TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 5 TALOUSPOLITIIKKA

1. Eri maiden hallitukset hyväksyivät useita elvytyspaketteja 2007 alkaneen finanssikriisin ja sitä seuranneen reaalitalouden laman jälkeen piristämään laman koettelemia talouksiaan. Millaisia toimenpiteitä nämä elvytyspaketit (stimulus packages) ovat sisältäneet? Analysoi Suomen (tai jonkun muun maan) hallituksen tekemien finanssi- ja rahapoliittisten toimenpiteiden oletettua/toivottua vaikutusta taloudelliseen aktiviteettiin. (Piirrä sopivat diagrammit analyysisi tueksi.)

IMF Spells Out Need for Global Fiscal Stimulus FINANCIAL CRISIS RESPONSE IMF Spells Out Need for Global Fiscal Stimulus By Camilla Andersen IMF Survey online December 29, 2008 Large drop in demand requires substantial fiscal stimulus Stimulus should focus on spending, targeted tax cuts International dimension calls for collective approach Consumer spending has fallen sharply due to lower household wealth, tighter credit conditions, high uncertainty (photo: Frances Roberts/Newscom)

Mitä Keynes olisi sanonut tässä taloustilanteessa? Keynes revisited? Mitä Keynes olisi sanonut tässä taloustilanteessa? Muutakin kuin, että… In the long run, we all are dead… Keynesiläinen talouspolitiikka korostaa julkisen sektorin merkitystä talouden tasapainottajana.

Eri maissa elvytettiin keskuspankkikorkojen alennusten ja määrällisen elvytyksen (quantitative easing) lisäksi mm. seuraavasti: Suomi: veronalennuksia, lisäpanostuksia muun muassa rakentamiseen, yritysrahoituksen turvaaminen (+ vientiluoton kuluja, vientitakuita, kuntarahoituksen pääomittamista, joita ei laskettu elvytyspaketin hintaan) USA: rakennusinvestointeja, yritystukija, verohelpotuksia, pankkien osakkeiden ostoja, erityisiä etuuksia auton ostajille Saksa: verohelpotuksia auton ostoon, yrityslainoja, infrastruktuuri- investointeja, veron kevennyksiä Englanti: mm. arvonlisäveron lasku, yrityslainoja, infrastruktuuri- investointeja Japani: verohelpotuksia, kotitalouksille ostokuponkeja, ostanut pankkien osakkeita Ruotsi: rakennetaan julkisin varoin, koulutus- ja tutkimusinvestointeja Kiina: verohelpotuksia yrityksille, investointeja infrastruktuuriin, saasteiden kuriin saamiseen, asuntorakentamiseen, maatalouteen ja terveydenhuoltoon

Analyysi veronkevennysten ja julkisen rakentamisen vaikutuksista taloudelliseen aktiviteettiin: tarkoituksena lisätä kokonaiskysyntää AD = C + I + G + X - M P Veronkevennysten toivotaan lisäävän kulutusta, C ja I AD’ Julkinen rakentaminen kasvattaa G:tä AD’’ AS AD’’ AD’ AD Y Huom! Tässä ei ole oletettu finanssipolitiikan syrjäytymisvaikutusta.

Miten analyysi jatkuisi, jos olettaisimme valtion velkaantumisen johtavan rahamarkkinoiden kiristymiseen ja ns. osittaiseen syrjäytymis-vaikutukseen (nythän laman aikana ei tästä ollut huolta, kun korot pidettiin ”väkisin” alhaalla)? V: Jos rahan kysyntä kasvaa nousevat markkinakorot ja siitä seuraa korkoherkkien kulutuksen ja investointien lasku ja siis kokonaiskysynnän lasku. Kelluvat valuuttakurssit vahvistavat tätä ilmiötä, koska korkojen nousu houkuttelee sijoittajia ko. maahan ja valuutta revalvoituu. Tästä seuraa viennin supistuminen ja tuonnin lisääntyminen ja siis kokonaiskysyntä laskee edelleen.

