PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena –seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
HumanistiURA Tutkinnon tuhannet mahdollisuudet Humanistitutkimuksen tuloksia Akavan Erityisalat Humanistitutkimus 2013.
Advertisements

PALAPELIN PALAT PAIKOILLEEN
Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa , Lavaklubi, Kansallisteatteri, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2011
Naisten urat ja palkkaerot tutkimustiedon valossa
Yhdessä työkyvyn tukena – TELAn koulutuskiertue
Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla Sami Napari (Etla) Perhe- ja ura tasa-arvon haasteena – seminaari, Helsinki.
Akavalaisten työaikakäytännöt esimerkkejä jäsenliitoista
Øvelse – Flertal genitiv Malli: Liisa keskustelee ystävän kanssa. - Liisa keskustele ystävien kanssa.
Akavan Erityisalat Yliopiston työmarkkinatutkimus Akavan Erityisalat ry.
Työurien repaleisuus ja pätkätyöt
Funktionaalinen tulonjako Suomessa: katsaus tutkimustuloksiin
Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä
Työmarkkinajärjestökysely tasa-arvosuunnitelmista ja palkkakartoituksista 2012 Akava
Leena Linnainmaa Varapuheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto
OSA-AIKATYÖ PALVELUALOILLA
♂ ♀ Minna Sirnö Kunnan kaa? Kuntien tasa-arvofoorumi.
Teollisuustyöläisten elämää
Pardian jäsentutkimus 2013: Työssäjaksaminen koetuksella jatkuvassa muutoksessa 1.
Asevelvollisuuden kustannukset Asevelvollisuusseminaari Helsinki
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Perhevapaavalinnat ja perhevapaiden kustannukset sukupuolten välisen tasa- arvon jarruina työelämässä? Säätytalo
SAK:n luottamushenkilöpaneeli 7/2012 Maahanmuuttajat SAK:laisilla työpaikoilla (N=1153) Eve Kyntäjä SAK:n maahanmuuttoasiantuntija.
Perheasema & palkkaura: Mitä väittää teoria? Mitä vastaa empiria? Perhevapaiden palkkavaikutukset –seminaari
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden.
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Lasten vaikutus äidin palkkaan Perhevapaiden palkkavaikutukset -seminaari Jenni Kellokumpu.
Journalistien työmarkkinatutkimus 2010 Yhteenvetoa päätuloksista Yksikönjohtaja Sakari Nurmela.
PÄTKÄTYÖT AMMATTIYHDISTYKSEN NÄKÖKULMASTA
Määräaikaiset työsuhteet Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Akavalaiset.
Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset –seminaari, Helsinki
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun.
Ulla Hämäläinen & Pentti Takala
Palkkojen muutos, työn tulo-osuus ja globalisaatio
Tutkimusosasto Vanhempainvapaiden kustannusten kohdentumisesta työnantajille Sosiaaliturvan kuumat perunat Kela Anita Haataja, Tutkimusosasto.
Psykoterapia ja avohoito on edullista
Ann Selin Parempi Suomi-seminaari Työntekijän asema tulevaisuuden työelämässä Puheenjohtaja Ann Selin.
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa
Anna tutki: Naisen asema työelämässä.
Akavan Erityisalat Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2009.
Työn ja työsuhteiden muutos
Akavan Erityisalat Yksityissektorin työmarkkinatutkimus 2009.
IKÄOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI SYYSKUU 2013 N= 1114.
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
The Nature of Work and the Stress of Higher Status Scott Shieman, Yuko Kurashina Whitestone, Karen Van Gundy Journal of Health and Social Behavior 2006,
TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT vuotiaan väestön työllisyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Jorma Hanhiala/TT Turku1 Teollisuuden merkitys Rauman seudun hyvinvoinnille.
TÖISSÄ FINANSSIALALLA
1 Työvoiman työssäolo 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto
Organisational justice and health of employees: prospective cohort study M Kivimäki, M Elovainio, J Vahtera, J E Ferrie (2002)
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Leena Salminen Muuttajien taustatiedot julkaistaan verotuksen valmistumisesta johtuen yli kahden.
Lapin yliopistosta v valmistuneiden taustatietoja Kyselyyn vastasi 173 Lapin yliopistosta valmistunutta, vastausaste 59 % Naisia 72 % Ikä valmistuessa.
ONKO SUKUPUOLELLA MERKITYSTÄ TYÖELÄMÄSSÄ? Korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten ja miesten työelämään sijoittuminen Päivi Vuorinen AMK-tutkimuspäivät.
Perhevapaiden vaikutus naisten palkkakehitykseen Sami Napari (Etla) Lasku lapsensaannista Perhevapaakustannukset ja sukupuolten tasa-arvo Säätytalo,
Kokonaisansiot miehillä ja naisilla Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto.
Appivanhempien antama lastenhoitoapu uusperheissä Antti O. Tanskanen Väestöliitto
Kansalaiskysely seksuaalisuudesta ja seksistä
Avatun tutkimusaineiston hyödyntäminen
Kansalaiskysely seksuaalisuudesta ja seksistä
Suomalainen palkkarakenne
Merja Kauhanen (PT) ja Sami Napari (ETLA)
Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet –
Talousennusteet - mitä yritysjohto voi niistä oppia?
Arvio maan hallituksen 8. 9
Työaika eri elämänvaiheissa: Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen
Keskipalkan muutos, kaikki
Sukupuolten tasa-arvo tilastoissa
Webcast klo Koulutus työelämää koskevista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain muutoksista Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki.
Esityksen transkriptio:

