PÄIHDEHÄIRIÖIDEN JA PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN SAMANAIKAISUUS

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
Advertisements

Perusterveydenhuolto/työterveyshuolto Erikoissairaanhoito
Yhdessä työkyvyn tukena – TELAn koulutuskiertue
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito – hoitoketjun merkitys
Turun Psykiatria Aikuisten avohoito
Kokemuksia päihdepalveluiden yhteistyöstä psykiatrian ja perusterveydenhuollon kanssa Anneli Raatikainen.
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on
Varhaisvaiheen toimintamalli sosiaali- ja terveyskeskukseen: päihteet ja mielenterveys (työikäiset) Päivitetty xx/2013 Lähde: Välittäjä hankeen toimintamalli.
Asiakkuuden muuttunut rooli, Case Hämeenlinnan terveyspalvelut
Taina Hätönen LT, psykiatrian erikoislääkäri
Sairaus ja ahdistus – kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus
Päihde- ja mielenterveystyö kehittäminen Lahden perusterveydenhuollossa Tiina Saarinen Kehittäjä-päihdetyöntekijä, sairaanhoitaja AMK Välittäjä 2009 –hanke,
Miten uusi korvaushoitoasetus muuttaa käytäntöjä
Anne Eronen-Lindeblad
Dosentti, LKT Outi Elonheimo Professori, LKT Mats Brommels
Lastensuojelun asiakkaat (kriteeri: lapsen kasvu/kehitys tai terveys vaarassa, välitön ls-tarve) vanhemman/huoltajan päihteiden käyttö (lapsen hoito vaarantuu,
Miksi Jeppe juo Miksi Lippe lipittää?
Syömishäiriöiden hoito OYS:n Psykiatrian klinikassa
Jaana Suokas & Petri Näätänen päivitetty (J.S. ja P.N.)
Soili Hyvärinen Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Maahanmuuttaja mielenterveyspalveluissa
Syömishäiriöiden hoito OYS:n Lasten ja Nuorten klinikassa
Kaksoisdiagnoosipotilaan integroitu hoito
Tunne lääkkeesi Toimiiko lääkehoitosi?
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHOITOON OHJAAMINEN Käynti
SYÖMISHÄIRIÖISTEN OSASTOHOITO LASTENPSYKIATRIAN KLINIKASSA
SAMANAIKAISET MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT Haasteet ja mahdollisuudet hoidossa ja kuntoutuksessa PÄMin väliseminaari Pekka Salmela.
Raskaana olevan päihderiippuvaisen naisen hoito Vankisairaalassa
Psykiatrian päivystys KYMSHP:ssa
Keuda Tuusula Irma Kähkönen Marraskuu 2010
Mielenterveyden häiriöt
Naisten päihdetyön päivät kätilö Satu Viinikainen
Potku-hanke Sastamalan perusturvakuntayhtymän alueella
Nuorten ja aikuisten syömishäiriöiden hoitoketju pääkaupunkiseudulla
”Et ne kattoo, että mihin palveluihin mun pitäs mennä” Lainrikkoja-asiakkaiden näkökulma palveluihin Katariina Pekkola Teija Sundman.
Sosiaalityön paikka päihdetyössä
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola Projektikoordinaattori
Silja Runsten, vs ayl TYKS Addiktiopoliklinikka 723
Skitsofrenian epidemiologia
© Tampereen kaupunki Lainrikkoja-asiakkaat kunnallisen sosiaalityön haasteena Maria Palmgren johtava sosiaalityöntekijä Tampere.
Päihde- ja mielenterveystyö kuntoutujan näkökulmasta
Helka Ratilainen Outokumpu Teollisuuspaikkakunta Asukasluku 7800 Lääkärin virkoja 6, joista täytetty 3, omista lääkäreistä työssä yksi, eurolääkäri.
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
Silja Runsten, vs ayl TYKS Addiktiopoliklinikka 723
Mielenterveyden häiriöt
Masennus eli Depressio.
Terveyskeskuslääkärin näkökulma moniammatilliseen yhteistyöhön Markus Partanen, Runosmäen-Mullin terveysaseman vastaava lääkäri, PPPR- hankkeen Turun kehittämisosion.
Päihteet ja Mielenterveys. Pohdittavaksi Miten suhtaudut nuorten tupakointiin? Miten koulussasi ehkäistään tupakointia? Miksi tupakoinnin lopettaminen.
NUORISOPSYKIATRIA KESKI- SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ -psykiatrian toimialueella 5 vastuualuetta -vs. toimialueen johtaja yl Tarja Seuri - nuorisopsykiatrian.
A SVA - HOITAJAN TYÖ M ARTINLAAKSON TERVEYSASEMALLA.
Merja Jokela1 LAHDEN MALLI Merja Jokela Vastaava hammashoitaja Lahti.
Lähetekriteerit ja lähetteen sisältö. Lähetekriteerit erikoissairaanhoitoon Lastenpsykiatrian yksikköön tullaan hoitoon lääkärin lähetteellä Mikäli lapsella.
( TE3 NÄKÖKULMIA TERVEYTEEN Hurtig
Mieli voi sairastua, niin kuin kehokin Erilaisia mielenterveysongelmia voi esiintyä kaiken ikäisillä Tilapäinen oire saattaa olla terveen mielen reaktio.
+ Psykiatrian klinikan toiminnan muutos Sanna Blanco SequeirosErja Ojanaho Ylilääkäri, tulosaluejohtajaYlihoitaja.
Koealue: s  Mielihyvän tavoittelu on luontaista, sitä tavoitellaan monin eri keinoin esim. urheilemalla, ruoalla, internetillä, peleillä 
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
PPO Os3 Moision sairaalan päihdepsykiatrinen osasto
Mitä lääkärissä tapahtuu - oireesta diagnoosiin
Mielenterveyden häiriöt
ASIAKKAAN JA POTILAAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Potilaan hoitomyönteisyys
Päihdelääkärit.fi -yksityistä päihdehoitoa viiveettä kotiin
Päihdyttäviä paineita
Ennaltaehkäisevän päihdetyön malli lapsille ja nuorille
Asva- hoitajan työ Martinlaakson terveysasemalla
Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen -hanke
Silja Runsten, vs ayl TYKS Addiktiopoliklinikka 723
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Esityksen transkriptio:

