Kon-0.4720 Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen Puh. 23 609 @tkk.fi

Naisopiskelijat Naisopiskelijoiden määrä TKK:lla kasvoi 1930-luvun kuluessa Teekkaritytöt ja Naisten Klubi 1933. N:o 8/1932 Tekniikan Ylioppilaat. Opiskelija-yhteisön tapojen siistiytyminen 1950 luvun alussa lähes 100% koulutustaan vastaavissa tehtävissä C. E. Holmberg ja excu Tanskassa 1935

Naisen rooli teekkariyhteisössä Servin Maija Äitihahmo tai kapakanpitäjä Opiskelija Yhteiskunnan hyväksymä opintosuunta arkkitehtuuri, kemia Pioneerina miehisillä aloilla Opiskelija muiden joukossa tai erillään Tutkija ja opettaja Lasikatto ja pätevyyskysymys Aino Pekkarinen

Naisia ei koskaan kielletty opiskelemasta PO:ssa. Helsingin yliopistoon naiset pääsivät 1901. KTH 1921. Ensimmäinen naisopiskelija PO:ssa on kuvanveistäjä Ida Meller, joka aloitti ylimääräisenä oppilaana syksyllä 1880. Merkintä matrikkeliin ilmestyy vasta vuotta myöhemmin Ensimmäinen oppilaitoksen koko kurssin suorittanut nainen oli arkkitehti Signe Hornborg 1890. S. Hornborg

Jenny Markelin – Svensson TKK sai maalauksen lahjoituksena helmikuussa 2008 Ensimmäinen insinööri, valmistunut “diploomilla” 1905 Ura työsuojelu- ja naisasiakysymysten parissa Suomen ensimmäinen uranainen?

Ylioppilastulva ja insinööripula Suomalaiset yliopistoon 1925 ylioppilaita Suomessa yli 3 000 Lukioista valmistuvien uusien ylioppilaiden määrä kasvoi nopeasti Syyslukukaudella 1930 yliopisto- opiskelijoita oli jo 5 530. Heistä 2 144 oli naisia Valmistuvien väitöskirjojen suhteellinen määrä laskussa Ivar A. Heikel 1940: ”tieteellisen työn voimaperäisyyden lasku” jonka syynä harvemmin väitöskirjatyöhön ryhtyvien naisylioppilaiden määrä ja opiskelijoiden heikentyvä taloudellinen tilanne

Maailmansotien vaikutus opiskelijamääriin Maailmansota Kansakoulu Tasa-arvoistuva yhteiskunta 2. Maailmansota Miesten maailma Tilanne ohi noin 1975

Korporaatiot vai osakeyhtiöt Totalitarismin aika Euroopassa 1930-luvulla. Saksa, kolmas valtakunta ja Neuvostoliitto Mistä pääomat strategisesti tärkeän teollisuuden kehittämiseen? Lähteekö Suomi taloudellisen totalitarismin vai vapaan yksityisyritteliäisyyden tielle? Saksassa Studiengesellschaft Deutscher Kupferbergbau GmbH 1934 – 1945. Valtion yrityksiä, vai valtion osakkuus yhtiöissä? Enso-Gutzeit Oy Valtion kivääritehdas Valtion tykkitehdas Imatran Voima Oy Veitsiluoto Oy Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy – Vihtavuoren ruutitehdas Outokumpu Oy

Tutkimuksen huiput Kansalliset tutkimuksen tarpeet Polttoainehuolto Elintarvikehuolto Puolustustarviketuotanto Teknilliset aselajit Poliittinen geologia Kansainvälisen kaupan hallinta Suomi on ”saari” Itämeren perillä

Uudet professuurit 1921 Paperiteknologia. A.J. Brax Yleinen koneoppi ja teollisuustalous. Bernhard Wuolle Orgaaninen, erityisesti puun kemiallinen teknologia. S.V. Hintikka. Oskari Routala Laivanrakennusoppi. Jaakko Rahola Maanviljelystekniikka. Artur Hallakorpi Teoreettinen sähkötekniikka ynnä radiotekniikka. Viljo V. Ylöstalo Suomalainen ja pohjoismainen arkkitehtuuri ja ornamentiikka. Carolus Lindberg 1926 Puun mekaaninen teknologia, erityisesti sahateollisuus. Martti Levón Talousoikeus. V.K. Noponen

1931 Biokemia. A.I. Virtanen (kutsuttu) 1936 Fysikaalinen kemia ja sähkökemia. V. I. Sihvonen 1937 Vuoritekniikka Mineralogia ja geologia 1938 Epäorgaaninen kemia Lentotekniikka. Arvo Ylinen Asemakaavaoppi. O.-I. Meurman

Insinööritieteet Kansallisen infrastruktuurin rakentaminen Liikenne Teollisuuden investoinnit Enson Kaukopää Euroopan suurin sellutehdas 80% konesiat kotimaista valmistetta Minton-kuivaajat Kone- ja Silta – Walmsley -sopimus TAMAVAKA-yhteistyö Kone ja Silta, Karhula, Varkaus ja Tampereen Pellava- ja rautateollisuus Osakeyhtiö Kaarlo Amperla, Kone ja Silta Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosaston tehdasteollisuuden opintosuunnalta vuonna 1927. Diplomityönsä aihe Sanomalehtipaperitehtaan suunnittelu

