Neuropsykologin rooli aivovammakuntoutuksen eri vaiheissa Oulu 17.3.2012 Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neural Oy

Mitä on neuropsykologinen kuntoutus? usein osa aivovammasta tai aivoverenkiertohäiriöstä toipuvan tai kehityksellisistä oppimisvaikeuksista johtuvien ongelmien lääkinnällistä kuntoutusta asiakkaina lapset, nuoret ja aikuiset myös neuropsykiatriset syyt (esim. tarkkaavuusongelmat)

Kuka tarvitsee neuropsykologista kuntoutusta? asiakas/potilas, jolla on neuropsykologisia jälkioireita neurologisesta sairaudesta tai vammasta asiakas/potilas, jonka toimintakykymuutosten taustalla on neurokognitiivisen kehityksen poikkeavuus

Tavoitteet: käyttäytymisen säätelyn ja toimintakyvyn muutoksiin liittyvän oirekuvan korjaaminen / lieventäminen korvaavien toimintatapojen opettelu sopeutuminen, kompensaatiokeinojen löytäminen, muutokset elämänlaadussa työ- ja toimintakyvyn palautuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen kulmakiviä: toimintasuunnitelman luominen tavoitteiden määrittäminen kognitiiviset harjoitteet, välitehtävät, motivointi, tunnetyöskentely neuropsykoterapeuttinen viitekehys suoriutumisen seuranta ja arviointi jatkuva palaute omasta toiminnasta

Tutkivan ja kuntouttavan neuropsykologin yhteistyö riittävän laaja ja kattava neuropsykologin tutkimus luo perusteet realististen kuntoutustavoitteiden asettamiselle:

Aivovammat lievät, keskivaikeat, vaikeat traumatyypit tyyppioireet ja liitännäisoireet: akuuttivaihe, ensioireet – jälkitilaan liittyvät pysyväisluonteiset oireet -> esim. muistivaikeudet

Mitä muistilla tarkoitetaan? Muistin vaiheet Muistamisessa on kolme vaihetta: mieleenpainaminen, mielessäsäilyttäminen ja mieleen palauttaminen. Eri vaiheet työskentelevät normaalisti hyvin joustavasti keskenään. Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät: Tarkkaavuus ja sen eri puolet ovat muistamisen ja mieleen painamisen edellytys JOS TARKKAAVUUS EI TOIMI EI TOIMI MUISTAMINENKAAN, JOTEN KAIKKI MIKÄ VAIKUTTAA TARKKAAVUUTEEN VAIKUTTAA TOISSIJAISESTI HETI MUISTIIN MUISTAMINEN - ASIOIDEN MIELEEN PAINAMINEN TAI MIELESTÄ HAKEMINEN EDELLYTTÄVÄT AKTIIVISUUTTA, ASIOIDEN ORGANISOINTIA JA SITOMISTA/YHDISTÄMISTÄ JO OLEMASSA OLEVAAN MUISTIAINEKSEEN Muita muistamiseen liittyviä toimintoja ovat muun muassa mieliala ja motivaatio sekä erilaiset kielelliset, visuaaliset ja motoriset toiminnot ja taidot

MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ kiputilat väsymys masennus MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely aistipuutokset uupumus Kenellä tahansa muisti voi heikentyä väliaikaisesti monistakin syistä. Kaikki seikat, jotka vaikuttavan vireyteen ja keskittymiseen vaikuttavan myös muistin tehokkuuteen - sitä alentaen. -väsymys ja uupumus alentavat vireystilaa heikentäen keskittymistä -kiputilat ja stressi vaikeuttavat huomion suuntaamista ja ylläpitämistä - ajattelu ja muisti pätkii, työmuisti ei toimi - jos ei näe tai kuule asioita selkeästi asioiden mielen painaminen vaikeutuu - jotkin lääkkeet vaikuttavat vireystilaan (kolmiolääkkeet) aiheuttaen keskittymisen ja siihen liittyen muistamisen tehottomuutta jännittäjällä on huoli selviytymisestä ja huomiokyky on valmiiksi hajaantuneena tilanteissa: ajatus pätkii Lisäksi on olemassa muistiin suoraan vaikuttavia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa pysyvääkin muistin huononemista jännitys stressi lääkitys sairaudet 6.4.2017 9

Läheisen näkökulma Utelias kysyy: miten potilas jaksaa. Joku toinen: miten hoitaja. (Helena Anhava: Lakastumisen aika / Otava 2004.

Perhe ja parisuhde yhden perheenjäsenen sairastuminen / vammautuminen muuttaa monen läheisen elämän yhteinen elämäntarina, kertomus muuttuu toisenlaiseksi muutokseen liittyvät haasteet neuropsykoterapeuttinen työote

Kuinka huolehtia omasta jaksamisesta? Tiedon saaminen neurologiset tutkimukset, sairauden nimi ja luonne, hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet järjestötoiminta, tukitoiminta, vertaisryhmät

Kuinka huolehtia omasta jaksamisesta? levon ja virkistäytymisen mahdollisuus ilman syyllisyyttä lupa väsyä ja uupua; tukiverkosto lähiverkoston hyödyntäminen omien rajojen tunnistaminen

Ei ole ”oikeita” tunteita:

Oma prosessi

Haaste neuropsykologille: kuntoutusyhteistyön herättely

Haasteita kuntoutusmatkan varrella: mieliala ja sen hoitaminen kuntoutusmotivaatio alko ja muut päihteet työasiat ja koulutus, eläkeratkaisun pohtiminen Ihmissuhteet elämänlaatu ja muutoksen vastaanottaminen: ”life is still worth living”

Prosessi ja haasteet Sopivien työskentelytapojen valinta Peräsimen löytyminen Kuntouttaja on mukana kulkija, jonka tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi

Kiitos!