Perheen ja päivähoidon vuorovaikutusareenat

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta suhteena prosessina
Advertisements

HALSUAN VASU -avain kasvuun
Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
PORKKANAPIRTTI PERHEKOTI
RETHINKING WORK - Mistä työssä on kysymys?. RETHINKING WORK Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen,
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Työhyvinvointi PK-yrityksessä Leena Niemistö toimitusjohtaja LT, fysiatri Munkkivuori Kamppi Lassila.
Päiväkoti Myllytontun ja palvelutalo Ursulan yhteistyö
Kirkko keskellä kylää Seurakuntien varhaiskasvatus ja perhepalvelut perheitten tukena Martti ESKO, kirkon perheasiain johtaja.
DOKUMENTAATIO JA TIEDONMUODOSTUS
Kainaston ryhmiksen Varhaiskasvatussuunnitelma Ryhmis aloitti toimintansa elokuussa Tiloissa toimii kaksi ryhmää, Kissankellot ja Kehäkukat. Molemmissa.
, Vantaa TE-KESKUSTEN JA TOIMINTARYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Toimintaryhmien ja TE-keskusten hyviä käytäntöjä Koulutus Manner-Suomen maaseutuohjelman.
Hyvä lapsuus kaikille! Maria Kaisa Aula
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
Lapselle hyvä päivä tänään
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
Fi.opasnet.org fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima Haluamme tietää Sinun mielipiteesi. Äänestikö kansanedustajasi oikein ydinvoimasta? Kansalaisparlamentti ydinvoimasta.
Ryhmä-dynamiikka: liittymisen ja erillisyyden vuorovaikutusta ryhmässä
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ Eettiset periaatteet Valtakunnallinen VARPU-verkosto Tutkimusprofessori Tom ARNKIL / Terveyden ja hyvinvoinnin.
OPS2016-alkuaskeleita.
4-vuotiaan lapsen havainnointi neuvolassa
Tutkimus VKK-Metron kehittämistyössä Tuulikki Venninen Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
LUENTORUNKO: Mitä työnohjaus on Työnohjauksen muodot
Yleislääkäripäivät 2013: Kollegan työkyky
Ihmisen kolme olemusta
LASTEN SUOJELU – JOKAISEN TEHTÄVÄ Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lasten suojelussa, KELTO Pirjo Harjupatana LTO Riitta Sinko.
Terapeuttinen hevostoiminta voimaantumisen mahdollistajana Tietoisku Mielenterveysmessuilla Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
LASTENSUOJELIJAT KAHDEN EETOKSEN RISTIPAINEESSA ERJA SAURAMA HELSINGIN YLIOPISTO
Kumppanuus – kupla? Junkala Pekka, tutkija, Koske Puustinen Alisa, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, MLL.
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Varhaiskasvatuksen asiakaskysely avoin varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö
Osmos-loppupuheenvuoro Riitta Vartio. mitä kuulin tänään?
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Tuhoisa maanjäristys iski Nepaliin huhtikuussa 2015
Moision päivähoitoyksikkö Kiusaamisen ehkäisy suunnitelma.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
Helena Törmi ”Painavaa asiaa” Lapsen ylipainon ehkäisy, ylipainoon puuttuminen ja perheen tukeminen.
Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat.
Kasvatustyylit Petra Suonio 2011 perhepäivähoitajat.
Lastensuojelun linjaukset ja laatusuositukset
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Miksi kannattaa tulla ensi vuonna foorumiin Joensuuhun?
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Suomalaisen koulutuksen tulevaisuus
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
SEURAAVAT TAIDOT HYÖDYLLISIÄ OHJAAMISESSA JA KOHTAAMISESSA
Lapsen osallisuus sosiaalityössä
Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus
LAPE kutsuu ja haastaa ”En usko, että milloinkaan aiemmin seurakuntien tekemä pitkän linjan työ lasten, nuorten ja perheiden parissa on nostettu näin.
VARHAISKASVATTAJA LUO TURVALLISEN KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Kasvatuskumppanuus ja sitä ohjaavat periaatteet
LAPE LAPSI – JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMAN KOKONAISUUS
Miten LAPE kohtaa lapset, nuoret ja perheet maaseudulla?
Läheisen ohjaus terapiatyössä
TAKKUINEN ARKI? KIUKKUA ILMASSA? Nopea perheohjaus Maksutonta ohjausta
HUS-HYTE verkoston kehittämispäivä työryhmien tuotokset
LUONNOS (11/17) Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
ERO LAPSIPERHEESSÄ –KOULUTUS tiistaina klo 9-15
Lapsi, nuori ja aikuinen sekä perheet muutoksessa Viides tapaaminen
Koivurinteen päiväkodin kehittämissuunnitelma
Esityksen transkriptio:

