Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Advertisements

Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Esiopetuksen huoltajat 2014 Generated on :41.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kuvien lähde:. Kuinka pitkä on pitkä? Subprime kriisi alkoi Yhdysvalloista elokuussa Se muuttui finanssikriisiksi lokakuussa Kreikkakriisi.
Yliopistokirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut marraskuu 2010.
Ammattikemia Terhi Puntila
Perusopetuksen oppilaat 2014 Generated on :03.
I.R.O. Research Oy vee 10/2000 Mediakäyttö Käyttää vähintään kerran viikossa Tytöt ja pojat *) Kirjat (esim. romaanit, lasten- ja nuortenkirjat)
Väestö Vantaan osa-alueilla
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
4 ATOMIN YDIN.
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallista kielioppia!
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Kemiallinen sitoutuminen
Oulu ALO-luokka 12kyl, 4pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl:
Työpaikat toimialoittain Lähde: Tilastokeskus
Kemi ALO-luokka 14 kyl, 3 pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl: 31, 26, 9, 3, 18, 20, 5, 13, 14, 4, 12, 14, 7,
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2014 Laitos Julkaisu- BKT,Inflaatio, Työttö-Ansiotaso muutos myys- indeksin % % aste, %muutos, % joulukuu 0,11,18,61,4VM.
4. Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
Amiinit.
Vedenlaadun jatkuvatoiminen monitorointi Mika Mahosenaho, CTO MEOLINE OY Teknologiapuisto, Kajaani, FI.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Ag H+H+ H+H+ Cl - 1. Hopealevy suola- happoliuoksessa Zn Cl - H+H+ H+H+ 2. Sinkkilevy suola- happoliuoksessa Cu NO 3 - Ag + 3. Kuparilevy hopea- nitraattiliuoksessa.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
Rakennekaavoja.
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
Titel: Quelle: Übungsart: Titel: Quelle: Silben 2 Buchstaben
Esityksen transkriptio:

Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset Elektronit Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset

Atomin rakenne Tunnus Varaus Massa protoni p+ +e 1836me neutroni n 1839me elektroni e− −e me

Hiukkasten lukumäärä atomissa protonit: järjestysluku sama alkuaine, sama järjestysluku elektronit: järjestysluku atomi kokonaisuutena varaukseton neutronit: massaluku − järjestysluku isotoopit: sama järjestysluku, eri massaluvut

Hiukkasten lukumäärä atomissa järjestysluku massaluku protonit neutronit elektronit 32He 42He 147N 222Rn

Hiukkasten lukumäärä atomissa järjestysluku massaluku protonit neutronit elektronit 32He 2 3 1 42He 4 147N 7 14 222Rn 86 222 136

Ionit kationi: positiivinen anioni: negatiivinen

Kovalenttinen sidos kovalenttinen sidos: yhteinen elektronipari

Elektronien merkitseminen yksinkertainen sidos kaksoissidos kolmoissidos vapaa elektronipari

Sidosten lukumäärä

Oktetti hiiliatomilla 4 ulkoelektronia, typpiatomilla 5 hiili muodostaa 4 sidosta, typpi 3

Elektronegatiivisuusarvot   1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 H 2,20 He   Li 0,98 Be 1,57 B 2,04 C 2,55 N 3,04 O 3,44 F 3,98 Ne   Na 0,93 Mg 1,31 Al 1,61 Si 1,90 P 2,19 S 2,58 Cl 3,16 Ar   K 0,82 Ca 1,00 Sc 1,36 Ti 1,54 V 1,63 Cr 1,66 Mn 1,55 Fe 1,83 Co 1,88 Ni 1,91 Cu 1,90 Zn 1,65 Ga 1,81 Ge 2,01 As 2,18 Se 2,55 Br 2,96 Kr 3,00 Rb 0,82 Sr 0,95 Y 1,22 Zr 1,33 Nb 1,6 Mo 2,16 Tc 1,9 Ru 2,2 Rh 2,28 Pd 2,20 Ag 1,93 Cd 1,69 In 1,78 Sn 1,96 Sb 2,05 Te 2,1 I 2,66 Xe 2,60 Cs 0,79 Ba 0,89 *   Hf 1,3 Ta 1,5 W 2,36 Re 1,9 Os 2,2 Ir 2,20 Pt 2,28 Au 2,54 Hg 2,00 Tl 1,62 Pb 2,33 Bi 2,02 Po 2,0 At 2,2 Rn 2,2 Fr 0,7 Ra 0,9 **   Rf   Db   Sg   Bh   Hs   Mt   Ds   Rg   Cn   Uut   Fl   Uup   Lv   Uus   Uuo   *  La 1,1 Ce 1,12 Pr 1,13 Nd 1,14 Pm 1,13 Sm 1,17 Eu 1,2 Gd 1,2 Tb 1,1 Dy 1,22 Ho 1,23 Er 1,24 Tm 1,25 Yb 1,1 Lu 1,27 **  Ac 1,1 Th 1,3 Pa 1,5 U 1,38 Np 1,36 Pu 1,28 Am 1,13 Cm 1,28 Bk 1,3 Cf 1,3 Es 1,3 Fm 1,3 Md 1,3 No 1,3 Lr 1,3 lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Electronegativities_of_the_elements_(data_page)

Osittaisvaraus atomin positiivinen varaus (protonit) − atomia ympäröivä negatiivinen varaus (elektronit)

Sidoksen poolisuus pooliton sidos: C–C lähes pooliton sidos: C–H sama alkuaine lähes pooliton sidos: C–H alkuaineiden elektronegatiivisuudet samanlaiset poolisia sidoksia: N–H, C–O alkuaineiden elektronegatiivisuuksissa selvä ero

Molekyylin poolisuus molekyylin poolisuuteen tarvitaan poolinen sidos epäsymmetria

Poolisuus ja liukoisuus poolinen vesiliukoinen rasvaliukoinen

Poolisuus ja liukoisuus poolinen vesiliukoinen rasvaliukoinen ×

Dispersiovuorovaikutus hetkellinen dipoli synnyttää toisen dipolin

Dipoli-dipolivuorovaikutus kahden poolisen molekyylin välillä

Vetysidos elektroneg. atomi – vety ··· neg. atomi

Vuorovaikutukset dispersio- vuorovaikutusta dipoli-dipoli- vetysidoksia

Vuorovaikutukset × dispersio- vuorovaikutusta dipoli-dipoli- vetysidoksia ×

Sulamis- ja kiehumispiste dispersio dipoli-dipoli vetysidos suht. molekyyli-massa sulamis- piste/°C kiehumis- × 18 100 16 −183 −161 78 6 80 92 290 58 −95 56