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena –seminaari, Helsinki Jenni Kellokumpu

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Esityksen runko 1.Tutkimuksen tavoite 2.Teoria 3.Aineisto, tutkimusasetelma ja otos 4.Tulokset 5.Päätelmät

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tutkimuksen tavoite Tutkia perhevapaan vaikutusta naisten suhteelliseen palkkakehitykseen Suomessa Ts. lapsen syntymästä aiheutuvan urakatkoksen vaikutusta ansioihin Tässä yhteydessä perhevapaalla tarkoitetaan joko äitiys- isyys- tai vanhempainvapaata (Kela:n maksamat vanhempainpäivärahapäivät)

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tärkeää tutkia, koska Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa Perhevapaiden käyttö yleistä -Äidit pitävät valtaosan perhevapaista -Isät perhevapaalla vain lyhyen aikaa

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Syitä urakatkosten palkkaa alentaville vaikutuksille Inhimillisen pääoman -teoria 1.Vähäisempi työkokemus johtaa alhaisempaan inhimillisen pääoman tasoon, alhaisempi tuottavuus johtaa alhaisempiin palkkoihin 2.Urakatkosten aikana henkilön inhimillinen pääoma saattaa jopa heikentyä (taitojen ruostuminen) 3.Pienempi motivaatio investoida inhimilliseen pääomaan ennakoiduista urakatkoksista johtuen 4.Äidit saattavat olla vähemmän tuottavia työssään kuin toiset naiset (tai miehet) vaikka inhimillisen pääoman määrä olisikin sama, koska he ovat kotitöiden väsyttämiä ja hoitavat lapsiin liittyviä asioita myös työajalla

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Syitä urakatkosten palkkaa alentaville vaikutuksille Valikoituminen -Äidit saattavat itse hakeutua sellaisiin työtehtäviin, joissa perheen ja työelämän yhteensovittaminen on helpointa -Tällöin työpaikan ei-rahalliset piirteet (mm. joustavat työajat, osa- aikaisuus, kodin läheisyys, vähäinen matkustustarve jne.) kompensoivat alempaa palkkaa

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Syitä urakatkosten palkkaa alentaville vaikutuksille Viestintä-teoria -Epätäydellinen ja epäsymmetrinen informaatio: työnantajalla ei ole täydellistä tietämystä työntekijänsä tuottavuudesta, motivaatiosta, sitoutumisesta uraan jne. -Perhevapaa signaali alhaisemmasta tuottavuudesta tai vähäisemmästä sitoutumisesta uraan ja työhön

