Toteutuuko järjestöjen ja kuntien välinen kumppanuus KUUMA-alueella Toteutuuko järjestöjen ja kuntien välinen kumppanuus KUUMA-alueella? Keski-Uudenmaan yhdistysverkoston seminaari 12.10.2011 Järvenpää Kehittämispäällikkö Petteri Heino

Kuuma-yhteistyöstä Yhteistyötä tehty yhteistoimintasopimukseen perustuen vuodesta 2003 lähtien. Laajentuminen vuoden 2011 alusta. Entiset KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula =174 000 asukasta ja entiset kuntaryhmä Neloset 128 000 asukasta = yhteensä n.304 000 -> Suomen toiseksi suurin ”kaupunki” Väestön ja työpaikkojen osalta kasvava seutu Työssäkäyntialueena koko Helsingin seutu, jonka työpaikoista 14% laajentuneella KUUMA-seudulla Yhteistyön lähtökohtana metropolialueella menestyminen pääkaupunkiseudun rinnalla

KUUMA-yhteistyön organisoituminen Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous KUUMA-kuntien kunnan- ja kaupunginhallitusten jäsenet sekä valtuustojen puheenjohtajisto KUUMA-hallitus Kunnan/kaupunginvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajat KUUMA-komissio KUUMA-kuntien kaupungin/kunnanjohtajat sekä yhteistyöjohtaja KUUMA-työryhmät 2011 1. Kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen 2. Kilpailukykyiset ja kustannustehokkaat palvelut 3. Muu palveluyhteistyö, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta 4. Seudulliset palvelukeskukset 5. Omistajapolitiikan koordinointi

Laajentuneen KUUMAn perustehtävät Omistajapolitiikka KUUMA on areena muodostaa näkemys yhteisestä edusta ja varmistaa sen toteutuminen 2. Alueen kilpailukyvyn vahvistaminen maankäyttö, asuminen, liikenne & ympäristö elinkeinoyhteistyö 3. Palveluyhteistyö on kuntien keskinäistä KUUMA on pääosin areena yhteisistä käytännöistä ja toimintatavoista sopimiselle sekä osaamisen kehittämiselle (myös omistajapolitiikkaa ja edunvalvontaa)

Kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittäminen KUUMA-alueella Uudenmaan sosiaaliturvayhdistyksen hankkeet 2005-2009 I-vaiheessa kartoitettiin seudun järjestötoimijat ja luotiin perusta järjestöjen välisellä yhteistyölle (Kumppanuusfoorumit yms.) II-vaiheessa kehittäminen kohdentui järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön ja kumppanuuden vahvistamiseen (Kumppanuustyökalut yms.) Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto 2007->

Kumppanuustyökalut Linjataan KUUMA-seudun: kuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskinäinen yhteistyö kuntien välinen yhteistyö Kuntatoimijoille työkalut on yksi apukeino toteuttaa käytännössä kuntien omia strategioita. Järjestöt ja kuntalaiset pystyvät työkalujen avulla muistuttamaan, että KUUMA-seudulla kehitetään sopivia osallistumis- ja vaikuttamistapoja.

Kuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö

Hankkeen jälkeen KUUMA-seudulla toimivien yhdistysten erityisosaaminen nivoutuu osaksi seudullista sosiaali- ja terveystoimen kehittämistyötä sekä kuntien toimintaa. Kunnat ja järjestöt toteuttavat yhdessä käytännönläheistä toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntalaisille on useita matalan kynnyksen paikkoja KUUMA-seudulla. Kansalaisilla on riittävät mahdollisuudet vaikuttaa KUUMA-alueen kuntien ja itseään koskeviin asioihin.

Miten yhteistyö näkyy kuntien strategioissa? Nurmijärven kunnan strategia 2010–2010 3 mainintaa ”Kunta rakentaa kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa niin, että yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden toteutumiselle on perusta” Tuusulan kuntastrategia 2020 1 maininta ”Kunnalla on toimivat ja tiiviit suhteet kunnan alueella toimiviin eri alojen järjestöihin”

Miten yhteistyö näkyy kuntien strategioissa? Keravan strategia 2008–2012 1 maininta ”Vapaa-aika- ja ympäristökeskus ja sen eri osastot tekevät laaja-alaista yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja muun kansalaistoiminnan kanssa” Hyvinkään kaupunkistrategia 2009–2012 4 mainintaa ”Olemassa olevien palvelujen tehokas hyödyntäminen ja yhteiset kehityshankkeet yhdistysten ja yritysten kanssa.”

Miten yhteistyö näkyy kuntien strategioissa? Järvenpään kaupunkistrategia 2020 Ei mainintoja Mäntsälän kuntastrategia 2008–2012 Pornaisten kunnan strategiaa ei ollut saatavilla

Esimerkkejä palveluyhteistyöstä Keski-Uudenmaan klubitalo ry. Klubitalotoimintaa (Järvenpää, Kerava, Tuusula) Hyvinkään seudun mielenterveysseura ry. Kriisipäivystyspalveluita (Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula) Keravan suojakotiyhdistys ry. Nuorten päihdepalveluita (Kerava, Järvenpää)

Toteutuuko yhteistyö? Kuntien ja paikallisyhdistysten suhteet usein henkilösidonnaisia – yhteistyö rakenteet puuttuvat tai ne ovat muodollisia/huteria Usein toimitaan samoilla foorumeilla tai samoissa prosesseissa toista tiedostamatta – yhteistyö on näkymätöntä Yhteistyöstä pääosin hyviä kokemuksia – yhdistysten toiminta vastaa varsin hyvin nykypäivän tarpeisiin Kokonaisuutena ollaan edetty oikeaan suuntaan, mutta vauhti on ollut hidasta Miten kuntarakenteessa odotettavissa olevat muutokset vaikuttavat järjestökenttään ja kuntien järjestöyhteistyöhön?

Kiitos! petteri.heino@sosiaalitaito.fi