Savonlinna 29.9.2011 Perttu Vartiainen Rakennerahastot Itä-Suomen kehityksessä ja Itä-Suomen yliopiston strategiassa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sapuska - Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista 2008 – 2012 Joensuu DM Copyright © Tekes.
Advertisements

Savonlinnan seutu ja Venäjä Mariya Loginova KOKO-Russia verskosto, Helsinki
Elämää ja elinvoimaa maaseudulla
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
6Aika-strategian esittely Toukokuu Suurimpien kaupunkien kestävän kehittämisen strategia •Uuden EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2014−2020 yhtenä.
Lappeenranta-Imatra seudun elinkeinoelämä ja Venäjä-toiminta
Suomen koulutusjärjestelmä
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Kuntakulttuuri kohtaa 2013 Mahdollisuuksia kulttuurille
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
EU-rahoitus Järjestöpäivä Taneli Tiilikainen.
Ammattikorkeakoulujen haasteet TKI-toiminnalle Erja Heikkinen
Russian-Finnish International Castle to Castle Project: aims and objections Professor Antti Honkanen, Director of Centre of Tourism and Education, University.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
Satu Helmi & Ismo Kantola
•EAKR-OHJELMA EP:N ERESAUTTAJANA Timo Urpala.
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Projektit työelämäyhteistyön muotona OVET- ja VALOA –hankkeet Elopäivät, Helsinki,
Kuntaliitto ja Etelä-Savo Tästä eteenpäin / Riitta Koskinen.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
AMKIT- alueellinen vaikuttaja Rovaniemi Tarja Koskimies.
Lasse Lyytikäinen 2005 Kivialan tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusprojekti Kajaanin yliopistokeskus Taideteollinen korkeakoulu Suomen kivikeskus.
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
V INKA Road Show &Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Risto Pietilä Nivala, Raahe, Oulu, Kemi
POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Yritykset luovat tämän päivän työpaikat Teknologinen kehitys varmistaa huomisen työpaikat Koulutus.
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi & Länsi-Suomi Itä-Suomi & Pohjois-Suomi Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Tuulivoima Tekesin strategiassa
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
DM Copyright © Tekes PROOMU Päätösseminaari Avaus, Martti af Heurlin, Tekes # Muotoilu – PROOMU –
Tekesin EAKR Etelä-Pohjanmaalla ”KTM:n hallinnonala, toimintalinja 2.1 ”haasteelliset alueet”: v = 516 keur (EU+kans) keur (kunta) lisäksi.
MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
’Miten on sujunut’ - Rakennerahastokausi EU-rahoitus vuosina maistiaisia tulevasta Janna Merenniemi,
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
INSSI-KEHITTÄMISSEMINAARI Teknillisen korkeakoulutuksen kehittämisen tilanne Johtaja Hannu Sirén.
Pohjois- Suomen Kompassi Pohjois-Suomen strategia, s. 35: ”Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyöllä, verkottumalla myös Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle,
ENI CBC –ohjelmakauden mahdollisuudet ENPI CBC –ohjelmien ohjelmakauden päätöstilaisuus Finlandia-talo, Neuvotteleva virkamies Petri.
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon tilannekatsaus Maakunnan yhteistyöryhmä
ESR-hankkeet Etelä-Savon TE-keskus ESR-koordinaattori Kati Torniainen.
Maakunnan yhteistyöryhmä Ylijohtaja Pekka Häkkinen.
Stratpääm060509ar.ppt 1 KMO 2015 VISIO STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Marja Kokkonen LIITE 2.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Tutkijaliikkuvuuden palvelut –roundtable Kv-kevätpäivät, Seinäjoki Marita Niemelä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut.
Näkemyksiä ohjelmatoiminnasta uuteen rahoituskauteen siirryttäessä Paneelikeskustelun saatteeksi Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Kuopion uusi hammas -seminaari Matti Uusitupa
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
Esityksen otsikko Alaotsikko, ja/tai otsikkoa tarkentavaa tekstiä.
Tavoitteena alueellinen osaamiskeskittymä – matkalla Lapin koulutuskonserniin Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan Tulevaisuusseminaari
Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen.
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea
Itä-Suomen yliopisto – monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto
AJANKOHTAISTA ELY-KESKUKSESTA
Rahoituksen kohdentuminen 2018
Kestävää kasvua ja työtä Mitä ohjelmasta rahoitetaan?
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Soile Juuti, ohjelmapäällikkö
Kestävää kasvua ja työtä
Mitä muita asioita tulisi huomioida?
Esityksen transkriptio:

Savonlinna Perttu Vartiainen Rakennerahastot Itä-Suomen kehityksessä ja Itä-Suomen yliopiston strategiassa

Itä-Suomi rakennerahastokauden jälkeen Mainettaan parempi, hyvä osaamistaso ja hyvää perusosaamista Keskivahvoja innovaatiokeskittymiä ja –noodeja (T&K/yritykset/välittäjäorganisaatiot) Paikalliset ja osin ylimaakunnalliset kumppanuudet kehittyneet (esim. Yo-AMK) Vahvat keskittymät puuttuvat, hajanaisuus? Projektiriippuvuus ja epäjatkumot? Ylimaakunnallisuus vaikeaa? UEF/Viestintä 2