1904 Viipuri Leppäkoski 1905 Viipuri Myllykoski 1907 Viipuri Kangaskoski, Leppäkoski, Loimijoki 1908 Viipuri Leppäkoski, Tuokslahti 1910 Viipuri Kissakoski 1910-l Karhula 1920-l Karhula 1936 Karhula Kauttua MG 245 1939 Karhula Kauttua 160 1948 Karhula Tervakoski kondensaattori 220,Wärtsilä Neuvostoliitto kondensaattoripaperi 180, Neuvostoliitto kondensaattoripaperi 180 1949 Karhula Neuvostoliitto kondensaattori 252

Synteettiset polttoaineet 1. maailmansodan aikana Saksassa Fischer – Tropsch –menetelmä Franz Fischer (ei Otto tai Emil) Diesel-polttoaineita Bergius-menetelmä Friedrich Bergius, Nobel 1931 Korkeaoktaanisia polttoaineita I.G. Farbenindustrie A.G. – Standard Oil Merseburg - Leuna Fritz Haber - "for the synthesis of ammonia from its elements" Maailman moottoripolttoainehuolto perustui 1. maailmansotaan asti luonnonpolttoaineisiin Standard Oil, Royal Dutch Shell, Veljekset Nobel

Sota-aikana sitouduttiin polttomoottoritekniikkaan Lentokoneet Tankit Sukellusveneet Suuret taistelulaivat polttivat hiiltä tai masutia Suomessa moottoripolttoainekysymys esillä 1920-luvulla Harald Kyrklundin komitea Pommikoneiden kehitys 1920-luvun lopulla Suomessa pula lamppuöljystä ja alkoholista

Bensiinikauppa John D. Rockefellerin Standard Oil (SO) Rockefellerin luomus purettiin 1911. Tällöin syntyvät Standard Oil of New Jersey (EXXON), Standard Oil of New York (Mobil) Gulf Oil Corporation J. Edgar Pew’n Sun Oil Company (SUNOCO) Joseph Cullinanin Texas Oil Company (TEXACO). Veljekset Nobel Royal Dutch Shell British Petroleum I.G. Farbenisdustrie A.G. Trustivapaa Bensiini Venäjä ennen 1917 maailman 2. suurin öljyntuottaja Kaukoidän luonnonbensiini Ja Arabian öljy

Kieltolaki Suomessa 1880-luvulla noin 70 viinanpolttimoa Viinan tuotanto oli suurimmillaan 1886, jolloin valmistettiin noin 11,3 milj. litraa 50 % paloviinaa. Suomessa rajoitettiin alkoholin myyntiä ja kauppaa vuodelta 1892 peräisin olevilla paloviina-asetuksilla Eduskunta hyväksyi vuonna 1907 lain alkoholin käytön ja valmistuksen kieltämiseksi. Laki hyväksyttiin uudelleen kaksi vuotta myöhemmin ja se astui voimaan 1. kesäkuuta 1919 Sota-aikana erikseen kieltolaki

Ongelma: teknillinen alkoholi 28. marraskuuta 1914 annettiin asetus alkoholipitoisten aineiden kaupan rajoittamisesta sotatilan ajaksi. - valmistus ja käyttö kielletty 1916 kulutus noin 1,6 milj. litraa Kesäkuun alussa 1919 useat laivat jäivät Suomessa satamiin, koska kompasseihin ei saatu alkoholia Alkoholia oli ennen kaikkea käytetty raaka-aineena teknillisen kemian tehtaissa esimerkiksi lakkojen ja pulituurin valmistamiseen Suurin osa käytetty polttoaineena, esimerkiksi bensiinin korvikkeena teollisuuspolttomoottoreissa

Pihkaprojekti 1918 – valtion asema tuotannossa Benj. Helander, kauppa- ja teollisuuskomisionin alaisuudessa pihka- ja tervakonttori toukokuussa 1918. 13 pihka-asiamiestä, Osuuskauppaliike Suomessa toimiva Saksan metsätaloudellisten asiain edustaja professori Carl Metzger järjesti A.B. Helanderille ja Artturi Siparille opintomatkan Saksaan. Puhtaasta mäntypihkasta maksettiin markka kilolta ”Topakka” kerääjä kokosi 15–30 kiloa päivässä, hyvät päiväpalkat. Vastaava projekti Ruotsissa - > metsän haaskaus => Elokuussa kauppa- ja teollisuuskomissioni julisti pihkakaupan Suomessa monopolinluonteiseksi Suomen elintarpeiden tuontikunta r.l.:n pihkaosastolle annettiin yksinoikeus raaka-aineen hankintaan

