileerattavan silakan minimikoko

Tarvittavien vuosien määrä fileerauskokoon pääsemiseksi 1980 luvun alku Nykytilanne Selkämeri 4 vuotta 7 vuotta Suomenlahti 2 vuotta 5 vuotta ja Pääaltaan pohjoisosa  Merkittävä ero myrkkyjen kerääntymisajassa ennen kuin silakka on hyvä fileerauskohde

Iso silakka Pieni silakka Ison silakan osuus elintarvikkeissa on oleellisesti pienentynyt (Venäjälle viedään pientä silakkaa, viennin kokonaismäärä on kasvanut nopeasti) Kotimaassa silakan kulutus on vähentynyt v kg:sta v ,4 kg:oon per henki RKTL

Syitä silakan kasvun heikkenemiselle Turskakanta on heikentynyt ylikalastuksen, vähentyneiden suolapulssien ja rehevöitymisen takia.  Kilohailikannan runsastuminen ja nuoren silakan kuolleisuuden pienentyminen  Ravintokilpailu lisääntynyt Ravinnon koostumus on muuttunut: eläinplanktonin koostumus ei enää yhtä edullinen Tulokaslaji (petovesikirppu) on lisännyt uuden ravintoketjun tason Laskenut suolapitoisuus lisää myös osmoottista stressiä => Dioksiinin vähentyminen ei näy silakassa = > Ekosysteemin terveys vaikuttaa ihmisen terveyteen

Kalastus - dioksiiniriskimalli

Kalastuksen vaikutus syöpäkuolemien maksimimäärään

Kalastus dioksiiniriskin hoitomahdollisuutena? Silakan kasvu voisi nopeutua, jos kanta kalastettaisiin oleellisesti pienemmäksi Lisäkalastus aiheuttaisi kuitenkin riskin silakkakannalle, jota jo nyt kalastetaan lähes maksimaalisesti (Peltonen et al 2007) Vaikutusmahdollisuus riskeihin on melko pieni verrattuna kalan käyttösuosituksiin. Vaelluksista ja merialueiden eroista johtuva isojen silakka- yksilöiden välinen dioksiinipitoisuuden vaihtelu on oleellinen riski lyhyellä aikavälillä: millaisia silakoita satumme saamaan lautaselle? Kansalaisten tietämystä isoihin silakoihin liittyen on parannettava