Kon Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento XII

Esitys aiheesta: "Kon Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento XII"— Esityksen transkriptio:

1 Kon-0.171 Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento XII
Suurten sotien vuosisata

2 Rondo Suuri malminuotanveto 1935 - 36
Ylioppilaiden koulutus HY Eskola + TKK Komppa Laitakari GTL:oon Tutkijoiden koulutus Otto Barth TKK - Outokumpu Oy:n Säätiö vuoritekniikan, metallurgian ja geologian opetuksen ja tutkimuksen edistämistä varten 1937

3 Kolme eri vaihetta Talvisodan syttyminen pysäytti lähes kaiken teollisen toiminnan Jatkosodan ajan talous hallitumpi ponnistus Sotakorvausteollisuuden aika sotatoimen tapainen ponnistus

4 Kriittiset alueet Julkisuuskuva / todellisuus Elintarvikehuolto / AIV
Polttoainehuolto liikenne: autot, rautatiet, vesiliikenne valaistus ja teollisuus Teknilliset aselajit laivasto ilmavoimat tykistö tiedustelu Metalliteollisuus ammustuotanto asetuotanto Julkisuuskuva / todellisuus

5 Lyhyen ja pitkän aikavälin toiminta
Kriisien aika Talvisota - kaikki toiminta pysähtyy - ammustuotanto, aseiden korjaus - Suomen Malmi Oy:n uudistus Välirauhan aikana Korviketeollisuus Selluloosateollisuus, paperiset kestokulutushyödykkeet Silla Tikkuviina Polttoainehuolto Häkäkaasutekniikka Tervaöljy Mottitalkoot Lyhyen ja pitkän aikavälin toiminta

6 Välirauha - Suomalaisten asiantuntijoiden koulutus USA:ssa. Risto Hukki, Paavo Maijala, Paavo Asanti Berliinissä Suomi siirtyy Saksan talousjärjestelmän osaksi syksyllä 1940. Helmikuussa 1941 tiedetään jatkosodan alkamisesta Jatkosodan alkaessa Saksa otti haltuunsa Petsamon - Lapin joukot Taloudellinen kamppailu Saksaa ja Ruotsia vastaan - Saksasta hiiltä, rautaa, viljaa, polttoaineita - Suomesta kuparia, nikkeliä - Suomalaiset tiesivät jo 1940 etteivät Saksan metallivarat riitä - Myös Ruotsi olisi halunnut metalleja

7 Kuparintuotanto Euroopassa 1929 – 1941
Espanja ja Portu- gali Saksa ja Itävalta Jugo- slavia Norja Ruotsi Suomi 1929 63700 32100 20700 19100 1100 3500 1930 58400 29300 24500 17300 800 4400 1931 54000 32300 24400 8700 1600 5300 1932 35000 32200 30200 16700 4300 5400 1933 31700 40300 19400 6900 5900 1934 33000 28100 44400 21000 5100 9500 1935 30000 30300 39000 20500 6400 12000 1936 26000 29900 39400 22600 8100 11400 1937 28000 33400 39500 23000 7500 1938 34300 41700 9000 13200 1939 25700 41500 13700 1940 43000 15300 1941 17000 Kuparintuotanto Euroopassa 1929 – 1941 Metallgesellschaftin tietojen mukaan

8 Sodan alkaessa 1939 menetti merentakaiset raaka-ainelähteet
Saksalla t/a kuparivaje Suomi – Jugoslavia ainoat toimittajat Sama tilanne rikkikiisu ja nikkeli (omav 10%) Rauta vaje 10 milj t/a Imatran voima Kuparia Saksassa

