1 PlugIT-seminaari 29.-30.3.2004 maanantai 29.3. –9.30-12 työpaja A: PlugIT-rajapintojen toteuttaminen ja hyödyntäminen (how to plug your IT) (auditorio)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kuvantamisen työnkulku IHE RIS näkökulmasta
Advertisements

”Suomalaisen valmennusosaamisen kehittäminen” Valmentaja + Urheilija
Määritysten toteutukset Windows ja.NET- tekniikoilla PlugIT-seminaari, A-työpaja Heli Mäki, Juha Mykkänen Kuopion yliopisto, HIS-yksikkö.
Yhteistoiminnallinen oppiminen ja tiedon rakentaminen Esitys laadullisten lähestymistapojen kokeilemisesta HyvAMO-hankkeessa Heli Saarikoski,
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Integrointi.
Luku 5 – Tietojen hakeminen sovelluksiin
Johdanto: Missä mennään PlugIT:ssa, kun 2/3-osaa on takana? •Mikä se PlugIT taas olikaan: ”Virallinen määritelmä” •Osapuolet ja niiden roolit •Puolivuotisjaksot.
PlugIT-tietoiskut •PlugIT-projektin tuotokset –Tiivistetty luettelo tällä hetkellä saatavilla olevista tuotoksista •Ohjelmistotuotannon nykytila ja tarvekartoitus.
ZipIT ZipIT Teknologiaohjelman hanke-aihio FinnWell - Tekesin terveydenhuollon teknologiaohjelma ZipIT.
Rastor Oy, Itä- ja Pohjois-Suomen yksikkö
EA:n rooli eri viitekehyksissä. Eri viitekehyksiä ja EA Aikataulun ja kustannusten hallinta Ihmisten johtaminen Resurssien hallinta Toteutus Ohjelma-,
Web Services ©Reino Aarinen, Miksi?  Web Services tekniikalla voi muuttaa valmiit sovellukset Web sovelluksiksi.  Sovellus voi julkaista toiminnon.
Tietokannan suunnittelu
IT- Pedan laaturisteily Yhteenveto tukipalvelujen laatu -ryhmätyöstä Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
SerAPI-Potilaslista työpaja osa II: Käsiteltävät kysymykset , Kuopio Juha Mykkänen, Marko Sormunen, Assi Pöyhölä, Hannu Virkanen.
Kyläsuunnittelumalli
Yhteenvetoa ydin- rajapintojen aamupäivän PlugIT-työpajasta Marko Sormunen PlugIT, Kuopion yliopiston atk-keskus
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
PlugIT-seminaari Työpaja 2, ma 27.10: Kertomus- ja koodistoliittymät ja kansallisten hankkeiden yhteistyö Kertomus(arkisto)rajapinnat, klo.
PlugIT-seminaari, Työpaja 2 iltapäivä tulokset Kansallinen Koodistopalvelin Koodistorajapinnat PlugIT-projektissa – 16 Kansallisten.
T Projektikatselmus Ryhmä Reilu PP-Iteraatio
Ohjaustarvearvio ja ohjaustarve kartta/ Ryhmänohjaajan näkökulma
T Projektikatselmus Ampel 3. Toteutusvaihe
T Projektikatselmus GenCode PS iteraatio
Koodistorajapinnat: Tekniset liittymämäärittelyt XML- ja http- rajapinnoille Juha Mykkänen, PlugIT, Kuopion yliopisto, HIS-yksikkö PlugIT-puolivuotisseminaari,
Juha Mykkänen, Kuopion yliopisto, HIS-tutkimusyksikkö
Vaatimusmäärittelyn menetelmät1 Työpaja B How to analyze your IT needs Vaatimusmäärittelyn menetelmät (how to analyze your IT needs): Toimintalähtöinen.
Kanuuna seminaari Seinäjoki  Aiemmissa malleissa lähtökohta, jossa määriteltiin hyvinvoinnin esteitä, joita sitten voitiin ratkoa  Toimintavalmius.
Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun tuottamien vaatimusten erot alkuperäisiin vaatimusmäärittelyn vaatimuksiin verrattuna Ville Nordberg,
S Sosiaalitekniikka 1999 S Sosiaalitekniikka.
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
CASE: PlugIT- ja SerAPI-projektit
Pro gradu -tutkielmat ohjelmistotestauksesta
