LIHAKSET.

Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Erilaistuneita soluja
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Sydän ja EKG II.
Solujen viestintä BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Diabetes s. 65 –
6. Energia ja olomuodot.
RIIPPUVUUS eli ADDIKTIO
TYPPI JA TYPEN KIERTOKULKU
Kertaus.
Elimistön tasapaino.
Solusimulaattorit S Laskennallinen systeemibiologia Sebastian Köhler.
Liukoisuus-ja ionitulo
Kappale 10 Umpieritys ja hormonit.
Chapter 7: Control of microorganisms by physical and chemical agents
Kappale 21 Kansantaudit ovat väestössä yleisiä sairauksia. Näiden ehkäisy tuottaa suuria säästöjä terveydenhoitokuluissa. Suomalaisten kuolinsyyt kuvassa.
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
HIILIHYDRAATIT.
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
KITOSAANIPARTIKKELIEN VALMISTUS SUMUKUIVAUKSELLA zKitosaani yhydrofiilinen polysakkaridi ybiologisesti elimistön kanssa yhteensopiva ybiologisesti hajoava.
2. Sydän- ja verisuonitautien lääkehoito I
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Tuki- ja Liikuntaelimistö
Sydän- ja verenkiertoelimistö
Sydän ja EKG I.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
4. Syntymän jälkeen.
Proprioseptio Ryhmä 16 Janne Halttunen Jussi Rytkönen.
Sydän- ja verisuonitaudit
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen
SYDÄN ja verenkiertoelimistö
Tehtävät s.35.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
Sepelvaltimotaudin oirekuvat
Kivun fysiologiaa Harri Hakkarainen LL, LitM, valmentaja.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Kehon energiantuotto.
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Hermosolun rakenne ja toiminta
Epilepsia.
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
AISTIT Aistinelimissä ärsykkeisiin reagoivia reseptorisoluja (aistisolut), joissa fysikaaliset ja kemialliset ärsykkeet aikaansaavat impulsseja => impulssi.
Osteoporoosi (luukato)
Otsikko Leipäteksti MTB-teknologia AVI WFW/Olli Haila.
SÄHKÖ FY61 TNE Mitä sähkö on ja missä sitä tarvitaan?
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
KASVIEN RAVINNETALOUS
10 Stressi uhkaa psyykkistä hyvinvointia
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Jaksolliset ominaisuudet
1.3 Ohmin laki ja resistanssi
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Jaksollinen järjestelmä
Lämpöenergia Energian säilymislaki: energia muuttaa muotoaan, muttei häviä. Lämmön säilymislaki: kun kylmä ja lämmin kappale koskettavat, kylmä vastaanottaa.
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta