Psykologian kertauskurssi Olli-Jukka Jokisaari 2010 Oppiminen ja opiskelu Psykologian kertauskurssi Olli-Jukka Jokisaari 2010

Mitä oppiminen on? Oppimisella tarkoitetaan kokemuksesta johtuvaa suhteellisen pysyvää toiminnan muutosta Oppimista ei tällöin ole: Biologinen kypsyminen Synnynnäiset refleksitoiminnot Aistien adaptoituminen Oppimista voidaan tarkastella sekä prosessina että prosessin tuloksena

Oppiminen prosessina Prosessina oppimista voidaan tarkastella taitona ja kestona (jatkumona) Oppiminen taitona on kehitettävissä – oppimaan oppiminen Oppiminen kestona on lähes koko elämänkaaren mittainen – elinikäinen oppiminen Oppiminen on yksilön keino sopeutua ympäristöönsä ja osittain hallita sitä Oppiminen on ihmislajin välttämätön mahdollisuus luoda itselleen maailma Yhteiskunnan jatkuva muutos (<- taloudellis-teknologinen prosessi) -> elinikäisen oppimisen korostuminen

Oppiminen tuloksena Oppiminen tuloksena merkitsee uusien muistijälkien syntymistä ja uusien hermoyhteyksien syntymistä Opitun soveltaminen on välttämätöntä ihmiselle yksilönä ja lajina Oppimisen tulos voi olla myös jokin uusi oivallus Miten oppimistulokset ovat arvioitavissa? Suhteessa yleiseen normiin? Suhteessa yksilöön itseensä?

Oppimistutkimuksen näkökulmia 1. KÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUS OPPIMISTEOREETTISET LÄHESTYMISTAVAT (BEHAVIORISMI, SOSIAALISEN OPPIMISEN TEORIA) OPPIMINEN ON SUHTEELLISEN PYSYVÄ KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS OPPIMINEN TAPAHTUU EHDOLLISTUMISEN JA VAHVISTAMISEN KAUTTA 2. INFORMAATION (TIEDON) KÄSITTELYN TUTKIMUS KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA OPPIMISEEN LIITTYVIEN KOGNITIIVISTEN PROSESSIEN JA SISÄLTÖJEN TUTKIMUS (TARKKAAVAISUUS, HAVAINNOT, MUISTI, AJATTELU, STRATEGIAT, OPPIJAN MINÄKÄSITYS) OPPIMINEN ON AKTIIVISTA INFORMAATION MUOKKAUSTA YKSILÖLLISEKSI TIEDOKSI (KONSTRUKTIVISMI) 3. NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS OPPIMISPROSESSIN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET HERMOSTOSSA

Oppimisen muodot: vahvistaminen Oppiminen on ehdollistumisprosessi: ärsyke-reaktio- vahvistaminen (negatiivinen ja positiivinen) Taustalla massatuotannon ideologia Pavlovin koirakokeet Watson: klassinen ehdollistuminen Skinner: väline-ehdollistuminen Olennaista vahvistaminen, joka vaikuttaa mikäli Toistetaan Vahvistamisen ajankohta ei ole kohteen ennustettavissa Lyhyt aika reaktiosta Riittävän voimakas ja selkeä Kritiikki: sisäiset tekijät ohitetaan, tavoitteellisuus (haaveet), itsensä toteuttamisen tarve, psyyken dynamiikka, sisäiset mallit, motiivit ja emootiot

Oppimisen muodot: sosiaalisen oppimisen teoria Oppiminen syntyy sosiaalisen havainnoinnin tuloksena A. Bandura: mallioppiminen Viivästetty jäljittely Samaistuminen Sijaisvahvistaminen (miten mallin käy?) Lisäksi vaikuttaa minäpystyvyys –uskomukset: Miten selviydyn? Bandura ennakoi kognitiivista teoriaa Tutkimuksia esim. Väkivaltaisten elokuvien ja aggressiivisen käyttäytymisen yhteydestä eri ikäisillä Kritiikki: mallioppimisen pysyvyys? Mallioppiminen vaihtelee yksilöstä toiseen ja kehitysvaiheesta toiseen?

Oppimisen muodot: kognitiivinen oppiminen Ihminen pyrkii aktiivisesti ja tietoisesti kohti tavoitteita Ihminen hakee ja muokkaa tietoa (informaatiota) tavoitteidensa ja käsitysten mukaan Sisäisten mallien vaikutus ja muutos (vrt.) havaintokehä Oppimisen tulokseen vaikuttaa olennaisesti oppimisprosessi Oppimisprosessissa vaikuttavat: Sisäiset mallit ja tavoitteet Motivaatio Emootiot Muut kognitiiviset prosessit oppimisympäristö

Oppimisen muodot: kognitiivinen oppiminen Oman oppimisen ohjaaminen -> metakognitiot -> oppimaan oppiminen Tietoisuus omista kognitiivisista toiminnoista tuottaa metakognitiivista tietoa ja prosesseja, jotka tekevät mahdolliseksi kognitiivisten prosessien kehittämisen Erityisesti tietoisessa oppimisessa eli opiskelussa kognitiivisilla prosesseilla ja niiden ohjaamisella on ratkaiseva merkitys (vrt. Esim. muistin toiminta)

