20 Finanssi- ja rahapolitiikka M&T 2006, luku 34

Muistinvirkistys: Rahan tarjonta ja korkokanta pitkällä aikavälillä Luvussa 16: Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (M&T luku 26) opimme miten korkokanta määräytyy pitkällä aikavälillä? miten valtion budjettialijäämä vaikuttaa reaaliseen korkokantaan? Luvussa 17: Inflaatio (M&T luku 30) tutustuimme rahan kvantiteettiteoriaan ja opimme miten rahapolitiikka vaikuttaa hintatasoon pitkällä aikavälillä? Miten korkokanta määräytyy pitkällä aikavälillä? Sopeutuu rahan kysynnän ja tarjonnan tasapainoon lainamarkkinoilla. 2. Miten budjettialijäämä vaikuttaa? Valtion budjetti on alijäämäinen, valtio kilpailee lainamarkkinoilla, jolloin lainojen tarjonta S vähenee. Tämän seurauksena korkokanta nousee ja lainattujen varojen määrä pienenee. Samalla tämä tarkoittaa, että investointien määrä pienenee. PAV:lla investoinnit ovat talouskasvun moottori, joten valtioiden jatkuvasti alijäämäiset budjetit ovat haitta talouskasvulle. 3. Miten rahapolitiikka vaikuttaa hintatasoon PAV:llä? Rahan kvantiteettiteorian mukaisesti eli M*V=P*Y eli rahan määrä (eli kvantiteetti) on se joka määrää hintatason pav:llä taloudessa. Toisin sanoen, pav:n inflaatio johtuu teorian mukaan rahapolitiikasta. Jos talouteen tulee syötteenä rahaa ceteris paribus, niin hintatason on sopeuduttava (koska tuotantotekijöissä ei mikään muutu), jotta rahan tarjonta ja kysyntä sopeutuvat. Seurauksena on, että hinnat nousevat. Tästä seuraa taas ajatus klassisesta dikotomiasta reaalisten ja nominaalisten (rahallisten, nimellisten) tekijöiden välillä. Teoria sanoo, että raha on neutraalia eli sillä ei ole kvantiteettiyhtälön mukaisesti vaikutusta reaalisiin tekijöihin eli käytännössä Y:hyn (tuotantoon, tuottavuuteen vain nominaalisiin tekijöihin eli rahan määrään ja hintatasoon). Seuraavaksi kiinnostuksen kohteena onkin lyhyemmät aikavälit (esim. 1-2 vuotta), jolloin em. Muutoksilla onkin merkittäviä reaalitaloudellisia vaikutuksia.

Seuraavaksi tarkastelemme, miten korkokantaan ja hintatasoon voidaan vaikuttaa lyhyellä aikavälillä Ja siten puuttua talouden lyhyen aikavälin vaihteluihin

Tämän päivän oppimistavoitteet Osaat selittää, Miten lyhyen aikavälin korkokanta määrittyy nk. rahan likviditeettipreferenssiteoria (the theory of liquidity preference Miten lyhyellä aikavälillä voidaan vaikuttaa kokonaiskysyntään rahapolitiikalla (monetary policy) finanssipolitiikalla (fiscal policy) Osaat tulkita syitä ja seurauksia, joita syntyy kun raha- ja/tai finanssipolitiikkaa käytetään suhdannevaihteluiden tasaamiseen

Politiikalla voidaan vaikuttaa kokonaiskysyntään Rahapolitiikalla ja finanssipolitiikalla voidaan vaikuttaa talouden kokonaiskysyntään Siis AD-käyrä liikkuu

Vielä muistinvirkitys: miten hintataso vaikuttaa kokonaiskysyntään? Luvussa 19: Suhdannevaihtelut (M&T luku 33) todettiin, että kokonaiskysyntä on hintatason vähenevä funktio kokonaiskysyntä kasvaa hintatason laskiessa kokonaiskysyntä vähenee hintatason noustessa On kolme erilaista syytä, miksi kokonaiskysyntäkäyrä on hintatason vähenevä funktio Varallisuusvaikutus kulutuksen kautta Korkotasovaikutus investointien kautta Valuuttakurssivaikutus nettoviennin kautta Hintatason laskiessa ihmisten hallussa olevalla rahalla saa enemmän eli he ovat aiempaa varakkaampia (siis alhasemmilla hinnoilla kysytään enemmän) Hintatason laskiessa ihmisillä on rahaa enemmän ja sitä säästetään enemmän (pankkiin, osinkoihin jne.) Tällä rahan tarjonnalla (lainamarkkinoille) on korkotasoa alentava vaikutus. Miksi korkotason aleneminen on puolestaan hyvä? Lainarahan kysyntäkin kasvaa ja investoinnit ovat aiempaa halvemmat. Investointien on taas todettu olevan talouskasvun moottori (koska investoinnit stimuloivat kysyntää ja kulutusta). Osa kasvaneesta rahamäärästä tulee sijoitetuksi ulkomaille, mikä tarkoittaa eurojen tarjonta lisääntyy (ja vieraan valuutan kysyntä kasvaa). Tällöin tapahtuu euron valuuttakurssissa muutos: euro heikkenee suhteessa vieraaseen valuuttaan. Valuuttakurssin heikkeneminen taas tarkoittaa, että yhdellä eurolla saa vähemmän vierasta valuuttaa kuin aiemmin (ja toisin päin eli yhdellä dollarilla enemmän euroja). Tällä on vaikutus viennin kasvuun ja tuonnin vähentymiseen (vientikysyntä kasvaa). Positiivinen nettovienti taas kasvattaa vaihtotaseen ylijäämää.

