Naisasialiike
1800-l. puolivälissä naisilla ei: Äänioikeus Koulutus ja virkoihin pääsy heikkoa Omaisuudesta määräämisoikeus Perintöoikeus Oikeus valita puoliso
Kansainvälisiä vaikutteita Taustalla liberalismi John Stuart Mill: miesten oikeudet myös naisille Englannissa suffragettiliike Vaati naisille äänioikeutta Suoran toiminnan liike Suomen liike rauhallisempi
Lainsäädäntöä 1864 nainen täysivaltainen 25 v. 1865 – 73 kunnallislait Omaisuutta omaavalla naimattomalla naisella äänioikeus Ei vaalikelpoinen 1868 naimaton sai harjoittaa elinkeinoa 1879 myös naimisissa olevat 1878 yhtäläinen perintöoikeus Aviomies yhä määräsi omaisuudesta
Teollistumisen myötä naistyövoiman tarve Koulutus Kansakoulu Tyttökoulut 1863 Jyväskylän seminaariin naisia Yliopistoon vain erityistapauksessa
Yhdistystoimintaa 1884 Suomen Naisasiayhdistys Minna Cant: tyttöjä tulee kouluttaa Tavoitteena tasa-arvo Hajosi vuosisadan vaihteessa Aleksandra Gripenberg 1892 Naisasialiitto Unioni 1896 Valkonauha Naisten raittius- ja siveysjärjestö turvakoteja 1907 Suomalainen Naisliitto
Vaatimuksia Yhteiskunnalliset oikeudet Naisen sosiaalisen aseman muuttamista: Naisille vaadittiin oikeutta kieltäytyä seksistä Kun 1960-luvulla vaadittiin naisille seksuaalista vapautta, vaadittiin 1800-luvun lopulla naisille vapautta seksuaalisuudesta Naisliikkeet vastustivat myös ohjesääntöistä prostituutiota Keisarillisella julistuksella 1870-l. lähtien perustettu kaupunkeihin ”haureuselon silmälläpitoa ja ehkäisemistä varten ” toimistoja, joissa lääkärit tarkastivat prostituoituja
Yleinen äänioikeus 1906 Ohjesääntöinen prostituutio lakkautettiin 1907, bordelleja suljettiin suurissa kaupungeissa 1926 nainen kelpoinen valtion virkoihin 1929 avioliittolaki: nainen ja mies yhdenvertaisia