TU Läsnäoloharjoitukset 5 TALOUSPOLITIIKKA

Esitys aiheesta: "TU Läsnäoloharjoitukset 5 TALOUSPOLITIIKKA"— Esityksen transkriptio:

1 TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 5 TALOUSPOLITIIKKA

2 1. Analysoi finanssipoliittisten toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin. Pyri esittämään joitakin konkreettisia toimia, joita on käytetty tai suunniteltu käytettäväksi joissakin maissa talouskasvun aikaansaamiseksi. Piirrä analyysistäsi sopivat diagrammit.

3 IMF Spells Out Need for Global Fiscal Stimulus
FINANCIAL CRISIS RESPONSE IMF Spells Out Need for Global Fiscal Stimulus By Camilla Andersen IMF Survey online December 29, 2008 Large drop in demand requires substantial fiscal stimulus Stimulus should focus on spending, targeted tax cuts International dimension calls for collective approach Consumer spending has fallen sharply due to lower household wealth, tighter credit conditions, high uncertainty (photo: Frances Roberts/Newscom)

4 Mitä Keynes olisi sanonut tässä taloustilanteessa?
Keynes revisited? Mitä Keynes olisi sanonut tässä taloustilanteessa? Muutakin kuin, että… In the long run, we all are dead… Keynesiläinen talouspolitiikka korostaa julkisen sektorin merkitystä talouden tasapainottajana.

5 In response to the financial and economic crisis of , most major economies used an unprecedented level of fiscal expansion in the form of stimulus packages: Among the G20 countries alone, the size of fiscal stimulus amounted to $2 Trillion – roughly 1.4 per cent of the world GDP. More importantly, the response to this crisis stands out because of the synchronicity among major economies on all fronts – financial, monetary, and fiscal responses. Asia and the Pacific, not including Japan and Korea, spent 9.1 percent of its 2008 GDP on stimulus efforts (weighted average by country size). China was the main driver of the stimulus spending in Asia as it had a stimulus package worth 12.7 percent of its 2008 GDP. Meanwhile, advanced economies spent 3.4 percent of their GDP on stimulus.

6 a) Analyysi veronkevennysten ja julkisen rakentamisen vaikutuksista taloudelliseen aktiviteettiin: tarkoituksena lisätä kokonaiskysyntää. AD = C + I + G + X - M P Veronkevennysten toivotaan lisäävän kulutusta, C ja I AD’ Esim. julkinen rakentaminen kasvattaa G:tä AD’’ AS AD’’ AD’ AD Y Huom! Tässä ei ole oletettu finanssipolitiikan syrjäytymisvaikutusta.

7 Miten analyysi jatkuisi, jos olettaisimme valtion velkaantumisen johtavan rahamarkkinoiden kiristymiseen ja ns. osittaiseen syrjäytymis-vaikutukseen (nythän laman aikana ei tästä ole ollut huolta, kun korot pidettiin ”väkisin” alhaalla)? V: Jos rahan kysyntä kasvaa nousevat markkinakorot ja siitä seuraa korkoherkkien kulutuksen ja investointien lasku ja siis kokonaiskysynnän lasku. Kelluvat valuuttakurssit vahvistavat tätä ilmiötä, koska korkojen nousu houkuttelee sijoittajia ko. maahan ja valuutta revalvoituu. Tästä seuraa viennin supistuminen ja tuonnin lisääntyminen ja siis kokonaiskysyntä laskee edelleen.

8 HS Ekonomistit moittivat hallituksen aikomusta keventää palkkaverotusta: ”Elvyttävä finanssipolitiikka on ongelmallista nousukaudella” Hallituksen ei ole järkevä keventää palkkaverotusta ensi vuonna, jos se ei samaan aikaan kiristä muuta verotusta tai leikkaa menoja saman verran, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo sanoo. MIKSI???

9 Ennen kuin talouskasvu lähti uudelleen liikkeelle, Suomessa pohdittiin paljon sitä, mitä Suomen pitäisi tehdä elvyttää vai kiristää talouspolitiikkaansa? EU:lta sapiskaa Suomelle: Velkaantuminen pitää katkaista Taloussanomat EU-komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ”kannattaa Suomen pyrkimyksiä rakenteellisiin uudistuksiin”. EU-komission uusi talousennuste on Suomen osalta synkkää luettavaa. Euromaista vain Kreikalla menee Suomea heikommin sekä tänä että ensi vuonna. Urpilainen ja Korkman: Finanssipolitiikan kiristämistä ei pidä lykätä Suvi Hautanen Entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja professori Sixten Korkman ovat sitä mieltä, ettei finanssipolitiikan kiristys-toimia pidä lykätä tuleville vuosille.