PÄIHDEHÄIRIÖIDEN JA PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN SAMANAIKAISUUS Seija Joukanen Psy el, päihdelääketieteen ja hallinnon erityispätevyys Hämeenlinna 021014

TERMINOLOGIAA päihdepsykiatrinen potilas, 2-dg-pot, ( 3-dg-) samanaikaissairastavuus, komorbiditeetti monihäiriöisyys, moniongelmainen potilas häiriön vaikeusaste –> käsitteen rajaaminen (iv. käyttö + sch > depressio + alko-ongelma ) nikotiiniriippuvuus, toiminnalliset riippuvuudet MICAA (mentally ill chemical abusers and addicted) rinnakkaiset hoidot, jaksottaiset hoidot integroitu hoito

YLEISTÄ 2-dg yleinen (USA : ECA v.1990) päihdehäiriö yleisempi mt-ongelmista kärsivillä kuin terveillä ja päinvastoin : taustalla useita eri tekijöitä ennuste huonompi kuin 1-dg tavanomaiset hoitomallit eivät riitä tai eivät vastaa tarpeeseen häiriöiden syklinen kulku

…jatkuu myös Suomesta vastaavia tutkimuksia mm. Sami Pirkola ym.v.2005 sattuma ei selitä mt- ja päihdehäiriön samanaikaisuutta syy-seuraus- suhteet moninaisia näyttöä, että 2 dg-potilaiden määrä nousussa Terveys 2000: mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöisistä 15%:lla päihdehäiriö elinaikanaan j.2. sch potilaalla komorbidi päihdehäiriö

….jatkuu päihteiden sekakäyttö, riippuvuus useaan aineeseen lääkeriippuvuudet useampi diagnosoitu psykiatrinen sairaus samanaikaisesti esim. masennus-ahdistuneisuushäiriöissä persoonallisuushäiriöt, PTSD, ADHD, syömishäiriöt

… jatkuu samanaikaisuus huonontaa hoitoon sitoutumista vähentää lääkehoidon vaikuttavuutta saattaa pitkittää työkyvyttömyyttä salailun tarve, jotta hoito ei keskeydy psykiatrisessa hoidossa päihdehäiriön salailun takia vääriä johtopäätöksiä hoidon tuloksellisuudesta