9 Nuorallatanssi Miehet rintamalla Työvoimapula
Saksan tavoitteena oli pitää suomalainen teollisuus raaka-aineentuottajan asemassa. Makolan (Nivala) nikkeli sovittiin myytäväksi Saksaan IGF investoi kaivostekniikkaan Otanmäen (1938) tuotantoa ei käynnistetty Kaivoksen avaaminen katsottaisiin Saksassa yritykseksi itsenäistyä taloudellisesti valtakunnan talousjärjestelmästä Suomen elintarvikehuolto Saksan varassa! Saksalta ei raudantuotannon kotimaisuusasteen nostamiselle Saksa esti myös nikkelin jalostusasteen nostamisen Petsamossa! Saksa pystyi pysäyttämään suomalaisen teollisuuden rajoittamalla hiilen tuontia Suomalaisten mahdollisuus tilanteessa oli nostaa kromin ja titaanin tuotantoa Kuparin toimituksista neuvoteltiin jo syksyllä 1939, muista Molotov - Ribbentrop Miehet rintamalla Työvoimapula

10 Lentokone ja laivastokysymys
1935 – 1938 torjuntahävittäjien tason huima nousu nopeus kaksinkertaistui Valtion lentokonetehdas Yhteistyö hollantilaisen Fokkerin kanssa Oma kehitystyö, VL Pyry ja VL Myrsky 1939 Ruotsi ostaa USA:laista teknologiaa (Northrop) 1930-luvulla sukellusvene- ja rannikkopanssarilaivaprojekti Saksalaisen sukellusvenetekniikan pilottihanke saksalainen peiteyritys Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw eli IvS Saksan panssariaselajia ja ilmavoimia kehiteltiin muun muassa Neuvostoliitossa. Vesikko ei kuulunut suomalaisten suunnitelmiin, vaan oli osa Saksan laivaston uudelleenrakentamisohjelmaa Kaksi koemallia, E1 Espanjassa ja CV-707 Suomessa. Jälkimmäinen valittiin myöhemmin uuden laivaston ensimmäiseksi alustyypiksi. Aluksen rakentamisen rahoitti Reichsmarine

11 Polttoaineiden tuotanto
Maailmansodan aikana lentokoneenmoottoreiden polttoaine strategisesti tärkein hyödyke Lamppuöljy Terva- ja pihkateollisuus Friedrich Bergius ja Otto Fischer – Leunabensiini ja synteettinen dieselpolttoaine 1916 – 1918 Gustaf Komppa – turvebensiini – tuotannossa 1930-l. lopulla – tavoitteena korkeaoktaanien bensiini Hydrausmenetelmä – Bergiusmenetelmä ja Komppa-menetelmä

12 Tarvitaan lähtöaine, laitteisto ja katalyytti
Rayney-katalyytti – valmistetaan kaoliinista - Soanlahden kaivos Alfred Kordelinin yleinen sivistys- ja edistysrahasto D-rahasto – suuret tutkimushankkeet 1920-luvun lopulla Komppa-menetelmä Kompan pommi Lönnrotinkadun laboratorio Kuka järjestää tuotannon? Valtio? Yksityinen yritys? Virolainen bensiini Trustivapaa Bensiini TB 1934 (G.A. Nyman)

13 ”Prof. Komppa käsittelee turvetta pyörivässä autoklaavissa vedyllä 90 ilmakehän alkupaineessa, joka sitten prosessin kestäessä nousee 240–250:een ilmakehään. Samanaikaisesti tapahtuvassa kuumennuksessa on lämpötila 225–425° turpeen laadusta riippuen. Tällä tavalla käsiteltynä muuttuu 35–37% kuivasta turveaineesta nestemäiseen muotoon, joka suunnilleen vastaa raakaa naftaa. Tässä on kuitenkin se hankaluus, että prosessi kestää liian kauan; tämän seikan välttämiseksi on prof. Komppa käyttänyt keksimäänsä katalysaattoria, jonka vaikutuksesta reaktio-aika lyhenee kolmannekseen, 7–8 tuntiin, mikä tekee menetelmän taloudellisesti mahdolliseksi. Tätä katalysaattoria voidaan valmistaa kotimaisesta raaka-aineesta, ja se voidaan ottaa talteen, niin että sitä voidaan käyttää vähintään neljä kertaa.” Fr. Bergius