10 Mitä Suomen pitäisi tehdä? jatkoa
Suomi saisi lainaa nyt ennätyshalvalla – näin tutkijat laittaisivat rahan poikimaan YLE Nyt voisi olla hyvä hetki Suomen valtion ottaa lisää velkaa, ehdottaa Danske Bank. Mihin rahaa pitäisi sijoittaa, jotta investoinneista olisi hyötyä kansakunnalle tulevaisuudessakin? Kun korot ovat matalat ja valtionvelka vielä kohtuullisella tasolla, ajankohta voisi olla Danske Bankin mukaan suotuisa lainanotolle. Pankki näkee kyllä riskit valtion liiallisessa velkaantumisessa, mutta vaaroja on myös valtiontalouden liiallisissa leikkauksissa. Taloutta voitaisiinkin pankin mielestä piristää täsmäelvytyksellä. – Velkaa saisi jopa 50 vuodeksi reilun prosentin korolla, pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomauttaa. Danske Bank ehdottaa investointeja esimerkiksi tieverkoston kunnossapitoon, innovaatioihin, tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Homekoulujen korjaus säästäisi tulevissa terveydenhoitokuluissa ja auttaisi ylläpitämään työkykyä.

11 Miten menoleikkaukset ja verojen kiristykset supistavat taloudellista aktiviteettia? Y = C + I + G + X – M Menoleikkaukset ja veronkiristykset kurjistavat ainakin aluksi taloutta. E 45° Y = C + I + G + X – M Y = C’ + I’ + G’ + X – M ΔY > ΔG + ΔC + ΔI Y

12 Menoleikkaukset ja veronkiristykset vähentävät kokonaiskysyntää.
Kansantulo supistuu, työttömyys lisääntyy, ei huolta inflaatiosta. p AS AD AD’ Y

13 Trumpilla vihdoin myötätuulta – USA:n senaatti hyväksyi niukin luvuin verouudistuksen Verouudistus laskisi yritysveroja 35%:sta 20:een. Toivona on investointien kasvu ja sitä kautta työllisyyden parantuminen.

14 2. Pohdi miten finanssikriisin aikana aloitetun erittäin löysän rahapolitiikan on oletettu/toivottu vaikuttavan talouteen. Analyysisi tueksi piirrä sopivat diagrammit. Etsi esimerkkejä joidenkin keskuspankkien harjoittamasta rahapolitiikasta. FED on jo aloittanut rahapolitiikkansa kiristämisen. Pohdi milloin on aika lopettaa rahapoliittinen elvytys? Mitä voisi tapahtua, jos se tehdään liian aikaisin tai liian myöhään? Pohdi myös EKP:n mahdollista koronnoston ajankohtaa.

15 Keskuspankkikoroilla elvyttäminen:
USA:n finanssikriisi rantautuu Eurooppaa. Eurokriisi alkaa.

16 Keskuspankkikorolla elvyttäminen: tarkoituksena lisätä kokonaiskysyntää
Rahamarkkinat: keskuspankin koronlasku johtaa rahantarjonnan kasvuun (1.) ja markkinakoron laskuun (2.) AS p 3. i Ms M’s AD’ 1. AD i0 i1 Y 2. Alentunut korko kasvattaa korkoherkkiä menoja, C & I↑ AD↑ (3.) Md QM

17 Kelluvat valuuttakurssit vahvistavat vaikutusta kokonaiskysyntään:
Valuuttamarkkinat: alentuneet korot vähentävät eurojen kysyntää ja kasvattavat tarjontaa (4.) euro devalvoituu (5.). Heikentynyt euro lisää vientiä ja supistaa tuontia, kokonaiskysyntä vahvistuu entisestään AD’’ (6.). S€ S’€ $/€ 4. AS p 6. 5. AD’’ 4. AD’ D€ AD D’€ Q€ Y