Entä rahapolitiikka kriisin alkaessa? Korkoliikkeet 5.3.2009 EKP laski koron 1,5 prosenttiin Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan. EKP tiputti koron 2,0 prosentista 1,5 prosenttiin. Korko on nyt lyhyen historiansa alhaisimmalla tasolla. Vielä viime syksynä korko oli 4,25 prosentissa. EKP laski koron historiallisen alas: 0,25 prosenttia … Viime aikoina EKP:lle on aiheuttanut harmaita hiuksia hidastuva inflaatio, minkä arvioitiin olevan kimmoke koronlaskuun. USA:n keskuspankki laski ohjauskorkonsa nollaan! 16.12.2008 Yhdysvaltain keskuspankki Fed on laskenut ohjauskorkonsa historiallisen alas. Korko laskee ainakin 0,75 prosenttiyksikköä 0-0,25 prosenttiin. Fed ei ole koskaan aiemmin asettanut ohjauskorolle vaihteluväliä. Päätöksellä pankki pyrkii torjumaan talouskriisin vaikutuksia ja deflaation eli hintojen laskun uhkaa. Pankki kertoo suunnittelevansa myös muita toimia talouden elvyttämiseksi.

Keskuspankkikorolla elvyttäminen: tarkoituksena lisätä kokonaiskysyntää Rahamarkkinat: keskuspankin koronlasku johtaa rahantarjonnan kasvuun (1.) ja markkinakoron laskuun (2.) AS p 3. i Ms M’s AD’ 1. AD i0 i1 Y 2. Alentunut korko kasvattaa korkoherkkiä menoja, C & I↑ AD↑ (3.) Md QM

Kelluvat valuuttakurssit vahvistavat vaikutusta kokonaiskysyntään: Valuuttamarkkinat: alentuneet korot vähentävät eurojen kysyntää ja kasvattavat tarjontaa (4.) euro devalvoituu (5.). Heikentynyt euro lisää vientiä ja supistaa tuontia, kokonaiskysyntä vahvistuu entisestään AD’’ (6.). S€ S’€ $/€ 4. AS p 6. 5. AD’’ 4. AD’ D€ AD D’€ Q€ Y

2. Aktiivisen elvyttämisen ja huonon talouskehityksen seurauksena monien EU maiden julkiset sektorit ovat velkaantuneet pahasti (ks. esim. viime viikon harjoitukset). Siksi EU on vaatinut pahimpia kriisimaita suuriin säästöihin (austerity). Miten voisit argumentoida, että säästöt voivat johtaa entistä suurempaan kurjimukseen (piirrä sopiva(t) kaavio(t) argumenttisi tueksi)?   Toisaalta monet ovat esittäneet, että mm. Saksan, jonka talous on vahvassa kunnossa, tulisi kuluttaa enemmän. Miten se auttaisi mahdollisesti velkaantuneita maita?

Thousands Protest Austerity Measures in Spain and Portugal, May 15, 2012 Thousands protest austerity measures in Greece September 26, 2012 The Guardian, Thursday 10 October 2013 Austerity pushing Europe into social and economic decline, says Red Cross Critique of response to EU debt crisis highlights unemployment, widening poverty gap, and growing risk of social unrest Europe is sinking into a protracted period of deepening poverty, mass unemployment, social exclusion, greater inequality, and collective despair as a result of austerity policies adopted in response to the debt and currency crisis of the past four years, according to an extensive study being published on Thursday.

Miten menoleikkaukset ja verojen kiristykset supistavat taloudellista aktiviteettia? Y = C + I + G + X – M Menoleikkaukset ja veronkiristykset kurjistavat ainakin aluksi taloutta. E 45° Y = C + I + G + X – M Y = C’ + I’ + G’ + X – M ΔY > ΔG + ΔC + ΔI Y

Menoleikkaukset ja veronkiristykset vähentävät kokonaiskysyntää kansantulo supistuu, työttömyys lisääntyy, ei huolta inflaatiosta p AS AD AD’ Y

Toisaalta monet ovat esittäneet, että mm Toisaalta monet ovat esittäneet, että mm. Saksan, jonka talous on vahvassa kunnossa, tulisi kuluttaa enemmän. Miten se auttaisi mahdollisesti velkaantuneita maita? Y = C + I + G + X – M Jos Saksassa kulutus C ja julkisen sektorin menot G kasvaisivat, kasvaisi kansantulo Y. Kasvanut kansantulo saisi aikaan myös tuonnin kasvun, joka tietysti hyödyttäisi Saksaan vieviä maita…