Diagnostiikka puolistrukturoitu haastattelulomake (EuropAsin mukaan) haastattelu tärkein osa diagnostiikkaa aik. hoitodokumentit, omaiset erilaiset mittarit, Alkometri, laboratoriokokeet, U-huume, SADD, SDS, DAST potilaan tuttuus tuo lisää luotettavuutta PRISM- lähinnä tutkimuskäyttöön

…jatkuu Olli Kampman: kuutiomalli päihdehäiriön vaihe : aktiivi käyttö, vieroitusoireisuus, stabiili tilanne, vieroittunut vieroitusoireiden arviointi (mittarit) päihdehäiriön vaikeusaste monipäihteisyys, komplisoivat tekijät somaattiset sairaudet (hepatiitit, HIV, TBC )

…jatkuu psykiatrisen sairauden vaihe samanaikaisesti useampi psykiatrinen sairaus oirekuva suhteessa samanaikaiseen päihdekäyttöön vs. päihteettömään jaksoon oireiden alku / päihdekäytöstä riippumaton psykiatrinen häiriö

Päihdepsykiatrinen haastattelu motivoivan haastattelun tekniikka arvio päihdehäiriön vaiheesta vaikuttaa haastattelun luotettavuuteen omaisen mukanaolo, useampi käynti itsenäinen, aiemmin diagnosoimaton psykiatrinen sairaus varmuudella määritettävissä n. 4 vkon päihteettömyyden jälkeen

Schuckit:n aikajana määritetään riippuvuuden alkamisikä haittojen kasautuminen merkitään väh. 3kk:n mittaiset päihteettömät jaksot mielenterveyshäiriön esiintymisjaksot psykiatriset hoidot, päihdehoidot, niiden tuloksellisuus

Hoitomotivaatio motivaation osatekijät (Joe, ym v.98) ongelmien kieltäminen vähättely, tunnistaminen ja myöntäminen toive avun saannista hoitovalmius muutoksen vaiheet (Prochaska&DiClemente) esiharkinta, harkinta, valmistautuminen, muutos, ylläpito

Haastattelun osa-alueet päihdekäyttö ( alko, lääkkeet, laittomat huumeet, tupakka, muut ) fyysinen terveys, psyykkinen oireisto sos & taloudellinen tilanne, toimeentulo perhe, muut ihmissuhteet, verkostot kriminaliteetti hoitohistoria, ajankohtaiset hoitokontaktit toiveet hoidosta

Hoitosuunnitelma hoidon suunnittelu realistiselta pohjalta potilas aktiivinen toimija suunnittelussa hoitosuunnitelma selkeästi kirjattuna, potilaalle siitä oma kappale aktiivikäyttäjän hoitoon sisältyy aina suunnitelma vieroituksesta (-ksista) retkahdukset osa sairautta rajojen muistaminen

…jatkuu masennuslääkitys voi alkaa jo vieroituksen aikana psykoosilääke sisältyy usein vieroituslääkkeisiin bzp: n aloitus vain tilapäiskäyttöön bzp- riippuvuudessa vieroitukset hitaasti täsmälääkitys varhain mukaan, mikäli dg pystytty kohtuullisella varmuudella asettamaan

…jatkuu hoitoneuvottelussa määrittely hoidon osa-alueiden vastuusta seuranta, etappiajattelu hoitosopimus hoitosopimusrikkomukset hoidon tiivistys tiedonkulku organisaatioiden välillä

Vähän lääkehoidoista päihdehäiriöön ”täsmähoito” bzp vai tarkkaan harkiten eikä pitkään psykooseissa uudet psykoosilääkkeet LAI, klotsapiini lääkkeiden mahdollinen väärinkäyttö tupakoinnin vaikutus lääkepitoisuuksiin suuri dopamiinisalpaus saaattaa lisätä ainehimoa?

