Sosiaalisten vaikutusten arviointi Jyväskylässä Projektipäällikkö Jouni Mäkäräinen Yhdyskuntatoimi / Kaupunkisuunnitteluosasto

Sisältö Vaikutusten arvioinnin ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin lähtökohtia Näkökulmia yleiskaavan sosiaalisten vaikutusten arviointiin Yhteistyötapoja Jyväskylässä ja esimerkkejä Yhdyskuntarakentamisen näkökulma Mitä kaupunkisuunnittelulle?

I Vaikutusten arvioinnin ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin lähtökohtia

Vaikutusten arviointi kaavoituksessa Vaikutusten arviointi kaavoituksessa. Ympäristöhallinnon ohjeita 10|2006. Vaikutusten arviointi kaavoituksessa = Arvioidaan ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja Vaikutusten arviointi on suunnittelun työkalu, joka palvelee suunnitteluongelman ratkaisemista, erityisesti eri vaiheissa tehtäviä valintoja. Vaikutusten arviointi tukee myös osallistumista, kaavaa koskevaa päätöksentekoa sekä kaavan toteuttamista Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö asettaa puitteet vaikutusten arvioinnille Arviointi toteutetaan tilannekohtaisesti

Oppaita sosiaalisten vaikutusten arvioinnista Päivinen ym.: Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa. Avauksia sisältöön ja menetelmiin. 2005 Sosiaaliset vaikutukset ovat välillisiä tai välittömiä vaikutuksia yhteiskunnalle ja yhteisöille tai eri väestöryhmien ja ihmisten elinolosuhteille, elämäntavoille ja koetulle elämänlaadulle Stakes:in IVA sivusto

Sosiaalisten vaikutusten arviointi Jyväskylässä Lähtökohtia Käsitteet (SVA, TVA, IVA) Ekososiaalinen sosiaalityö Maankäyttö- ja rakennuslaki Miksi? (periaatteellisesti) Informaatiota päätöksentekijöille ja osallisille Laajentaa kaavan tietopohjaa ja lähtötietoja Parantaa elinympäristön laatua

II Näkökulmia yleiskaavan sosiaalisten vaikutusten arviointiin

Yleiskaavan arvioinnista Arvioinnissa otetaan huomioon yleiskaavan tarkkuustaso (strateginen vs. yksityiskohtainen yleiskaava) Yleiskaavan arvioinnit ovat perustana asemakaavan vaikutusten arvioinnille Yleiskaava määrittelee yhdyskuntarakenteen kehittymissuunnat ja –valinnat; myös sosiaalisesti

Yleiskaavan sosiaalisia vaikutuksia (Päivinen ym. 2005) 1. Alueen sosiaalinen luonne Olennaisten väestöryhmien tunnistaminen Väestölliset muutokset ja niiden vaikutukset alueittain Vaikutukset hyvinvoinnin jakautumiseen alueittain Alueiden imago ja identiteetti

Yleiskaavan sosiaalisia vaikutuksia (Päivinen ym. 2005) 2. Toiminnallisuus Aluekohtainen palveluiden saatavuus Elämänkaaren eri vaiheiden huomioiminen Liikennereittien kattavuus ja saavutettavuus Kävelyn ja kevyen liikenteen olosuhteet sekä esteettömyys Vapaa-ajan ja virkistyksen mahdollisuudet

Yleiskaavan sosiaalisia vaikutuksia (Päivinen ym. 2005) 3. Koettu ympäristö/elämyksellisyys Elinympäristöjen laatuominaisuuksien vertailu eri alueilla Viihtyisyys, turvallisuus ja terveellisyys eri väestöryhmien ja eri alueiden näkökulmasta Tärkeät arvokkaat paikat ja niiden merkitys väestöryhmille

Erillisselvityksistä Yleiskaavojen arviointeja on tehty erillisselvityksiä sosiaalisten vaikutusten arvioinnista Vaikutukset kootaan lopulta osaksi kaavaselostusta Esimerkkejä erillisselvityksistä Vantaan yleiskaava Espoon eteläosien osayleiskaava Oulun yleiskaava

III Yhteistyötapoja Jyväskylässä ja esimerkkejä

Lähtökohtia Jyväskylän sva:lle Yhteistyön juuret 1990-luvun kehittämishankkeissa (Jyväskylän yliopisto, kaavoittajat ja sosiaalitoimi) 2000-luvulla kaksi kehittämishanketta Sva-projekti 2001-2002 Sosiaalisen eheyden turvaaminen maankäytön suunnittelun avulla -hanke Sva:n kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kaavoitusprosessia Asuinalueiden sosiaalisen seurannan kehittäminen