Rahan likviditeettipreferenssiteoria (theory of liquidity preference ) John Maynard Keynesin kehittämä teoria teoksessa The General Theory of Employment, Interest and Money (1936) Perusidea: Korkokanta sopeutuu niin, että rahan kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat Rahamarkkinoilla markkinaosapuolina ovat rahan tarjoaja (eli keskuspankki) ja rahan kysyjät (eli yritykset ja kotitaloudet) Katsotaan seuraavaksi miten rahan tarjonta ja kysyntä määräytyvät lyhyellä aikavälillä

Rahan likviditeettipreferenssiteoria: rahan tarjonta Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki Muistatko miten keskuspankki voi muuttaa rahamäärää markkinoilla? Avomarkkinaoperaatioilla (OMOs) ohjauskoron muutoksilla kassavarantovelvoitteen muuttamisella Koska rahan tarjonnasta päättää keskuspankki, rahan tarjonta on riippumaton korkokannasta Siten rahan tarjontakäyrä on pystysuora (katso seuraava kuvio)

Rahamarkkinoiden tasapaino lyhyellä aikavälillä Korkokanta Rahan tarjonta Keskuspankin asettama tarjonta Rahan määrä

Rahan likviditeettipreferenssiteoria: rahan kysyntä Rahan kysynnästä päättävät kotitaloudet ja yritykset Mitkä syyt vaikuttavat rahan kysyntään? Rahan kysyntä riippuu monista eri tekijöistä Kotitaloudet ja yritykset pitävät rahaa tavaroiden ja palveluiden ostojen maksamiseksi Rahan pitämisen vaihtoehtoiskustannus on korko, joka voitaisiin saada sijoittamalla raha Kun korkokanta nousee, niin nousee myös rahan pitämisen vaihtoehtoiskustannus ja rahan kysyntä laskee Rahan kysyntä on siis koron suhteen laskeva funktio Seuraava kuvio havainnollistaa rahamarkkinoiden tasapainoa

Rahamarkkinoiden tasapaino lyhyellä aikavälillä Korkokanta Rahan tarjonta r1 Korkokannan tasapaino- arvo r2 Rahan kysyntä M d Keskuspankin asettama tarjonta M2 d Rahan määrä Lähde: M&T (2006, 714, kuvio 34.1)

Miten teoriat koron määräytymisestä PAV:llä ja LAV:lla linkittyvät toisiinsa? Lue FYI sivulta 715. Lainavarat Korko Tarjonta Kysyntä Rahan määrä Korko Rahan kysyntä Keskuspankin asettama tarjonta tarjonta

Lyhyellä aikavälillä rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa reaalimarkkinoihin (kokonaiskysyntään) Keskuspankki voi vaikuttaa kokonaiskysyntään rahapolitiikalla (monetary policy) Rahan tarjonnan kasvu siirtää rahan tarjonnan käyrää oikealle (katso seuraava kuvio, osio a) Jos rahan kysyntä pysyy muuttumattomana, korkokanta laskee Matalampi korkokanta kasvattaa tavaroiden ja palveluiden kysyntää investointien korkotasovaikutuksen kautta Kaikilla hintatasoilla kokonaiskysyntä on aiempaa suurempi matalamman korkokannan takia

Rahan tarjonnan kasvun vaikutukset kokonaiskysyntään lyhyellä aikavälillä (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrä Korko- kanta Hinta- taso Rahan tarjonta MS2 MS r 1. Kun rahan tarjonta kasvaa .. P 2. . . .niin korkokanta laskee . . . r2 AD2 Rahan kysyntä kun hintataso on Kokonais- kysyntä P A D Tuotannon määrä Rahan määrä Y Y 3. . . .mikä lisää tavaroiden ja palvelujen kysyntää annetulla hintatasolla. Lähde: M&T (2006, 718, kuvio 34.3)