14 Bensiinikauppa John D. Rockefellerin Standard Oil (SO)
Rockefellerin luomus purettiin Tällöin syntyvät Standard Oil of New Jersey (EXXON), Standard Oil of New York (Mobil) Gulf Oil Corporation J. Edgar Pew’n Sun Oil Company (SUNOCO) Joseph Cullinanin Texas Oil Company (TEXACO). Veljekset Nobel Royal Dutch Shell British Petroleum I.G. Farbenisdustrie A.G. Trustivapaa Bensiini Saksa – SO – Phillips – Merseburg Leuna Venäjä ennen 1917 maailman 2. suurin öljyntuottaja Kaukoidän luonnonbensiini Ja Arabian öljy

15 Voiteluöljyprojekti Kansanhuoltoministeriö
päämajan poltto- ja voiteluainetoimiston Väinö Vartiainen Keskuslaboratorio Oy:n Bertil Nybergh Tampereen teknillisen oppilaitoksen paperi- ja selluloosateollisuuden yliopettaja Erkki Janhunen = kansanhuoltoministeriön osastopäällikkö ja Tervaöljy Oy:n toimitusjohtaja Tervaöljytehtaita = Suunniteltu tuotanto tonnia /a, kriittinen raja 4000 t/a Puukemia Oy Heinolassa, Standard Nobelin tytäryhtiö Oy Kanter Ab Seinäjoella, Forsiitti-Dynamiitti Oy:n Hangon tehdas (Waldemar Jensen) ja Oy Petko Ab:n Viralan tehdas. Tamperelainen Kumiteollisuus Oy Mustalipeä – Erityisesti Oulun Tervasaaren tehdas Mäntyöljy – Enso Gutzeit

16 Valtion Lentokonetehdas
Tampereen Härmälässä 1938 Yhteistyö ruotsalaisten kanssa Huoltotoiminta N. 200 konetyyppiä Erkki Laurilan hienomekaaninen osasto Veijo Hietalan Musta laatikko VL Myrskyn suursarja Flutter Pratt & Whitney Twin Wasp Daimler Benz 600-sarja

17 Miksi Myrsky? Suomi hakeutuu irti sodasta 1943 – 44 –> Saksa toimittaa Bf 109 kaluston torjuntahävittäjien tason nopea nousu (P-51, 109G jne.) Varaosahuolto Saksasta – kiristäminen mahdollista Hillun ja Wegeliuksen potkuri Myrsky riittävä vielä 1944 – kuukauden käyttöaika VL Pyörremyrsky Tilaus 40 kpl joulukuussa 1943 Moottori DB 605 VL Puuska Tilaus tammikuussa 1944 Taloudellinen torjuntahävittäjä kierrätystekniikalla

18 Kriittiset kysymykset
Tampellan lentokonemoottoriosasto Bristol Mercury moottorit Bristol Blenheim –pommikoneet Machinery Oy Volvon lentokonemoottoritehdas Liimakysymys Hartsiliimoja ei saatu Tieteellistä tutkimustietoa saatiin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö Volvo valmistautui toimittamaan DB 600-sarjan moottoreita SAABille ja VL:lle SAAB 21

19 Liikenne Suomen liikenteen polttoainehuolto jatkosodan aikana perustui
Saksasta tuotuun korkeaoktaaniseen polttoaineeseen Puukaasuttimien käyttöön Välirauhan aikana Jatkosodan alkaessa koko autokanta siirtyy pönttöön Hevosvoimaan VR haloilla Selluloosatehtaiden tuottama alkoholi tärkeä kauppatavara Suomessa käytetyt alkoholi/ bensiini -seoksien kauppanimitykset tulivat Ruotsista, jossa pula-aikana moottoribensiiniin sekoitettiin jopa puolet alkoholia. Bentyylin [lättbentyl] koostumus oli 25 % alkoholia/ 75 % bensiiniä motyyli 87:n koostumus oli 87/ 13 % natalitti sisälsi 23 % eetteriä, 68 % alkoholia ja 9 % bensiiniä.

