Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakenneuudistus Uudenmaan Kokoomus ry:n syyskokous Mäntsälä Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Pääministeri Kataisen hallitusohjelma: rakenneuudistuksen perusteet  Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista.  Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtäviä

Pääministeri Kataisen hallitusohjelma: kuntauudistus  Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.  Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta

Pääministeri Kataisen hallitusohjelma: sote-palvelurakenneuudistus  Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.  Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä

Pääministeri Kataisen hallitusohjelma: rahoitusuudistus  Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue).  Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sv-järjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa.  Sovitetaan yhteen Kelan järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen palvelukokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kelan kanssa.  Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenne- uudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan

Tulevaisuuden haasteet  miksi rakenneuudistus tarvitaan?  Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti  Taloustaantuma → vaikutukset pitkäaikaisia  Muuttoliike, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus  Ihmisten eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa  Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt  Järjestelmän pirstaleisuus ja kompleksisuus  Kokonaisvastuun kantaminen asiakasprosessista vaikeaa  Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista  Kokonaiskustannusten heikko hallittavuus  Riittämättömät mahdollisuudet ICT:n hyödyntämiseen  Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa muita hyvinvointipalveluja - eivät erillisiä

v. 1980: 48 vanhusta ja lasta 100 työikäistä kohti  68 % suomalaisista on työikäisiä v. 2010: 52 vanhusta ja lasta 100 työikäistä kohti  66 % suomalaisista on työikäisiä v. 2020: 65 vanhusta ja lasta 100 työikäistä kohti  60 % suomalaisista on työikäisiä v. 2040: 73 vanhusta ja lasta 100 työikäistä kohti  58 % suomalaisista on työikäisiä Huoltosuhde heikkenee…

Vuonna 2011 toiminnassa olevien yhteistoiminta- alueiden palveluiden järjestämisen ja tuottamisen hallinnon rakenteet (kuntia 336) Yt-alueitaKuntiaAsukkaita Toimielin, jolla järjestämis- vastuu Palveluiden tuottaminen Yhteensä Hallintomallina isäntäkunta; palveluiden järjestämis-vastuu yhdellä kunnalla Isäntäkunnan ao.lautakunta, jossa edustus muista kunnista Lautakunta, 5 alueella (20 kuntaa) liikelaitos tms. Hallintomallina kuntayhtymä, jonka kunnat muodostaneet Yhtymähallinto kunnan hallinto- rakenteen ulkopuolella. Kuntayhtymä; 8 alueella (46 kuntaa) liikelaitos tms Lähde: THL Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto yhteistoiminta-alueilla 2011

Kuntien elokuussa 2011 tekemien päätösten mukaan muodostuvat yhteistoiminta-alueet Yt-alueitaKuntiaAsukkaita Toimielin, jolla järjestämis- vastuu Yhteensä Hallintomallina isäntäkunta; palveluiden järjestämisvastuu yhdellä kunnalla Isäntäkunnan ao. lautakunta, jossa edustus muista kunnista Hallintomallina kuntayhtymä, jonka kunnat muodostaneet Yhtymähallinto kunnan hallinto- rakenteen ulkopuolella Lähde: THL Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto yhteistoiminta-alueilla 2011

Mitä tehdään?  Terveydenhuoltolaki (1326/2010) tuli voimaan  Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus meneillään – väliraportti annettu keväällä 2010  Vuonna 2010 käynnistetty sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita koskeva kokeilu  kokeilulaki (305/2011) voimaan  Paras-puitelakiin (169/2007) lisätty 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä koskeva säännös sekä valtioneuvoston toimivalta määrätä kunnat yhteistyöhön  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmistelu käynnissä: peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti  Paras-puitelain korvaavan rakennelain valmistelu käynnissä  Kuntalain uudistus valmisteilla  VOS-lainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyy v

Puitelaki /2014 Kainuun kokeilulaki Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen HE Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva laki Kunnallishallinnon rakennelaki Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2010 Sote-kokeilu Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus

Edellytyksiä toimivien sote-palvelujen varmistamiseksi  Sote järjestettävä yhtenä kokonaisuutena  Sote osana muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa  Järjestämis- ja rahoitusvastuu oltava samassa organisaatiossa  Nykyistä laajemmat väestöpohjat  Osaamisen turvaaminen  Palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen kokonaisuutena  Sote-palvelujen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen

Uudistuksen eteneminen  VM:n kuntarakennetyöryhmä valmistelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Osana tätä työtä STM valmistelee kuntauudistuksen sote- kriteereitä.  Kuntarakenneselvityksen valmistuttua toteutetaan alkuvuodesta 2012 alueellinen kuulemiskierros, jonka pohjalta valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi.  Sen jälkeen kun kuntauudistuksen linjat ovat selvillä, ratkaistaan tarkoituksen mukainen palvelurakenne. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki.  Rahoitusuudistus toimeenpannaan osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta

Sosiaalista ja terveellistä joulun odotusta!