Metsästys Suomessa 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Mitä metsästys on? Metsästys on Suomessa aina ollut osa laajempaa eränkäyntikulttuuria joka perustuu tarpeeseen hyödyntää luontoa monipuolisesti ja kestävällä pohjalla. Eränkäynti ei ole loppunut, vaan jatkuu nyky-yhteiskunnassa laajojen kansankerrosten elämäntapana. Siihen kuuluvat metsästyksen lisäksi esimerkiksi kalastus, retkeily sekä sienien ja marjojen keruu. Eränkäynnillä hankitaan vieläkin suomalaisiin kotitalouksiin merkittäviä määriä luonnossa kasvanutta ravintoa vuosittain. 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Mitä metsästys on? Varsinkin metsästys perustuu luonnossa kasvaneiden ja syntyneiden eläinten pyyntiin. Tällöin ihminen toimii yhtenä saalistajana. Saadusta saaliseläimestä hyödynnetään perinteisesti lähes kaikki mahdollinen. Riistanliha voidaankin luokitella todelliseksi luonnonmukaiseksi ravinnoksi. Riistaeläimet kasvavat ja elävät vapaina luonnossa, mistä ne ottavat myös ravintonsa. Ne saavat toteuttaa lajilleen tyypillistä käyttäytymistä ja valita lisääntymiskumppaninsa. Metsästäjä pyrkii tappamaan eläimen nopeasti ja kivuttomasti 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Eränkäyntiä Pohjolassa Pohjoisilla leveysasteilla riistaeläimiä on yleensä vähän pinta-alaa kohden. Tämän vuoksi metsästysalueet ovat suuria ja toisinaan kaukana asutuksesta. Niinpä erätaidot ovat välttämättömiä metsästäjälle 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Riistantutkimus Riistantutkimus kerää metsästäjien avulla tietoja riistaeläinten kantojen tilasta vuosittain. Tämä mahdollistaa metsästyksen ekologisesti kestävällä pohjalla. Metsästyslain mukaan lajia ei saa metsästää, mikäli sen olemassaolo voi vaarantua Jokamiehenoikeudet mahdollistavat suomalaistyyppisen eränkäynnin. Vastaavia oikeuksia ei esimerkiksi Keski-Euroopassa tunneta Metsästykseen tarvitaan kuitenkin lähes poikkeuksetta maanomistajan lupa. 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Riistantutkimus Suomalainen riistantutkimus on kansainvälisesti erittäin arvostettua Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen velvollisuutena on järjestää riistalaskentoja sekä huolehtia saalistilastoinnista Riistalaskentojen käytännön työt tehdään usein metsästäjien vapaaehtoisvoimin 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Lait säätelee Metsästys on yksi tarkimmin säädellyistä harrastuksista maassamme. Metsästystä säätelee metsästyslaki ja -asetus vuodelta 1993. Laissa mainitaan luettelo riistaeläimistä, joita voidaan metsästää tai muutoin pyydystää. Joukossa on myös tällä hetkellä rauhoitettuja eläimiä. (Kaikki muut eläimet ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja.) 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Lait säätelee Asetuksessa säädetään yksityiskohdista, kuten metsästysajoista ja jopa metsästyksessä käytettävistä varusteista. Metsästyslain rikkomisesta voidaan tuomita jopa vankeuteen. Mitä sitten on salapyynti? Salapyynti ei ole metsästystä! Metsästys tapahtuu laillisina metsästysaikoina ja laillisella alueella ja pyyntiluvanvaraisten eläinten osalta luvan oikeuttamana. Salapyytäjä syyllistyy metsästysrikokseen Metsästyksen valvontaa suorittavat mm. poliisi, rajavartiolaitos, Metsähallituksen erätarkastajat sekä riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvartijat 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Kuka on metsästäjä? Metsästäjäksi tullaan suorittamalla metsästäjätutkinto Tutkinnon suorittamisella ei ole alaikärajaa. Läpäistyään tutkinnon, saa henkilö maksaa riistanhoitomaksun, joka maksettuna on metsästyskortti. Suomessa on noin 300 000 metsästyskortin haltijaa, eli väkilukuun suhteutettuna enemmän metsästäjiä, kuin missään muussa Euroopan maassa. Vaikka henkilöllä on metsästyskortti, tulee hänellä olla lisäksi oikeus metsästää alueella. 