Miten keskuspankki käyttää rahapolitiikkaa? Laskusuhdanne? Rahan tarjonnan lisäys lyhyellä aikavälillä voi vahvistaa kokonaiskysyntää (siirtää kokonaiskysyntäkäyrää oikealle) ja siten elvyttää taloutta laskusuhdanteessa Noususuhdanne? Vastaavasti rahan tarjonnan supistaminen voi vähentää kokonaiskysyntää (siirtää kokonaiskysyntäkäyrä vasemmalle) ja täten hillitä taloutta noususuhdanteessa

Rahapolitiikkaa voidaan kuvata suoraan korkokannan muutosten kautta Koska rahan tarjonnan muutokset aiheuttavat muutoksia korkokannassa, eli rahan tarjonnan kasvu laskee korkokantaa ja rahan tarjonnan supistaminen nostaa korkokantaa, rahapolitiikan vaikutuksia voidaan kuvailla joko rahan tarjonnan muutosten kautta kuten edellä tai korkokannan muutosten kautta. Myös ohjauskoron asettaminen tapahtuu käytännössä toteuttamalla muutoksia rahamäärässä Nykyisen talouskriisin aikana, rahapolitiikkaa on itse asiassa toteutettu pääosin korkokannan muutosten kautta.

Kerrataan rahapolitiikka: http://www.youtube.com/watch?v=HdZnOQp4SmU

On kuitenkin mahdollista, että syntyy tilanne, jossa rahan tarjonnan lisäys ei enää laske korkokantaa: likviditeettiloukku (liquidity trap) Koska korkokanta ei laske, rahapolitiikalla ei pysty vaikuttamaan kokonaiskysyntään. Yksi syy, miksi korkokanta ei laske voi olla se, että nimellinen korkokanta on jo nolla tai hyvin lähellä nollaa. Osa taloustieteilijöistä Keynesistä lähtien (mukaan lukien esim. nobelisti Paul Krugman) pitävät finanssipolitiikkaa rahapolitiikkaa täydentävänä ja likviditeettiloukun vallitessa vaihtoehtona rahapolitiikalle. Lue Paul Krugmanin Macropolicy in a Liquidity Trap - Wonkish, http://krugman.blogs.nytimes.com/2008/11/15/macro-policy-in-a-liquidity-trap-wonkish/, The Conscience of a Liberal NYT blog, 15.11.2008 saatavilla, haettu 12.8.2009

Mitä sitten on finanssipolitiikka? Finanssipolitiikalla tarkoitetaan kaikkia julkisen vallan päätöksia, jotka koskevat julkisia menoja ja veroja, siis julkisen sektorin budjettia Pitkällä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa säästämiseen, investointeihin ja niiden kautta kansantalouden kasvuun. Lyhyellä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa pääosin kokonaiskysyntään. Kun julkinen valta kasvattaa tai leikkaa julkisia menoja, se vaikuttaa kokonaiskysyntään suoraan. Sen sijaan, kun julkinen valta muuttaa verotusta, se vaikuttaa kotitalouksien ja yritysten päätöksiin vain välillisesti.

Julkisia menoja säädeltäessä finanssipolitiikalla on kaksi makrotason vaikutusta Kerroinvaikutus (multiplier effect) Lisää elvyttävää vaikutusta Syrjäytysvaikutus (crowding-out effect) Vähentää elvyttävää vaikutusta

1. Julkisten menojen kerroinvaikutus Julkisten menojen kerroinvaikutuksella tarkoitetaan sitä, että jokainen euron lisäys julkisiin menoihin kasvattaa kokonaiskysyntää suuremmalla määrällä kuin euron, eli suuremmalla määrällä kuin julkisten menojen alkuperäinen lisäys. Perusidea: Julkiset menot ovat tuloa joillekin kotitalouksille. Nämä kotitaloudet kuluttavat osan kasvaneista tuloistaan, mikä lisää kokonaiskysyntää. Omalta osalta tämä yksityisen kulutuksen kasvu on tuloa joillekin kotitalouksille, jotka käyttävät osan kasvaneista tuloistaan kulutukseen, mikä lisää kokonaiskysyntää jne. jne.

Julkisten menojen kerroinvaikutus Hinta- taso 2. . . . Mutta kerroinvaikutus kasvattaa kokonaiskysynnän Siirtymää, joka on suurempi Kuin €10 miljardia. €10 miljardia AD3 AD2 Kokonaiskysyntä AD1 Tuotannon määrä Julkisten menojen €10 miljardia lisäys alussa Kasvattaa kokonaiskysyntää €10 miljardia … . . . Lähde: M&T (2006, 722, kuvio 34.4)

Julkisten menojen kerroinvaikutuksen kaava Julkisten menojen kerroinvaikutuksen m kaava: m = 1/(1 - MPC) jossa MPC on rajakulutusalttius (marginal propensity to consume) jolle pätee 0 < MPC < 1. Rajakulutusalttius MPC on se osuus tulojen lisäyksestä, jonka kotitalous kuuluttaa eikä säästä. Julkisten menojen kerroin m on ykköstä suurempi koska MPC< 1