20 Sodan jälkeen Vuorineuvos Heleniuksen salainen metalliteollisuuden rauhanaikaan valmistautumisprojekti 1943 metalliteollisuuden siirtyminen rauhan ajan tuotantoon loppuvuodesta 1944 tai alkuvuodesta 1945 Lentokonetehtaan alasajo Kiivain kausi kesällä 1944 Rauhansopimus kielsi lentotoiminnan Erkki Laurilan instrumenttitehdas - Vanhojen mittareiden korjaus - Musta laatikko Veijo Hietala - Paperiteollisuuden ohjausjärjestelmä?

21 Neste Oy 1948 Päämajan poltto- ja voiteluaineosaston suunnitelma Naantalin Tupavuoren öljyvaraston ja jalostamon rakentamisesta valmistui elokuussa 1942 1943 aloitettiin selvitys kallioluolan louhimiseksi Naantalin lähettyville nestemäisen polttoaineen varastointia varten. Spriin tuotanto jatkosodan loppuvaiheessa - tuotantoa ei voitu keskeyttää ilman suunnattomia taloudellisia tappioita - odotettavissa oleva aselepo Neuvostoliiton kanssa => spriin varastointitarve Keväällä 1944 päämajan poltto- ja voiteluaineosasto aloitti käytännölliset toimenpiteet lähinnä moottorispriin varastoimiseksi Naantalin Tupavuoreen Jalostamo >

22 Bensiinin hinta 40-luvun alussa synteettisen bensiinin kilohinta noin 6 markkaa. Bensiinin hinta Suomessa ennen sotaa noin markan litra Jatkosodan säännöstelytalouden aikana mustan pörssin hinta Helsingissä noin 15-kertainen. Häkäkaasuttimien käytön kokonaiskustannukset 1940-luvun alussa olivat verrattavissa tilanteeseen, jossa bensiinille olisi laskettu kilohinnaksi noin 10 mk. Puusokerialkoholille laskettu kilohinta ylitti 10 markkaa.

23 Radio Radiotekniikan opetus aloitettiin 1. maailmansodan aikana
Neuvostoliiton, USA:n, Brittien, Saksan viestiliikenne ainakin osin Brasilian, Portugalin, Romanian, Serbian, Turkin, Vatikaanin ja (Vichy) Ranska Radiotekniikan opetus aloitettiin 1. maailmansodan aikana Reino Hallamaan ryhmä Suursaaressa Nuoren voiman liitto, radioamatöörit – Ilmari Jäämaa Suomen yleisradio 1926 Radiotiedustelu/ Hallamaa Kaukopartiotoiminta Kyynel/Töpö Petroskoin yksikkö/ Vladi Marmo, Aarne Ervi

24 Sotakorvausteollisuus
Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta / ”Karelia” 2 vaihetta: 1944 – 1948 ja 1948 – 1952 Metalliteollisuuden kehitysprojekti Nykyrahassa 4 miljardia EUR Tavoitteena länsitekniikan toimitukset NL:oon 1948 alkaa kylmä sota Suomi ei vastaanota Marshall-apua Pimeä raha ja kaksihintajärjestelmä Sotakorvausten sovittelu – Suomi muuttuu tärkeäksi kauppakumppaniksi NL:olle Säännöstely loppuu 1952 – vuosikymmenen lopulle SOTEVA -> Metex Pohjoismainen yhteistyö – Nordforsk – USA Ydintutkimus – Erkki Laurila, Pekka Jauho, FiR 1 Sir Alfred Egerton

25 Paperikoneteollisuus
NL:n vaatimuksiin kuului useita paperi ja kartonkikoneita Beloit, Voith, Walmsley Kokonaisia selluloosa- ja kartonkitehtaita Valimoiden tuotantokapasiteetin kasvu 150 % heti Tampella Näsijärven rantaan uuden valimon Valanteita vuonna t, 1952 t Harkkoraudan tuotanto t, t Tampella, Valmet, Karhula, Ahlström

26