Perheen ja päivähoidon vuorovaikutusareenat Anna-Maija Puroila Kehittämispäällikkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Helsinki 23.11.2006

Yhteistyötä arvostetaan periaatteessa… ”Päivähoidon perusta on vanhempien ja henkilökunnan yhteistyö.” ”Luottamuksellinen yhteistyö lasten vanhempien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.” ” Avoin yhteistyö on onnistuneen päivähoidon perusta.”

… entä käytännössä? Yhteistyön käytännön toteutus vaihtelee voimakkaasti Intensiivinen, vastavuoroinen vuorovaikutus vanhempien ja henkilöstön välillä Vanhempien ja henkilöstön kohtaamiset puuttuvat ”… meillähän tietenkin on monta perhettä ja jokaisessa perheessä toimitaan erillä lailla. … Me onkin pietty periaatteena se, että meillä tehhään niinku me tehhään. Ja toiset tykkää ja toiset ei.”

”Meillä yhteistyö sujuu hyvin.” Keyes 2002: Hyväksi koettujen suhteiden taustalla voi olla todellista yhteistyötä ja jaettua vastuuta mutta myös yhteistyön ja välittämisen puuttumista. Yhteistyössä ei ole ongelmia, koska yhteistyötä ei juurikaan ole.

Hypoteesit Ristiriidan taustalla: Terminologian selkiytymättömyys Erilaiset näkemykset päivähoidon perustehtävästä Yhteistyön käsittäminen pelkästään vuorovaikutuksellisena ilmiönä

Terminologiaa Moninainen käsitteistö: yhteistyö, osallisuus, kumppanuus, asiakaslähtöisyys, perhelähtöisyys Käsitteet liittyvät lasten vanhempien ja ammattilaisten välisiin suhteisiin Käsitteiden väliset suhteet epäselviä Käsitteiden sisältö epäselvä

Yhteistyö Yleiskäsite, jolla viitataan moniin erilaisiin toimintatapoihin Keskeistä, mihin asetetaan painopiste (Pohjola 1991) YHTEIStyö: painottaa vanhempien ja ammattilaisten välistä yhteisyyttä (yhteisymmärrystä, yhteistä tavoitteenasettelua) yhteisTYÖ: painottaa yhteistä toimintaa, yhdessä tekemistä

Yhteistyön ulottuvuuksia (Puroila 2004) Tavoite ’Normaalin’ vanhemmuuden ja kotikasvatuksen tukeminen Varhainen puuttuminen Korjaava toiminta Kohde Kaikki asiakasperheet Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja perheet Intensiteetti Satunnainen yhteistyö Pitkäjänteinen yhteinen työ Vaikuttamisen suunta Perhe > päivähoito (yksisuuntainen) Päivähoito > perhe (yksisuuntainen) Päivähoito <> perhe (molemminpuolinen) Sisältö Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen Vanhemmuuden tukeminen Vapaamuotoinen yhteistyö

Päivähoidon perustehtävä? Lasta painottava tulkinta: Varhaiskasvatustyön ensisijainen ja ainoa ’kohde’ on lapsi. Lasta ja perhettä painottava tulkinta Lapsi on kiinteä osa perhettä; varhaiskasvatustyötä ei voi tehdä ilman vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Erilaiset tulkinnat LAPSI AMMATTILAINEN … johtavat erilaisiin vuorovaikutuksen malleihin: Lasta painottava tulkinta LAPSI AMMATTILAINEN Lasta ja perhettä painottava tulkinta LAPSI VANHEMPI AMMATTILAINEN

