HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN 19.4.2012 Juha Parkkinen

1. Aitous ohjaussuhteessa

2. Asiakkaan ehdoton arvostaminen

3. Empaattinen ymmärtäminen

MONIKULTTUURISEN KOHTAAMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN ETIIKKAA

1.Etiikka on ihanteita hyvästä elämästä, moraali näitä ihanteita kohti tehtäviä valintoja. Etiikka: ethos (kreik.) = tapa, erityisesti hyvä tapa; yksilön ja yhteisön hyvän elämän ihanteita koskeva ajattelun kokonaisuus Moraali: mos, mores (lat.) = tapa, tavat; moralis = tapoja koskeva; yhteisöjen ja sen jäsenten toiminnan piirre

1.Etiikka on ihanteita hyvästä elämästä, moraali näitä ihanteita kohti tehtäviä valintoja. Etiikalla, ihanteilla, on kätketty luonne: niitä pidetään itsestään selvinä lähtökohtina elämän tulkitsemisessa ja harvoin niitä tarkastellaan periaatteellisesti. Eettiset kysymykset, kysymykset elämän ihanteista, hyvän elämän eri vaihtoehdoista ja niiden takana olevista tulkinnoista ja oletuksista ovat läsnä aina vuorovaikutustilanteissa.

1.Etiikka on ihanteita hyvästä elämästä, moraali näitä ihanteita kohti tehtäviä valintoja. Millainen on käsitykseni hyvästä elämästä ja miten se vaikuttaa ihmisten kohtaamiseen? Millaisten henkilökohtaisten ihanteiden kautta tarkastelen asiakkaan elämää?

2. Eettinen ajattelu rakentuu ihmisen todellisuuskäsityksen varaan. Millaisena näen todellisuuden? Olenko tietoinen siitä, että tapani tarkastella maailmaa vaikuttaa oleellisesti siihen, miten tulkitsen toisen ihmisen elämää? Mistä osista maailmantulkintani koostuu?

2. Eettinen ajattelu rakentuu ihmisen todellisuuskäsityksen varaan. Asiakkaan näkökulma: Millaisten silmälasien läpi asiakas tarkastelee todellisuutta? Mistä osista asiakkaan maailmantulkinta koostuu? Millaisena hän näkee maailman ja oman paikkansa maailmassa?

3. Todellisuuskäsitys perustuu osaltaan siihen, mitä maailmasta tiedämme. Mistä tiedämme, mikä tieto on oikeaa? Minkä kokonaistiedon varassa kohtaamme asiakkaitamme?

3. Todellisuuskäsitys perustuu osaltaan siihen, mitä maailmasta tiedämme. Onko meillä oikeasti riittävästi tietoa asiakkaistamme ja heidän elämästään? Kysymys värittyneestä tiedosta. Kysymys tiedon kontekstista.

4. Jokaisella on persoonallinen suhde eettiseen ajatteluun. Eettinen ajattelu on kaukaista, saavuttamatonta, teoreettista, merkityksetöntä. Eettinen ajattelu on arkista, arkipäivän päämääriin liittyvää pohdintaa, läheistä ja tuttua. Millainen osa eettisten kysymysten pohdinnalla on työssäni?

5. Käsitykset eettisistä ihanteista ja niitä kohti otettavista moraalisista askeleista syntyvät malleista ja esimerkeistä. Etiikka ja moraali opitaan malleista ja esimerkeistä.

5. Käsitykset eettisistä ihanteista ja niitä kohti otettavista moraalisista askeleista syntyvät malleista ja esimerkeistä. Mistä olen esimerkkinä? Mistä työyhteisömme on esimerkkinä?

6. Miten eettisiä ihanteita perustellaan? Miten asiakkaani perustelevat käsityksiään hyvästä elämästä?

6. Miten eettisiä ihanteita perustellaan? Millaiseen kokonaisajatteluun perustuu organisaation käsitys hyvästä vuorovaikutuksesta, hyvästä ihmisestä ja hyvästä oppimisesta tai ammattitaidosta? Miten nämä käsitykset perustellaan? Millaisesta kokonaisajattelusta tällaiset ihanteet syntyvät?