INTEGROITU HOITO hoitopalveluiden järjestäminen vs. uusi hoitomalli hoitavan tiimin perehtyneisyys sekä päihde- että mt-potilaiden tunnistamiseen ja hoitoon molempien häiriöiden hoitoon ryhdytään samanaikaisesti hoitotiimin moniammatillisuus psyk, päihdehuolto, pth, esh, sos.toimi, työvoima, oppilaitokset, 3.sektori , eril. hankkeet

Hämeenlinna: taustaa MIELI 2009: - asiakkaan aseman vahvistaminen - ennaltaehkäisy, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen - matalakynnyksinen yhden oven periaate -yhdistetyt mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköt perustasolla

HÄMEENLINNA K-HSHP: psykiatrinen erikoissairaanhoito, suuri osa psy avohoidosta, ei erillistä päihdepsykiatrista tiimiä PTH: 1+1 psy el, 10 psy sh, päiväosasto ja kuntoutuspkl A-klinikkasäätiö : päihdepalvelut yhteistyö edelleen pääosin työntekijöiden vastuulla

YHTEISTYÖMUOTOJA VÄLITTÄJÄ-hanke : 2-dg-alatyöryhmä Miepä-työryhmä (seudullinen mielenterveys- ja päihdepalvelut - työryhmä) Alueellinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiatyöryhmä MT- ja päihdepalvelut - hoidon porrastus-työryhmä KOHO-tiimi

Toimintamalleja yhteisneuvottelut, verkostot, tiimit yhteinen hoitosuunnitelma hoitovastuun määrittäminen, mutta potilaalla mahdollisuus asioida eri organisaatioissa yhteiset ryhmämuotoiset hoidot , työntekijä mol. organisaatioista ? (tulevaisuutta ) toisen työstä oppiminen kanavamalli, terveyshyötypotilaat, A-klinikan työntekijän vo terveysasemalla

YLEISTÄ POTILAISTA alkoholi ja masennus yleisin ahdistuneisuushäiriö, päihteinä alkoholi, bzp, THC, sekakäyttö lääkeopioidit, bpr ,kun krooninen kipu (ilman selittävää somaattista sairautta) lisäksi lihasrelaksantit, pregabaliini bipolaarihäiriöt ja muut psykoosit harvinaisempia persoonallisuushäiriöt, syömishäiriöt

….jatkuu reseptin uusiminen tiheään kadonneet / anastetut lääkkeet /reseptit päihtymys vastaanotolla paikkakunnalle juuri muuttanut ahdistuneisuus, unettomuus, kivut ensikontakti oman terveysaseman lääkärin luona, sieltä ohjaus joko psy sh:n luo tai konsultaatiopyyntö psykiatrille

…jatkuu psy sh kartoittaa oireiston psykiatri ja psy sh yhteistapaaminen, päihdepsykiatrinen kartoitus verkosto / hoitoneuvottelu yhdessä A-klinikan kanssa hoidon toteutuksesta, KOHO seurantaneuvottelut, etappiajattelu erilliset neuvottelut esim. retkahdusten yhteydessä

TUNNISTAMISEN ONGELMIA ”tuleeko mieleen ? ” : yhteistyön määrä ja sisältö kiinni hoitavasta työntekijästä ” kyllä minä tiedän ja osaan” : me lääkärit ” menköön itse ” : aikaisemmin vallalla ” ei kuulu meille” : meille sitten, kun päihdeongelma hoidettu ”voiko mennä toisen reviirille”: arkuus, epävarmuus tiedonkulku : ei näkyvyyttä toisen organisaation sairauskertomukseen ja toisaalta linnoittautuminen tietosuojan taakse

VÄHÄN TUPAKASTA tupakkariippuvuus vaikuttaa muuhun 2-dg-potilaan hoitoon masennuspotilaat vaikutukset lääkepitoisuuksiin porttiajattelu psykoosiin sairastumisriski kohonnut vrt kannabis

POHDINTAA lainsäädännön muutokset, tiedonkulku päihdehäiriön stigma: salailu päihdeperheet, ylisukupolvisuus asenneilmapiiri työterveyshuollon roolin korostuminen lisääntyvä tieto päihteiden vaikutuksesta keskushermostoon tutkimustieto integroiduista hoidoista edelleen niukkaa

POHDINTAA kuntatason taloustilanne, sen vaikutukset sosiaalietuuksiin, mihin panostetaan päihdepsykiatristen potilaiden somaattiset sairaudet terveydenhuollon rakennemuutokset päivystysyksiköiden keskittäminen reseptilääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy

LOPUKSI mielenterveys- ja päihdeongelmaisen potilaan hoito on aina integroitua –mutta integroiko hoidon palvelujärjestelmä vai potilas itse vakavasti psyykkisesti sairaalle päihdeongelmaiselle potilaalle tämä voi olla liian suuri haaste

KIITOS