Kontekstinhallinta ja muut rajapintatarpeet Mika Tuomainen Juha Mykkänen SerAPI-projekti, HIS-tutkimus Kuopion yliopisto, Tietotekniikkakeskus, Centek.
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi Klikkaamalla pääotsikoista tietosi karttuu. Sininen mökki toimii paluupainikkeena. Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi.
Projektikatselmus Publicum Teknillinen korkeakoulu Publicum-ryhmä.
Onnistunut IT-projekti - Haaveesta totta? Tiken näkemys
JHS:N SUOSITUKSET VAATIMUSMÄÄRITTELYLLE SEPPO RÄSÄNEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KUOPIO Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta,
Ydinpalveluiden (käyttäjä, potilas).NET-asiakassovellus: PatientCoreClientDemo PlugIT-loppuseminaari Koulutustyöpaja 1: Avoimet ohjelmistorajapinnat.
Testauksen tutkimustulokset Marko Jäntti
Kansallisen terveyshankkeen ydintietomäärittelyt ja jatkohoidonsuunnitelma Jari Porrasmaa Kuopion yliopisto/HIS-T&K Suomen kuntaliitto.
PlugIT-seminaari A ja E -työpajat Työpaja A, maanantai : PlugIT-rajapintojen toteuttaminen ja hyödyntäminen (how to plug your.
Viestintäsuunnitelma
SerAPI Saara Savolainen Esa Paakkanen Marko Suhonen 1 OID-kohde OID- generointi (ja -kyselyt?)
SerAPI: SERvice-based architecture and web services in healthcare Application Production and Integration – Palveluarkkitehtuuri ja web-sovelluspalvelut.
Uudelleenkäyttö. Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim.
Minimitason kontekstinhallinnan määrittely Yhteenveto Mika Tuomainen
PlugIT- menetelmätulokset: Integrointiratkaisujen määrittely ja määritysten hyödyntäminen PlugIT loppuseminaari , Kuopio Juha Mykkänen Kuopion.
SerAPI-Potilaslista osa I: Alustus , Kuopio Juha Mykkänen, Marko Sormunen, Assi Pöyhölä, Hannu Virkanen.
E-Työpaja: Rajapintamääritykset Rajapintamääritysten tilanne (Juha Rannanheimo) Kontekstinhallinta (Mika Tuomainen) Käyttäjä-, käyttöoikeus-,
Verkko-opetuksen laatukäsikirja Kristiina Karjalainen, Ulla Ritvanen Erika Löfström Laadun teoriasta käytäntöön työpajat
OPETUSSUUNNITELMATYÖ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
Analyysi. Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien.
Rajapintojen toteuttaminen ja hyödyntäminen DIT
Luonnos PlugIT-projektin loppuraportiksi Vielä kerran: PlugIT – mikä se on? 5. puolivuotisjakson työsuunnitelma Tulokset: Rajapinnat ja menetelmät (Selvityksiä,
T Ryhmä ”Tete” Henkilökohtainen SE-harjoitus Marko Nikula (Assesment of Architecture) Arkkitehtuurin arviointi.
Pakkanen * * * Komponenttipohjaisen sovellustuotannon menetelmäpilotti PlugIT-seminaari Annamari Riekkinen ja Kirsi Karvinen FixIT-DoIT / HIS-tutkimusyksikkö.
T Projektikatselmus Ampel Projektisuunnitteluvaihe (Versio 1.0)
ZipIT Yleisesittely ZipIT-hankekokonaisuus Terveydenhuollon prosessien ja ohjelmistojen rinnakkainen kehittäminen.
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.3.
JHKA tietoarkkitehtuuriryhmän työskentely Teemojen ja tiekartan työstäminen Anne Kauhanen-Simanainen.
ePS2 Asianhallinnan kehittäminen
Responding to local needs and promoting development in Tanzania
Yhteistyötapaaminen
Metatietopalvelut Elementit Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM.
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
SISU-koulutus: tutkintorakenteen tekeminen
Esityksen transkriptio:

