Transkriptiossa syntyy m-rna (lähetti-rna).

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ihmiskehon rakenne Soluista muodostuu kudoksia:
Advertisements

ENTERPRISE SEARCH Toteutustekniikka Mikko Uusitalo Tampereen ammattikorkeakoulu.
Dna:n replikaatio eli kahdentuminen.
HIV-infektio tänään – Elämää ilman AIDS:ia? A 119
Tulevaisuuden työ tapahtuu verkostoissa
YHDISTELMÄ-DNA-TEKNIIKKA
HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Kenen lapsi?.
Geneettiset sormenjäljet
Mikael Niku ELTDK / PELL / Anatomia, 2003
Kuinka käyttää paint.net.  Työkalupalkki sisältää napit kaikille yleisille komennoille, asetukset miten kuva näytetään ja asetukset monien työkalujen.
NAISEN ITSETUNTO.
Solusimulaattorit S Laskennallinen systeemibiologia Sebastian Köhler.
Ribosomit ja valkuaisainesynteesi
Lääketieteen valmennuskurssi
Suvi Karhu AUTO3070 Geneettiset algoritmit
T Personal SE assignment Communication Practices Miikka Lötjönen.
Kappale 1.
Syksy 2001Johdatus bioinformatiikkaan / T. Pasanen 1 7. Monirinnastus Geeni perhe: ryhmä läheisiä toisilleen sukua olevia geenejä, jotka koodaavat samankaltaisia.
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
VAIHTOEHTOINEN SILMUKOINTI
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Hakemistorakenteet biologisille aineistoille
Francis Crick ja James D. Watson
Otsikko Kevät 2013 PAOK paokhanke.ning.com #paokhanke (Twitter) facebook.com/PAOK-verkosto.
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2011.
Bioinformatiikan verkkokurssit
Graafialgoritmit laskennal- lisessa systeemibiologiassa Graph Algorithms in Computational Systems Biology Työn valvoja ja ohjaaja: Prof. Patric Östergård,
Tuma BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Johdatus bioinformatiikkaan
Geenit.
Mitoosi.
Fotosynteesi.
PÄÄJUMPPA Kaikilla ihmisillä on varren päässä PÄÄ.
Mikä on geenien rooli mikro- ja makroevoluutiossa?
Bakteerien rakenne ja patogeeniset bakteerit
Meioosi Meioosi on hedelmöityksessä, sukusolujen tuotannossa tapahtuva perimän jakautuminen. Sen kautta syntyvät sukusolut, eli siittiöt ja munasolut.
DVI.
Perimä evoluution todisteena. Yksilö perii geeninsä vanhemmiltaan Perimän tarkempaa vertailua tehdään tutkimalla -tuman kromosomien määrää -kromosomien.
Juha Knuuttila Bioinformatiikka TF00AA
9. Dna.
Geenikirjastot ja -pankit Annariikka Hietala 2a. Mikä on geenikirjasto? Geenikirjasto on esim. bakteeriviljelmään.
YHDISTELMÄ-DNA- TEKNIIKAN PERUSTEET Veli-Pekka Lehto Patologian laitos/HY
DNA:n & RNA:n rakenne ja toiminta
Solujen jakautuminen Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe - yleensä välivaihe kestää.
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Onnistuneella yhteistyöllä tutkintoon –hanke.
Solu Sunnittelutyöryhma 2: Hannele Kauranen, Evoluutiogenetiikka Olli Pentikäinenm SMB Maija Vihinen-Ranta, SMB Kurssin suuntaviivat: Normaalitoiminta.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
BIOS BIOS 2 jakso 1 Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista 4 aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste Avainsanat.
2. Solun hienorakenne.
Kertaus Aineenvaihdunta katalyytti entsyymi substraatti
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista
Diaesitys ja hyvä esitystapa
9. Solut lisääntyvät jakautumalla s.66
Solun tuman rakenne ja toiminta
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Solut lisääntyvät jakautumalla
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Kpl 1-3 SOLU.
11. Perinnöllisyys ja ympäristö
Geenit siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Partitiivin pääte 40 kilogrammaa, 40 prosenttia
Ohje liitteiden lisäämiseksi
Perinnöllisyystieteen perusteita
HIV-1 Nef Rakenne ja toiminta
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Esityksen transkriptio:

Transkriptiossa syntyy m-rna (lähetti-rna).

adeniini tymiini sytosiini guaniini urasiili emäkset: koodaava juoste 5’ 5’ 3’ 3’ 3’ m-rna 5’ Aitotumaisilla transkriptio tapahtuu tumassa (kuvassa). Tumattomilla eli alkeistumallisilla transkriptio tapahtuu solulimassa. Syntyvän m-rna:n emäsjärjestys on (urasiilia lukuunottamatta) on sama kuin koodavassa juosteessa. m-rna syntyy koodaavan juosteen vastinjuosteelle komplementaarisena. rna-polymeraasi on m-rna:ta valmistava entsyymi.

adeniini tymiini sytosiini guaniini urasiili emäkset: 5’ 5’ 3’ 3’ 3’ Koodaavaa juostetta vastaava m-rna on valmistunut tumalima tumakalvo tumahuokonen solulima

emäkset: adeniini 5’ 5’ tymiini sytosiini 3’ guaniini 3’ urasiili 3’ eksoni introni eksoni introni eksoni introni 5’ 5’ 3’ 3’ 3’ 5’ Aitotumaisilla geeni koostuu koodaavista eksoneista (turkoosi) ja niiden välialueista eli introneista (kellertävä). Alkeistumallisilla (paitsi arkkibakteereilla) ei ole introneja. Aitotumaisilla esi-m-rna:n eksoni-jaksot liitetään yhteen ja intronit leikataan silmukoinnissa pois. Eksonit voidaan liittää yhteen vaihtoehtoisilla tavoilla -> yksi geeni dna:ssa saattaa koodata useita, yleensä samankaltaisia proteiineja.

adeniini tymiini sytosiini guaniini urasiili emäkset: 5’ 5’ 3’ 3’ 3’ Aitotumaisilla m-rna muokataan tumassa: m-rna:n 5’-päähän liitetään 5’-hattu m-rna:n 3’-päähän liitetään adeniineja (poly-A-häntä)

emäkset: 5’ adeniini tymiini sytosiini guaniini urasiili 3’ Tumassa muokattu m-rna siirtyy tumahuokosen kautta solulimaan, jossa tapahtuu translaatio. m-rna:ssa eli lähetti-rna:ssa (engl. messenger = lähetti) dna:n informaatio viedään tumasta solulimaan. Alkeistumallisilla m-rna:n translaatio voi alkaa, vaikka m-rna:ta toisesta päästä vielä transkriptoidaan.