6. Energia ja olomuodot.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006
Advertisements

Lämpötila.
Lämpöistä oppia ja energiaa
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
2 MEKAANINEN ENERGIA ON LIIKE- JA POTENTIAALIENERGIAN SUMMA
lämpöoppia eri lämpötila, eri aineet, loppulämpötila?
Kineettinen ja potentiaalienergia?
Tiheys.
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Olomuodosta toiseen.
Kertaus.
Massa ja paino.
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
4 ATOMIN YDIN.
Homogeeninen kemiallinen tasapaino
Kappale 1.
Mittaaminen. Teet mittauksia, kun  Tarkistat painosi  Katsot aikaa kellostasi  Tarkistat, onko sinulla kuumetta  Punnitset appelsiinin Mitä mittauksia.
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
1 TUTKITTAVAA KOHDETTA KUTSUTAAN SYSTEEMIKSI
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
Juhani Kaukoranta Raahen lukio 2012
Fotosynteesi.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Aineen rakenne.
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Typpi.
LÄMPÖOPIN PÄÄSÄÄNNÖT.
Höyrystyminen ja tiivistyminen
Tehnyt : Vihtori Pummila ja Elmeri Pessinen
Akkujen faasimuutosjäähdytys
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
 Energia, työ ja liike – Youtube tai osoite Energia, työ ja liike – Youtube Milloin tehdään fysikaalista työtä?
8 Lämpölaajeneminen.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Olomuodosta toiseen.
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
Vesikehä.
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
5 Lämpö ja energian siirtyminen
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1 Termodynaaminen systeemi
Kemialliset yhdisteet
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
FY2 kertaus
Tiivistelmä 4. Työ ja teho
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Lämpö energiamuotona Lämpövoimakone muuttaa lämmön mekaaniseksi energiaksi. Lämpövoimakoneita: lämpövoimalaitokset, auton polttomoottori. Energian huononeminen.
3 Mekaaninen energia.
Yhteyttäminen.
Jaksolliset ominaisuudet
1.3 Ohmin laki ja resistanssi
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
9 Energian sitoutuminen ja vapautuminen
25. Noste Tavoitteet ja sisällöt Tiheys Noste
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Lämpölaajeneminen Lämpötila johtuu rakenneosasten liikkeestä
Jaksollinen järjestelmä
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
VÄKIPYÖRÄ ja RATTAISTO
TYÖ JA ENERGIA Voima tekee työtä siirtäessään kappaletta yleensä jotain voimaa vastaan. Esim. Kitkaa vastaan  siirtotyö Painovoimaa vastaan  nostotyö.
Lämpöenergia Energian säilymislaki: energia muuttaa muotoaan, muttei häviä. Lämmön säilymislaki: kun kylmä ja lämmin kappale koskettavat, kylmä vastaanottaa.
YDINPOMMI Saa räjähdysvoimansa ydinfuusiosta tai –fissiosta
Esityksen transkriptio:

6. Energia ja olomuodot

Lämpökapasiteetti Ilmaisee systeemin tai kappaleen kyvyn ottaa vastaan tai luovuttaa energiaa lämpönä yhtä lämpötilayksikköä kohti Riippuu kappaleiden rakenneosasten välisistä sidoksista ja sidosenergioista

Mikä systeemi? Systeemi voi koostua esim. vedestä, kalorimetristä, lämpömittarista ja rautapunnuksesta (Kalorimetri = ympäristöstään mahdollisimman hyvin lämpöeristetty astia) Raudan lämpökapasiteetti riippuu raudan rakenneosasten välisistä sidoksista ja sidosenergioista Veden lämpökapasiteetti riippuu veden molekyylien välisistä sidoksista Kalorimetrin ja lämpömittarin lämpökapasiteetti riippuu siinä käytettyjen aineiden välisistä sidoksista Yhdessä nämä muodostavat systeemin lämpökapasiteetin

Lämpökapasiteetin määritys (𝑄, 𝑡)-koordinaatistoon piirretyn kuvaajan kulmakerroin kertoo lämpökapasiteetin arvon HUOM! Lämpötilaa ei tarvitse muuttaa Kelvineiksi, miksi? Fysikaalista kulmakerrointa merkitään 𝐶= Δ𝑄 Δ𝑇 = 𝑄 Δ𝑇 𝐶 kertoo siis kappaleen kyvyn luovuttaa tai vastaanottaa energiaa lämpönä yhtä lämpötilayksikköä kohti Kappaleen lämpönä luovuttama tai vastaanottama energia saadaan yhtälöstä 𝑄=𝐶Δ𝑇

Mitä lämpökapasiteetti kertoo? Jos kappaleen lämpökapasiteetti on suuri Lämmittäessä lämpötila kohoaa vähän, mutta energiaa sitoutuu paljon Jäähtyessä lämpötila ei juuri alene, mutta energiaa vapautuu paljon Jos kappaleen lämpökapasiteetti on pieni Lämmittäessä lämpötila kasvaa voimakkaasti, mutta energiaa sitoutuu vähän Jäähtyessä lämpötila alenee voimakkaasti, energiaa vapautuu vähän

Ominaislämpökapasiteetti Kappaleen luovuttama tai vastaanottama energia riippuu kappaleen materiaalista, lämpötilan muutoksesta ja massasta Tasa-aineisen eli homogeenisen kappaleen ominaista kykyä sitoa tai luovuttaa energiaa lämpönä kutsutaan ominaislämpökapasiteetiksi Aineelle ominainen suure

Ominaislämpökapasiteetin yhtälö Ominaislämpökapasiteetti c ilmaisee aineen lämpönä luovuttaman tai vastaanottaman energian massa- ja lämpötilayksikkö kohti Homogeenisen kappaleen lämpönä luovuttama tai vastaanottama energia saadaan yhtälöstä