Muistimalli Sensorinen muisti: - kesto lyhyt - kapasiteetti laaja Säilömuisti: - suht. pysyvä infovarasto - kapasiteetti eritt. laaja - tieto- ja elämänkerta muisti Mieleenpalauttaminen Tarkkaavaisuus Muistimalli Työmuisti: - kesto n. 20 s - kapasiteetti n. 5-9 yks. Työstäminen: - infon käsittely - info säilömuistiin

Oppimisen muodot kognitiivinen oppiminen tilanne  palautusvihjeet  skeema  muistiaines  oppimisprosessi (sisäisten mallien luominen ja muokkaaminen) oppiminen: muistitoiminnot <- havaitseminen <- tarkkaavaisuus <-motivaatio + sisäiset mallit (<- oppiminen)

Muistimalli ja opiskelu Oppiminen Sensorinen muisti: - kesto lyhyt - kapasiteetti laaja Säilömuisti: - suht. pysyvä infovarasto - kapasiteetti eritt. laaja - tieto- ja elämänkerta muisti Mieleenpalauttaminen Motivaatio Tavoitteet Sosiaalinen ympäristö+ Fysiologinen tila Tarkkaavaisuus Itsesäätely Tunteet Muistimalli opiskelustrategiat Työmuisti: - kesto n. 20 s - kapasiteetti n. 5-9 yks. Työstäminen: - infon käsittely - info säilömuistiin

Konstruktivismi Yksilön oppiminen rakentuu yksilön aikaisempien tietojen ja sisäisten mallien kautta Yksilö muokkaa tiedostetusti tai tiedostamattaan aktiivisesti opittavaa aineistoa sisäisten malliensa mukaan -> Oppimistulokset ovat yksilöllisiä -> oppimisen arviointi pitäisi aina suhteuttaa yksilöön, yleinen (normiin kiinnitetty arviointi) arviointi ei ole mielekästä

Taitava oppiminen Korkea motivaatio Oppimistaidot ja –strategiat tehtävän mukaan Aikaisempien oppimiskokemuksien hyödyntäminen Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen Opiskelun kehittäminen Sosiaalinen tuki Tehtäväorientaatio Oppimista tukeva ympäristö fyysisesti ja sosiaalisesti

Oppimisstrategiat (Marton) Pintasuuntautunut strategia: Tavoitteena opiskeltavan aineiston toisto Ulkoluku Sanakokeet (?) Syväsuuntautunut strategia: Tavoitteena aineiston ymmärtäminen Kokonaisuuksien hahmottaminen Yhteyksien luominen Reaaliaineen hallinta Taitava opiskelija valitsee oppimisstrategian opiskeltavan tehtävän ja omien tavoitteiden mukaan

Suuntautuminen opiskelussa Mihin opiskelija suuntautuu opiskeluprosessissa? Tehtäväorientaatio: Taustalla korkea sisäsyntyinen motivaatio Opiskelu suuntautuu kohti oppimistavoitetta Muiden suorituksilla tai opettajalla vähän vaikutusta Riippuvuusorientaatio: Opiskelu suuntautuu kohti toisten opiskelutavoitteita ja – tuloksia ”Muutkin lukevat ja tekevät muistiinpanoja, siis minäkin teen” Opiskelumotivaatio riippuu vertaisten toiminnasta

Suuntautuminen opiskelussa Minää puolustava orientaatio: Opiskelu suuntautuu kohti minäkuvan johdonmukaisuutta Esim. Minäkuva: ”olen hyvä opiskelija” => minun on saatava hyvä numero ”numeronkalastus” Suuntautumaton: Ilmenee opiskelun satunnaisuutena Häiritsevä käyttäytyminen Usein taustalla muita ongelmia

Tehtävä Mitä oppimiseen liittyviä tutkimuksia muistat? Listaa lähellä istuvien kanssa mahdollisimman monta tutkimusta Vinkki: tee lista keskeisiin aiheisiin (oppiminen, motivaatio, tunteet, luovuus jne.) liittyvistä tutkimuksista Vastauksen arvoa nostaa viittaukset aiheeseen liittyviin tutkimuksiin

Oppimiseen ja opiskeluun liittyviä tutkimuksia H. Ebbinghausin (1850-1909) muistikoe F. Bartlettin muistikokeet 1920-luvulla Unohtamisen motivationaalisuus (Freud 1930-) Eläinten oppimisen tutkimusta 1930- (esim. Pavlov, Skinner) Muistijärjestelmien tutkimus (1950-) Miller työmuistin koko (1956) Neisserin havaintokehä (1967) Atkinson & Schifrin muistimalli (1968) Oppimisstrategiat (Marton 1980) Godden & Baddley (1980-) muistin (oppimisen) kontekstuaalisuus, työmuistin toimintamalli Muistin ja oppimisen neuraalinen perusta (1990-)

Oppiminen on muistiinpalauttamista; psyyke tulee tietoiseksi unohtamastaan Platon