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Kuka on metsästäjä? Metsästäjätutkintoja järjestävät lakisääteiset riistanhoitoyhdistykset Tutkinto on samanlainen koko maassa Vuosittain tutkinnon suorittaa 7000-8000 suomalaista Tutkintoon voi valmistautua 12 tunnin mittaisella valmentavalla kurssilla Suurin osa tutkinnon suorittajista on 15-20 -vuotiaita 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Eräelämyksiä Perinteisesti suomalaiset metsästävät yksin tai pienellä porukalla koiran kanssa. Järjestetyt jahtitapahtumat ja rituaalit ovat vieraita metsästyskulttuurillemme Suomalainen metsästys on aina ollut enimmäkseen "kotitarvemetsästystä" Nykyään moni metsästäjä ei tavoittele enää ensisijaisesti saalista, vaan täysipainoisia "eräelämyksiä", jotka koetaan tärkeiksi kiireisen arkipäivän vastapainoksi. 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Vahinkojen vähentäminen Eräiden riistalajien metsästys on nyky-yhteiskunnassa välttämätöntä. Tämä pätee erityisesti hirvieläinten ja karhun osalta. Ilman metsästystä muodostuisivat niiden aiheuttamat vahingot paikallisesti kestämättömiksi. Vahinkoa ihmisen toiminnalle voivat aiheuttaa myös muut eläimet, kuten linnut, majavat, hylkeet. Näitä eläimiä vähentäessään metsästäjät toimivat yhteiskunnan hyväksi. Metsästäjät vastaavat nykyään myös suurelta osin liikenteessä loukkaantuneiden eläinten jäljittämisestä sekä kuolleiden riistaeläinten eläinten jatkokäsittelystä. 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Vahinkojen vähentäminen Vuosittain sattuu noin 4000 hirvieläinkolaria Näissä kolareissa kuolee vuosittain keskimäärin viisi ihmistä Viime vuosina arvioidut hirvieläinten aiheuttamat metsävahingot ovat olleet kasvussa Vahingot korvataan metsästäjiltä kerättävillä pyyntilupatuloilla 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Metsästysseurat Vaikka suomalainen metsästääkin usein jopa yksin koiransa kanssa, ovat metsästysseurat meikäläinen erikoisuus. Metsästysseura on metsästäjien vapaaehtoinen yhteenliittymä (yleensä rekisteröity yhdistys), joka vuokraa yhdessä usean tilan maiden metsästysoikeuden. Usein maanomistajat ovatkin seuran jäseniä. Näin kaikki jäsenet saavat metsästää koko vuokra-alueella. Suomessa vain harvoilla maanomistajilla on hallussaan niin suuri alue omasta takaa, että siellä voi kunnolla metsästää. Esimerkiksi hirven metsästämiseen pitääkin lain mukaan olla vähintään 1000 ha yhtenäistä maa-aluetta. 6.4.2017 © Suomen riistakeskus
Metsästysseurat Suomessa on noin 4000 metsästysseuraa, joihin kuuluu yli 200 000 tuhatta ihmistä Metsästysseuroissa tehdään huomattava määrä vapaaehtoistyötä luonnon hyväksi Kymmeniätuhansia ruokintapaikkoja ylläpidetään vuosittain Näistä riistanhoitotöistä hyötyvät myös muut kuin riistaeläimet Metsästysseurat ylläpitävät paikallista yhteishenkeä 6.4.2017 © Suomen riistakeskus