Yhteistyön käsitteellistäminen Vuorovaikutuksellinen ilmiö Kulttuuriset rakenteet vaikuttavat yhteistyön toteutumiseen (Keyes 2002; Powell 1991) sosiaalinen etäisyys vanhempien ja henkilöstön välillä perheen yksityisyyden suoja asiantuntijaorganisaatioiden luonne ja ammatillinen autonomia päivähoidon institutionaalinen konteksti työvuorot, lapsiryhmäjaot, päiväjärjestys, tilakysymykset perhe-elämän realiteetit vanhempien ja henkilöstön erilaiset roolit suhteessa lapseen

Sosiaalinen etäisyys? ”Tietenki seki, että ei mee liian lähelle, perhe on kuitenkin semmonen institutio, että siellä saa olla rauhassa. Että ei liikaa lähetä sorkkimaan sinne sitte. Sekin on semmonen asia, että raja siinä täytyy olla, kunnioittaa sitä omaa, mitä perheessä tapahtuu.” ”Kyl me on mietitty ihan omalla joukolla, että kuinka paljon vanhemmat arkailee, pelkää tai väärin kunnioittaa meitä ja meidän ammattitaitoa. Että ollaanko me niin pelottavia.”

Vanhemman ja ammattilaisen roolit (Puroila 2004, mukaillen Katz 1980) Vanhempi Ammattilainen Tehtävä suhteessa lapseen kokonaisvaltainen erityinen, rajattu Tunnesuhde tunteenomainen tunteiden hallinta Kiintymys kiintymys ei kiintymystä Kasvatustietämys praktinen, informaali teoreettinen, formaali Toiminnan tavoitteellisuus spontaanius tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus Vastuun kohdentuminen yksilö lapsiryhmä

Yhteistyön kehittäminen Vuorovaikutuksellinen ilmiö Yhteistyötä voidaan kehittää henkilöstön vuorovaikutustaitoja kehittämällä. Kulttuuriset rakenteet vaikuttavat yhteistyön toteutumiseen Yhteistyön kehittäminen edellyttää kehittämistyötä myös kulttuuristen rakenteiden ja institutionaalisten käytäntöjen tasolla.

Yli yksityisen ja julkisen rajan? PERHE PÄIVÄHOITO -perheen arvot -kotikasvatus -kodin kulttuuri -ammatilliset arvot -ammatillinen kasvatus -ammatillinen kulttuuri YKSITYINEN JULKINEN ELÄMÄNPIIRI ? PALVELU- JÄRJESTELMÄ

Vuorovaikutusareena PERHE PÄIVÄHOITO -perheen arvot -kotikasvatus -kodin kulttuuri -ammatilliset arvot -ammatillinen kasvatus -ammatillinen kulttuuri -yhteinen kasvatustehtävä -yhteiset arvot -yhteinen toiminta VUOROVAIKUTUSAREENA

Vuorovaikutusareenan rakentuminen Tarvitaanko vuorovaikutusareenaa? Missä määrin perheiden kanssa tehtävä yhteistyö kuuluu päivähoidon tehtäväalueeseen? Millaista vuorovaikutusta perheen ja päivähoidon välille toivotaan syntyvän? Yhteistyön tavoite, kohde, intensiteetti, sisältö, vaikuttamisen suunta Miten edesautetaan vuorovaikutuksen rakentumista? Miten päivähoidon toimintakäytännöissä (tilat, työvuorot, ryhmäjaot, työaikaratkaisut jne.) huomioidaan perheiden kanssa tehtävä yhteistyö? Miten yhteistyökäytännöissä huomioidaan perhe-elämän realiteetit?

Lopuksi Näin oli ennen: ” …sillon ku olin uus, en ees tyrkyttäny, ku minä sanelin, että näin se on. …Minä sanoin, että näin se muuten on. Lapsi tarvii kaks tuntii päivällä päiväunia. Se on jossain sanottu ja näin se muuten on.” ” Se oli hyvin tämmöstä, että päiväkoti tietää, mitä täällä tehhään ja täällä tehhään näin ja näin. Ja vanhemmat tyyty ja oli hiljaa. Ja siitä muodostu henkilökunnalle kuva, että kaikki on hyvin.” Mitä on nyt ja tulevaisuudessa?