1 PlugIT-seminaari maanantai – työpaja A: PlugIT-rajapintojen toteuttaminen ja hyödyntäminen (how to plug your IT) (auditorio) – työpaja B: Vaatimusmäärittelyn menetelmät (how to analyze your IT needs): Toimintalähtöisen vaatimusmäärittelymenetelmän soveltamiskokemuksia (luokka 1038) –13-16 työpaja C: Ohjelmistotarpeista tuotteiksi (kontekstina kotihoito) (luokka 1038) –13-16 työpaja D: Sovelluksen suunnittelu ja toteuttaminen (how to do your IT) (luokka 1039) –13-16 työpaja E: Rajapintamääritykset - rajapintamäärittelyjen yhteenveto, tilanne ja uudet versiot (auditorio) –19-21 saunailta, Cumulus, Puijonkatu 32 tiistai 30.3 – yleisesitykset, esittelyt, yhteenvedot (auditorio)

2 PlugIT-seminaari A-työpaja Työpaja A, maanantai : PlugIT-rajapintojen toteuttaminen ja hyödyntäminen (how to plug your IT) –Johdanto työpajaan – integrointimääritysten hyödyntäminen ja toteutukset –Avointen integrointimääritysten hyödyntäminen tuotteissa (Juha Mykkänen) –Määritysten tekniset toteutukset eri tekniikoilla ja alustoilla: Java- toteutukset (Marko Sormunen) –Määritysten tekniset toteutukset eri tekniikoilla ja alustoilla: Windows ja.NET (Heli Mäki, Juha Mykkänen) –Kumppanipuheenvuorot ja toteutukset (puheenvuoroja myös tiistaina 30.1.) Dynaaminen Integroitu Työpöytä (DIT) ja KYS (Mika Hyppönen, KYS) Mediconsultin näkökulma kehitteillä oleviin PlugIT-rajapintoihin (Tommi Rissanen, Mediconsult) Muut puheenvuorot ja keskustelu –Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen, PlugIT-leima (Tanja Toroi)

Avointen integrointimääritysten hyödyntäminen Juha Mykkänen, PlugIT, Kuopion yliopisto, HIS-yksikkö PlugIT-puolivuotisseminaari, Kuopio,

4 Sisältö Integrointiprosessi Avoimet integrointimäärittelyt Rajapintamäärityksen suhde tuoteeseen Määrityksen hyödyntämisen vaiheet ja toimenpiteet Esimerkkejä Tässä sovellusnäkökulma –ei käsitellä markkina- tietohallinto- organisatorisia- ym. kysymyksiä Taustamateriaali –Avointen integrointimääritysten hyödyntäminen -dokumentti Järjestelmäintegraatioprojektin vaiheet (Saranummi, Tolppanen 2003).

5 Yhteistoiminnallinen integrointi ja tuotokset [Mykkänen, Tikkanen, Rannanheimo, Eerola, Korpela. Specification Levels and Collaborative Definition for the Integration of Health Information Systems. Proceedings of Medical Informatics Europe 2003]. Kolmikanta- osaamisen hyödyntäminen Priorisointi, suunnittelu, taustoitus Avoimen ja uudelleen- käytettävän ratkaisun määrittely Käyttöönotto- edut