Itä-Suomen yliopisto Yliopisto toimii kolmella kampuksella: Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa opiskelijaa, 2800 työntekijää ja 233 miljoonan euron rahoitus. RR-hankkeiden kokonaisrahoitus15.5 m€, josta EU ja kansallinen rahoitus 12.7 m€ UEF/Viestintä 3

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen vahvuusalat 1.Metsä ja ympäristö 2.Terveys ja hyvinvointi 3.Uudet teknologiat ja materiaalit Uudet tutkimuksen ja koulutuksen kehitettävät alat: Laaja-alainen Venäjä-osaaminen Tietyt opettajankoulutuksen alueet UEF/Viestintä 4

Itä-Suomen yliopisto: vahva aluevaikuttaja Itä-Suomen yliopisto haluaa olla uudenlainen itäsuomalaisen yhteistyön päänavaaja: yliopisto haluaa vauhdittaa itäsuomalaisen innovaatiokeskittymän vahvistumista Yliopisto tehostaa kampusyhteistyötä sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen, tiedepuistojen ja osaamisintensiivisten yritysten kanssa Aluevaikuttavuuden ja yritysyhteistyön perustana on onnistuminen koulutustehtävässä ja korkeatasoisessa tutkimuksessa Perustutkintokoulutusta ja erityisesti täydennyskoulutusta suunnataan alueen elinkeinoelämän välittömiin tarpeisiin Yliopisto tukee alueen kansainvälistymistä ja ruokkii luovaa toimintaympäristöä UEF/Viestintä

Ohjelmakauden RR-rahoituspäätökset (m€) Koko kust.arvio UEFlkm. ESR EAKR EKTR Maaseutu Erillisohj ENPI Yhteensä Näistä koordin UEF/Viestintä 6

Rakennerahasto-ohjelma (1) Itä-Suomen yliopiston rakennerahastotoiminta on osa yliopiston strategista kehittämistä. Keskeinen tavoite on osaamiseen ja innovaatioihin liittyvien rakenteiden vahvistaminen. Toiminnalla tuetaan yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusaloja sekä korkeatasoista akateemista tuloksellisuutta UEF/Viestintä 7

Rakennerahasto-ohjelma (2) Vahvuusaloja tukevien kokonaisuuksien lisäksi yliopisto toteuttaa hankkeita, joilla on välitön yhteys ja vaikuttavuus ympäröivään alueeseen. Itä-Suomen yliopisto tarkastelee jätettäviä hanke- esityksiä yliopiston strategian, kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten parantamisen, toiminnan pitkäjänteisyyden ja alueellisten vaikuttavuuden näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto toimii tiiviissä yhteistyössä rahoittajien kanssa ja odottaa rahoittajien tukea strategisille valinnoilleen sekä tasapuolista ja toiminnaltaan yhtenevää kohtelua UEF/Viestintä 8

Yliopiston strategiaan pohjautuvat hankekokonaisuudet Vahvuusalat (Metsä- ja ympäristö, Terveys ja hyvinvointi, Uudet teknologiat ja materiaalit) Kehitettävät alat (Venäjä-osaaminen, Opettajan- koulutus) Yliopiston kokonaisrakenteita kehittävät hankkeet Etäteknologian kehittämishankkeet Liiketoimintaosaaminen / yrittäjyys Matkailun kehittämishankkeet UEF/Viestintä 9

Aluekehityksen näkymiä  yhä harvemmat osaamisen/hyvän elämän keskittymät ja/vai resurssiperiferioiden uusnousu? 1.Pääkaupunkiseutu ja sen ympärille levittäytyvä metropolialue yhteiskuntapolitiikan sisäänrakennettuna menestyjänä 2.Pieni joukko muita kasvun keskittymiä, joissa yhteiskunnan tietointensiivisille toiminnoille ja päätöksenteolle voidaan tarjota riittävän innovatiivinen, luova ja kansainvälinen toimintaympäristö 3.Houkuttelevat virkistäytymisen ympäristöt ja luonnonvarat luovat mahdollisuuksia myös kaupunkiseutujen ulkopuolella

Miten eteenpäin rakennerahastopolitiikassa: Itä-Suomi ja UEF erityisnäkökulmina (1) Entistä parempi kytkentä suoraan tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen: Horizon 2020-ohjelmaan sekä Eurooppa 2020 –strategiaan Yksittäisistä hankkeista osaamisympäristöjen (tutkimus/innovaatiot/koulutus) tukemiseen Erilaisten rahoitusinstrumenttien tukemia vahvempia ja vaikuttavampia kokonaisuuksia Toisaalta UEF voi olla partnerina myös ESR:n työllisyys- ja syrjäytymistavoitteen (inkluusion) mukaisissa hankkeissa tutkimus- ja koulutusosaamisellaan UEF/Viestintä 11

Miten eteenpäin rakennerahastopolitiikassa: Itä-Suomi ja UEF erityisnäkökulmina (2) Itäsuomalaisia erityisteemoja UEF-näkökulmasta: – Uusiutuvat energiat: Metsäbioenergia – Puu ja muut luonnonvarat – Matkailu ja virkistäytyminen: MOT – Raja-alueet: Vera, CBU,… UEF/Viestintä 12