18 1 000 000 000 000 € - Euroopan keskuspankin elvytysohjelmassa haamuraja rikki
Alexandra Räikkönen Euroopan keskuspankki on rikkonut biljoonan euron rajan arvopapereiden ostoissaan. Biljoona on tuhat miljardia eli EKP aloitti määrällisen elvytyksen keväällä 2015 ostaen arvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukaudessa ja kiihdytti viime huhtikuussa tahtia 80 miljardiin kuukaudessa. Tavoitteena on päästä euroalueella kahden prosentin inflaatiovauhtiin. Lähde: Arvopaper

19 Helikopterirahaa? Esillä on ollut kaksi toisistaan poikkeavaa mallia siitä, miten helikopteriraha käytännössä toteutettaisiin. Ensimmäisessä mallissa keskuspankki voisi jakaa rahaa vastikkeetta suoraan kaikkien kansalaisten käyttöön. Näin keskuspankki maksaisi tietyn summan esimerkiksi pankkitilille. Toisessa mallissa keskuspankki rahoittaisi valtioita ilman takaisinmaksuvelvotteita. Kansalaiset hyötyisivät helikopterirahasta näin tulonsiirtoina tai veronkevennyksinä. MIKSI HELIKOPTERIRAHAA EHDOTETTU nykyisen taloustilanteen parantamiseksi? Kehittyneiden maiden keskuspankkien viime vuosien massiivinen elvytys, eli koronlaskut ja arvopaperiostot, ei ole tuonut toivottuja tuloksia reaalitaloudessa. Rahan tarjonta on lisääntynyt selvästi, mutta raha ei ole mennyt oikeisiin paikkoihin.

20 Viimeaikaisia keskuspankki uutisia
EKP:n rahapoliittinen päätös Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,40 %. EKP:n neuvosto odottaa edelleen ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Epätavanomaista omaisuuserien osto-ohjelmaa jatketaan 60 miljardin euron/kuukausi suuruisena joulukuun 2017 loppuun saakka. Tammikuusta 2018 lähtien ostoja tehdään 30 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia syyskuun 2018 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

21 Yhdysvaltojen keskuspankki vihjaa kiristävänsä rahapolitiikkaa joulukuussa HS 2.11.2016
Yhdysvaltain keskuspankki FED piti odotetusti korot ennallaan. Koroista päättävä avomarkkinakomitea ilmoitti, että ohjauskoron vaihteluväli pysyy 0,25-0,50 prosentissa. Fed viestitti lausunnossaan, että korkojen nostoa puoltavat asiat ovat vahvistuneet, mutta avomarkkinakomitea päätyi vielä odottamaan joitakin lisätodisteita talouskehityksen edistymisestä. Ensimmäisten analyytikkoarvot tulkitsivat Fedin lausunnon niin, että päätös koronnostosta on suurella todennäköisyydellä odotettavissa seuraavassa kokouksessa joulukuussa. Keskuspankki korotti Federal Fundsia - viimeksi vajaa vuosi sitten joulukuussa. Tuolloin se nostettiin 0,25 prosenttiyksikköä 0,25-0,50 prosentin vaihteluväliin. Tätä ennen ohjauskorkoa nostettiin edellisen kerran lähes kymmenen vuotta sitten.

22 Fed piti USA:n korot vielä ennallaan AP 1.11.2017
Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven koroista päättävä avomarkkinakomitea ilmoitti keskiviikkona iltapäivällä, että se USA:n keskeinen Federal Funds – ohjauskorko pysyy ennallaan 1,00-1,25 prosentin vaihteluvälissä. Päätös oli odotettu, vaikka Fediltä odotetaan vielä yhtä koronnostoa tänä vuonna. Yleisesti uskotaan, että se toteutetaan avomarkkinakomitean joulukuun kokouksen yhteydessä.

23 #Business News October 27, Russian central bank lowers key rate to 8.25 percent, signals further cuts MOSCOW (Reuters) - The Russian central bank delivered a cautious 25 basis point rate cut on Friday and said it would consider lowering rates further in the coming months. A monetary easing cycle became possible this year as annual inflation, once stubbornly high, tumbled to post-Soviet lows. Even though actual inflation has slipped below the central bank’s 4 percent target to 2.7 percent in annual terms as of Oct. 23, the central bank highlighted that inflation expectations remained elevated.