6 Integrointiratkaisun määrittely [Mykkänen, Porrasmaa, Rannanheimo, Korpela: A process for specifying integration for multi-tier applications in healthcare. Int J Med Inf 2003:70(2-3): ] Vaatimukset + toiminnan kehittäminen Osallistuvien sovellusten ratkaisut Toimialan standardit ja viitemallit Tekniset standardit, työkalut Vaiheittainen tarkennus, mallit ja ohjeistus eri vaiheisiin

7 Ohjelmiston suhde integrointimääritykseen (karkeasti)

8 Rajapinnan toteutustilanteet Tuoteominaisuuksien suunnittelu, ”yleinen” –pyrkimys yleiskäyttöisyyteen, toistettavuuteen –standardit, ”pilkuntarkkuus”, sertifiointi –”meillä on tämän standardin mukaan tehty rajapinta, jos noudatatte samaa standardia integrointi on nopeaa” –konfiguroitavuus eri ympäristöihin, eri käyttötapoihin Tilauksesta tehtävä, ”kahdenvälinen” –aikataulupaineet, uudet tarpeet –tunnetaan paikalliset erityisvaatimukset –johtaa oikein tehtynä ”yleinen”-tilaan, tuoteominaisuudeksi tunnistetaan, mitkä ratkaisut ja vaatimukset ovat ”paikallisia”

9 Avoimen määrityksen hyödyntäminen 1 Sovelluksen vaatimukset ja määrityksessä kuvattu ratkaisu –kuvataan integrointitilanne tai integrointitarve sovelluksen (asiakkaan) kannalta –tarkastetaan mihin vaatimuksiin integrointimääritys vastaa –mikä määritysversio (tai mikä useista samalle alueelle saatavilla olevasta määrityksestä) vastaa tarpeita onko määrityksessä tasoja, joista vain joidenkin toteutus riittää? vaaditaanko ratkaisuun lisäpiirteitä, joihin ei ole mallia määrityksessä Sisällöllinen & tekniikkariippumaton tarkastelu –onko määrityksessä sovellusten roolit, missä roolissa sovellus on? –onko sovelluksessa valmiina samat toiminnot ja tiedot joita määrityksessä käsitellään tarvittavien lisäysten tai muutosten listaus –”missä kohdassa” sovelluksen työnkulkuja rajapintaa käytetään –mikä oman sovelluksen osa liitetään ratkaisuun –onko varauduttava siihen että ratkaisua ei käytetä jossain tilanteessa eri ympäristöt, virhetilanteisiin varautuminen

10 Avoimen määrityksen hyödyntäminen 2 Liittymätekniikan sovitus sovellukseen –onko sovelluksessa jo käytetty määrityksen liittymätekniikoita, voidaanko valita vaihtoehtoisia? –liittymätekniikoita tukevat välineet omaan kehitysympäristöön valmiina omassa ympäristössä tai kysely tutkijoilta, määritysten tuottajilta, ”vastapuolelta” avoimiin rajapintoihin valmiiksi tehtyjä kirjastoja ja adaptereita? oman adapterin tai uudelleenkäytettävän kirjaston rakentaminen? Toteutus ja testaus –määrityksessä toteutuskohtaiseksi jätetyt asiat –toteutusten yleiset vaatimukset –referenssitoteutukset, valmiit mallit ja välineet –toteutus määrityksen mukaisen valmiin kirjaston tai adapterin liittäminen sovellukseen liittymätekniikoita tukevilla välineillä toteutus sovellukseen ”matalan tason koodauksella” alusta loppuun –dokumentointi, toteutuksen kuvaus omasta toteutuksesta (mitä vastakappaleen pitää tehdä/tietää) –testaus ennen käyttöönottoa, testipalvelut, sertifiointi –kokemusten ja lisätarpeiden järjestelmällinen kerääminen myöhempiä integrointitarpeita ajatellen –palaute määritysten tekijöille