Jyväskylän periaatteita sva:ssa Sosiaalisten vaikutusten arviointi on osa kaavaprosessia ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen käytäntöjä Arviointia varten tarvitaan tietoa suunnittelualueen nykytilasta Arvioinnin laajuus määräytyy kaavakohtaisesti Kaavaan liittyvät toteuttamisen uhkakuvat ja mahdollisuudet tulee tuoda esille jo kaavan laadinnan yhteydessä

Sosiaali- ja terveystoimen ja kaupunkisuunnittelun yhteistyö Tiedonvälitystä ja yhteistyötä (kaavoituskatsaukset, palveluverkkoasiat ja seudullinen yhteistyö) Selkeä yhteistyömalli kaavoihin liittyen (yhdyshenkilöt molemmilla osastoilla) Sosiaalisten vaikutusten arviointi merkittävissä kaavahankkeissa Vastuuhenkilömalli (5 henk.) Arviointitapaamiset Arviointilomakkeet ja kaavan erityiskysymykset

Esimerkki arviointitapaamisen rakenteesta kaavan alkuvaiheessa SWOT-analyysi asuinalueen nykytilasta Kaavan ja sen tavoitteiden esittely Vaikutusten tunnistaminen arviointilomaketta tai muuta tunnistuslistaa hyödyntäen Sosiaalisten erityiskysymyksien tunnistaminen Kaavan jatkovaiheet ja arvioinnin täsmentyminen

Erityiskysymykset kaavoituksen alkuvaiheessa Auttavat löytämään kaavan erityiset ja tapauskohtaiset sosiaaliset ulottuvuudet Konkretisoivat tunnistetut alustavat vaikutukset suunnittelun haasteiksi Edesauttavat kaavan tavoitteiden asettamista

Vaikutusten arviointilomake

IV Yhdyskuntarakentamisen näkökulma

Yhdyskuntarakentamisen näkökulma Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa tulee ymmärtää, että kaavoitus on osa laajempaa yhdyskuntarakentamisen ketjua Strategiset sosiaaliset tavoitteet tulee jalkauttaa asunto- ja maapolitiikassa sekä yleiskaavoituksessa Kaavoituksella oma roolinsa, mutta ”sosiaalinen vastuu” elinympäristöstä kuuluu kaikille Toteuttamisen epävarmuustekijät

Sosiaalisella eheydellä tarkoitetaan hyvinvoinnin tasa-arvoista toteutumista eri alueilla ja väestöryhmissä Sosiaalinen eheys on yksi kilpailukyvyn avaintekijä Kilpailukyky Kestävät ratkaisut Sosiaalinen eheys

Jyväskylässä vuokra-asuntoja asuntokannasta 47,5 % Koko seudun asuntokannasta vuokra-asuntoja 37,5 %, ilman Jyväskylää 23,9 %

Sosiaaliset erot Sosiaaliset erot kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun laman jälkeisenä aikana – erot kasvaneet myös alueellisesti Huoli asuinalueiden sosiaalisesta jakautumisesta Asuinalueiden erojen kasvamisen taustalla on nähtävä kaksi tulkintaa Sosiaalinen eriytyminen (segregaatio), jolloin pahoinvointi keskittyisi ja heikoimmat alueet kurjistuisivat Sosiaalinen erilaistuminen (sirpaloituminen), jolloin asuinalueet erilaistuvat elämäntapaan perustuvien valintojen perusteella

Jyväskylä näyttäytyy tarkasteluissa sosiaalisesti eheältä, vaikkakin suuralueiden erot ovat suhteellisesti kasvaneet vuoden 1990 jälkeen

V Mitä kaupunkisuunnittelulle?

Mitä kaupunkisuunnittelulle? Asuinalueiden seurannan taso ”Mutusta tietoa” yhdyskuntarakentamisen ohjelmointiin Kaavoitusohjelma, asuntopolitiikka, lähiökeskukset Kaavatyön taso (sva) Konkretisoi (kielen kääntäminen) Ajattelu kirjoitettava auki (ajattelun väline) Osaltaan kiteyttänyt vaikutusten arviointia Vuorovaikutusaineiston jäsentyminen

Lopuksi Sosiaalisten vaikutusten arviointi nähtävä osana vaikutusten arvioinnin kokonaisuutta kaavoituksessa Valtakunnallisen kehittämistyön myötä käsitteistö ja ymmärrys alkaa muodostua yhteneväiseksi Vaikutusten arvioinnin, resurssien ja yhteistyön tulee kohdentua merkityksellisiin kaavoihin Kaavoittaja on avainhenkilö Arviointi ei saa olla ulkoinen leima, vaan osa suunnittelua

Lopuksi On tärkeää Erottaa sosiaalisten vaikutusten arviointi osallistumisesta ja asukasmielipiteistä Löytää suunnittelutehtävän kannalta oleelliset sisällöt ja rajata arviointiteemat Löytää kokonaistaloudellinen toteutusmalli Käydä keskustelua yli sektorirajojen Tehdä työtä, joka voi vaikuttaa suunnitteluun