Turvebensiiniprojekti Lähtöaine puu tai turve TKK:n kemian laboratorio TKK:n rooli ja Taavi ”Paska” Hirn - Gustaf Komppa Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, D-rahasto Komppa-prosessi 1927 Kompan pommi Lönnrotinkadulla Raney-katalyytti Soanlahden kaivos Friedrich Bergius – Komppa vierailut 1937 - 1939

”Prof. Komppa käsittelee turvetta pyörivässä autoklaavissa vedyllä 90 ilmakehän alkupaineessa, joka sitten prosessin kestäessä nousee 240–250:een ilmakehään. Samanaikaisesti tapahtuvassa kuumennuksessa on lämpötila 225–425° turpeen laadusta riippuen. Tällä tavalla käsiteltynä muuttuu 35–37% kuivasta turveaineesta nestemäiseen muotoon, joka suunnilleen vastaa raakaa naftaa. Tässä on kuitenkin se hankaluus, että prosessi kestää liian kauan; tämän seikan välttämiseksi on prof. Komppa käyttänyt keksimäänsä katalysaattoria, jonka vaikutuksesta reaktio-aika lyhenee kolmannekseen, 7–8 tuntiin, mikä tekee menetelmän taloudellisesti mahdolliseksi. Tätä katalysaattoria voidaan valmistaa kotimaisesta raaka-aineesta, ja se voidaan ottaa talteen, niin että sitä voidaan käyttää vähintään neljä kertaa.”

Turvetuotannon kehitys Suomen suoviljelysyhdistys 1800-l lopulla Suomen voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys, turveosasto 1917 (Ekono) Lokomo, Finlayson Turvetuotantohankkeet kuivuivat kokoon 20-luvun kuluessa. Halpa kivihiili ja polttopuu veivät markkinat polttoturpeelta. Suurin kuluttaja oli jatkossa Kyröskosken tehdas, joka käytti turvetta noin 10 000 tonnia vuodessa kattiloidensa lämmitysaineena. 1930-luvulla turvetuotantoa pohdittiin miltei vain sattumanvaraisesti.

Jos kultaa kaivannet? Geologisen perustutkimuksen johdosta tiedettiin että Itä-Suomessa poikkeuksellisia esiintymiä Pitkärannan kaivos hiipui – viimeinen merkittävä Lapin kulta hiipui. 2. nousu 1940-l Kuusjärven Outokumpu 1908 Petsamon Nikkeli 1919 – 24 Soanlahden kaoliiniesiintymä 1920-l alussa toimitusjohtaja Roope Hormi

Riittämättömät pääomat Suomella ei riittänyt asiantuntijoita eikä pääomia Petsamon nikkeliesiintymän hyödyntämiseen. Poliittinen geologia – malmiossa kuninkaan lunnaat Saksa? Ruotsi? Englanti? NL? The Mond Nickel Company, The International Nickel Company (Inco) Petsamon Nikkeli Osakeyhtiön PNO Kaivoslain uudistus 1936 ! valtauksen ja investoinnin suhde harkinnassa Omien asiantuntijoiden kouluttaminen ensisijaisen tärkeää Nikkeli, Kupari Pitkärannan Indium – lentokoneenmoottoreiden laakereissa Uraani?

Suuri malminuotanveto 1935 - 36 Ylioppilaiden koulutus HY Eskola + TKK Komppa Laitakari GTL:oon Tutkijoiden koulutus Otto Barth TKK - Outokumpu Oy:n Säätiö vuoritekniikan, metallurgian ja geologian opetuksen ja tutkimuksen edistämistä varten 1937

Geologian ja metallurgian opetus Suomessa Yliopisto: perustutkimus GTL: kartoitus ja tiedon kokoaminen TKK: kaivosinsinöörien koulutus, metallurgian tutkimus, metallien valmistus ja jalostaminen Kauppa- ja teollisuusministeriö: tutkimuksen rahoitus, teollisuuden toiminnan johtaminen

2. maailmansota Talvisota - kaikki toiminta pysähtyy - Suomen Malmi Oy:n uudistus Välirauha - Suomalaisten asiantuntijoiden koulutus USA:ssa - Risto Hukki, Paavo Maijala, Paavo Asanti Berliinissä Jatkosodan alkaessa Saksa otti haltuunsa Petsamon - Lapin joukot Taloudellinen kamppailu Saksaa ja Ruotsia vastaan

Elintarvikehuolto 1918 elintarvikepula Nälänhätä 1917 maatalouslakot Kansainvälisen kaupan katkeaminen Keisarikunnan huollon katkeaminen syksyllä 1917 Nälänhätä Rehuselluloosakokeiluja Elintarvikkeiden tuonti Saksasta ja Ruotsista Voin vienti tärkeimpiä kaupan aloja 1900-luvun alussa Osuusliike Valio Valion laboratorio

Artturi I. Virtanen johtajaksi Biokemiallinen tutkimuslaitos 1931 Voin suolaus AIV-rehu Vitamiinikysymykset AIV TKK:n biokemian professori 1931 - 1939 Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon 1945