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Syitä urakatkosten palkkaa alentaville vaikutuksille Syrjintä 1.Makuun perustuva: -Työnantaja ei pidä äideistä työntekijöinä (ei kuitenkaan tee mitään oletuksia heidän alhaisemmasta tuottavuudestaan) 2.Tilastollinen syrjintä: -Äideille maksettu palkka vastaa heidän keskimääräistä tuottavuuttaan -Tällöin ne äidit, joiden tuottavuus on keskimääräistä korkeampaa, eivät saa tuottavuuttaan vastaavaa palkkaa

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Huomioita Havaitsematon heterogeenisyys -Palkkaero johtuu aineistosta havaitsemattomista sellaisista yksilötekijöistä (esim. kunnianhimo, motivaatio, urasuuntautuneisuus), joilla on vaikutusta palkkaan Endogeenisuus-ongelma -Lapset (ja siten myös heistä aiheutuvat urakatkokset saattavat olla endogeenisia muuttujia palkkayhtälöissä)

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Aineisto Tilastokeskuksen Fleed-aineisto (Finnish Longitudinal Employee- Employer Data) yhdistettynä Kela:n tiedoilla maksetuista vanhempainpäivärahoista sekä EK:n tuntipalkkatiedoista Sisältää sekä yksilötietoja (ikä, koulutus, sukupuoli, työmarkkina- asema) että toimipaikkaa ja yritystä koskevia tietoja (henkilöstömäärä, perustamisvuosi, tuottavuus) Edustava yksityisen sektorin osalta

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tutkimusasetelma Lapsettomat, työlliset 20 – 39 -vuotiaat henkilöt vuonna 1995, joita seurataan vuoteen 2002 Palkkahavainto sekä vuosilta 1995 & 1996 että 2001 & 2002 Perhevapaa vuosien aikana Äitejä verrataan lapsettomiin naisiin ja isiä lapsettomiin miehiin

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Otos Lapsettomat 20 – 30-vuotiaat henkilöt vuonna 1995, joilta löytyy palkka-tieto sekä vuosilta 1995 & 1996 että 2001 & 2002 N(naiset) = 4 713, N(miehet) = 9 630, Yht. N = Ne henkilöt, joilla perhevapaa vuosien 1997 – 1998 aikana: Peva(naiset) = 545, Peva(miehet) = 1 550

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Palkkayhtälö Riippuva-mja : 1.Laskennallisen kuukausiansion logaritmi 2.Tuntiansion logaritmi Selittävät-mjat -Perhevapaa -Perhevapaan lkm vuosien 1997 – 2000 aikana -Perhevapaan pituus kuukausina Kontrolli-mjat -Ikä ja iän neliö -Koulutusaste (perus, keski, AK, AMK, YMK, jatko) -Koulutusala -Toimiala -Virkaikä ja sen neliö -Työvoiman ulkopuolella olemisen syy vuosilta 1997 –2000 (jokin muu kuin perhevapaa)

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tulokset

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tulokset

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tulokset

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Päätelmät Perhevapailla negatiivinen vaikutus äidin palkkaan Keskimäärin äidit kärsivät noin 7 % palkan menetyksen perhevapaan jälkeen Pitkät vapaat enemmän haitallisia (inhimillisen pääoman heikentyminen) Negatiivinen vaikutus palkkaan pienenee ajassa työelämään paluun jälkeen (inhimillinen pääoma elpyy)

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Päätelmät Perhevapaan negatiivinen palkkavaikutus pienenee noin puoleen, kun kuukausipalkan sijaan käytetään tuntiansio-tietoa Äidiksi tultuaan naiset tekevät vähemmän työtunteja tai eivät tee ylitöitä

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Päätelmät Miesten palkka ei muutu lainkaan tai jopa nousee perhevapaan pidon jälkeen Isien pitämät perhevapaat ovat edelleen Suomessa suhteellisen lyhyitä — varsinaista inhimillisen pääoman heikkenemistä ei ehdi tuona aikana tapahtua Niille isille, jotka viettävät perhevapaalla kohtuullisen pitkän aikaa, urakatkoksen vaikutus palkkaan on negatiivinen Jos pitkät urakatkokset aiheuttavat inhimillisen pääoman heikkenemistä naisille, näin pitäisi käydä myös miehille