11 Avoimen määrityksen hyödyntäminen 3 Paikallinen sovitus –”paha”? kallista? – kyllä, jos toistuvaa ja työlästä –pyrkimys kohti toisiaan täydentäviä standardeja, ”integration profiles” –aina jotain paikallisesti sovitettavaa, voidaan varautua konfigurointimekanismeilla tuotteessa –”vastapuolelta varmistukset” toteutuksen kuvaus – toteutuskohtaisuuksien vastaavuus, (mitä meidän pitää tietää vastakappaleesta) onko vastapuolella sertifikaatit tai testausraportit standardin mukaisuudesta –tuoteominaisuuksien lisäksi? paikallisten vaatimusten huomiointi, ”standardin venytys”, erotetaan avoimesta ratkaisusta poikkeamat määrittelystä, joudutaan sopimaan kaikkien osapuolten kanssa Käyttöönotto, ylläpito –testaus lopullisessa käyttöympäristössä –käyttöönotto, ohjeistus, vastuutus, koulutus –uusien versioiden, toimivuus edellisen version ratkaisujen kanssa (regressiotestaus) –rajapintojen versiot, päivitysten ajoitukset, useiden versioiden tukeminen?

12 Kokemuksia monenvälisestä integroinnista 9 tiimiä, 14 integrointikohdetta, eri tyyppisiä tarpeita Integroinnin määrittely ja toteutus –Integrointialueen tuntemus välttämätöntä ratkaisun määrittelyssä –Kiireellisimmät integrointitarpeet mukaan ensimmäiseen iteraatioon (määrittelystä toteutukseen), uudet versiot –Määrittely ja toteutus järkevää erottaa omiksi “projekteikseen”, varsinkin avoimissa määrittelyissä (toteutushyödyt, kilpailuetujen suojelu) –Uusien ratkaisujen ja tekniikoiden vähittäinen sisäänajo, migraatio sovelluksille ja asiakkaille, referenssitoteutukset Standardit ja tuotekohtaiset seikat –Standardeilla, tekniikoilla ja välineillä vaikutuksia monille eri tasoille, mutta eri osapuolilla ei resursseja arvioida kaikkia vaikutuksia –Top-down: Toimialakohtaisten standardien tulisi perustua yleisiin avoimiin standardeihin –Bottom-up: Ratkaisujen sitominen/kerääminen olemassa olevista sovelluksista, yleistäminen avoimeksi (suunnittelukäytännöt, harmonisointi, standardointiprosessi) –Ratkaisujen arviointi ja sertifiointi tarpeen, ulkoinen taho –Joustavuus (heterogeenisyys) avoimilla tekniikoilla ja tiedon erottamisella toiminnallisuudesta Monenväliset integrointiprojektit –Osallistujilla “eri aloilta” erilaiset taidot, erilainen kieli –Johdon sitoutuminen – vaatimukset, resurssit, aikataulu –Neutraali moderaattori määrittelyssä, “konsultti” toteutuksessa –Toteutus/tilaajakohtaiset seikat (jakelu, ylläpito, omistajuus) erilleen avoimista määrityksistä [Mykkänen, Porrasmaa, Korpela, Häkkinen, Toivanen, Tuomainen, Häyrinen, Rannanheimo. Integration Models in Health Information Systems: Experiences from the PlugIT project. Medinfo 2004, forthcoming].

13 Lopuksi How to Plug IT – integrointisalkku, nykytila –integrointiratkaisun määrittely –avoimen, yhteistoiminnallisen integroinnin organisointi –integrointivaatimukset –tekniikkariippumattomat liittymät (ratkaisun sisältö) –tekniset liittymät –toteutuksen kuvaus –standardien arviointi ja valinta, standardilista –avoimen määrityksen soveltaminen tuotteissa –määritysten mukaisuudesta varmistuminen –+ esimerkit, mallitoteutukset, kokemukset, väline- ja tekniikkaselvitys.. Seuraavaksi –A-työpajassa (aamupäivä) kokemuksia ja malleja käytännön toteutuksista + määritysten mukaisuus –E-työpajassa (iltapäivä) uusia versioita määrityksistä, jatkotyön suunnitelmat jne.