Julkisten menojen kertoimen johtaminen Olkoon julkisten menojen alkuperäinen lisäys ΔG Kokonaiskysynnän Y välitön lisäys on silloin ΔY1 = ΔG Tulojen kasvu lisää kulutusta määrällä ΔC1 = c ΔY1 = c ΔG, jossa c =MPC =rajakulutusalttius Tämä c ΔG on tuloa joillekin, jotka puolestaan käyttävät tulojen kasvusta osan c kulutukseen: ΔC2 = c ΔY2 = c ΔC1 = c2 ΔG ja niin edelleen... Kokonaiskysynnän kasvu on siten lopulta: ΔY = ΔG + ΔC1 + ΔC2 +... = ΔG + c ΔY1 + c ΔY2 + ... = ΔG + c ΔG + c2 ΔG +... = (1+c+ c2+...) ΔG Huomaa, että (1+c+ c2+...) on äättymättömän geometrisen sarjan summa, joka voidaan ilmaista muodossa (1/(1-c)) . Näin ollen ΔY = (1/(1-c)) ΔG= m ΔG jossa m = 1/(1-c)

2. Julkisten menojen syrjäytysvaikutus Julkisten menojen kasvu johtaa yleensä korkokannan nousuun Muistatko miksi? (ks. M&T luku 26: Säästäminen ja investoinnit). Korkojen nousu vähentää puolestaan yksityisiä investointeja, jotka ovat nyt kalliimpia. Näin ollen osa julkisten menojen kasvusta syrjäyttää (crowds out) yksityisiä investointeja. Kun otetaan huomioon julkisten menojen lisäyksen aikaansaama investointien syrjäyttäminen, niin voidaan päätellä, että julkisten menojen lisäyksen todellinen vaikutus ei ole kuitenkaan niin suuri kuin mitä edellisestä kerroinvaikutuksesta voisi päätellä. Seuraava kuvio havainnollistaa syrjäytysvaikutuksen. Julkisten menojen kasvu tarkoittaa yleensä sitä, että valtio lainaa rahaa markkinoilta ja siten korkokanta kasvaa.

Julkisten menojen syrjäytysvaikutus (b) Kokonaiskysyntäkäyrän siirtymä (a) Rahamarkkinat 4. .mikä lopulta syrjäyttää osan kok.kysynnän lisäyksestä. Korko -kanta HInta- taso Rahan tarjonta AD2 AD3 2. . . .mikä lisää rahan kysyntää.. M D2 r2 3. . .mikä nostaa Korko- tasoa… r Kokonaiskysyntä, AD1 Rahan kysyntä, MD Keskuspankin asettama rahan tarjonta Rahan määrä Tuotannon määrä 1. Julkisten menojen lisäys kasvattaa kokonaiskysyntää kerroinvaikutuksen mukaisesti.. Lähde: M&T (2006, 725, kuvio 34.5)

Julkisten menojen kerroinvaikutus ja julkisten menojen syrjäytysvaikutus: yhteenveto Kun julkinen valta kasvattaa julkisia menoja €10 miljardia, kokonaiskysyntä voi kasvaa enemmän tai vähemmän kuin €10 miljardia riippuen siitä, kumpi vaikutus on voimakkaampi: kerroinvaikutus tai syrjäytysvaikutus. Huomaa, että tarkastelumme on koskenut suljettua taloutta. Avotaloudessa osa kulutuksen kasvusta suuntautuu tuontitavaroille ja elvyttävä vaikutus osin siis karkaa ulkomaille. Elvyttävä vaikutus on sitä suurempi, mitä pienempi on tuonnin osuus kansantuotteesta

Finanssipolitiikkaa voidaan harjoittaa myös puuttumalla verotukseen Julkinen valta voi vaikuttaa kokonaiskysyntään välillisesti verotusta muuttamalla Esim. tuloverotuksen muuttaminen vaikuttaa kotitalouksien tulojen kautta niiden kulutuskysyntään, joka on yksi kokonaiskysynnän komponentti Edellä esitetty kerroinvaikutus toimii myös verotuksen kohdalla, mutta se on pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus. Syy tähän on se, että verotuksella ei ole suoraa vaikutusta kokonaiskysyntään Kotitaloudet säästävät osan saamastaan veronalennuksesta

Kertaus: finanssipolitiikka http://www.youtube.com/watch?v=1qhJPqyJRo8&feature=related

Tuloverotuksen kerroinvaikutus Kun verotusta alennetaan, kotitalous käyttää osan lisätulosta kulutukseen rajakulutusalttiutensa (MPC = c) mukaisesti: ΔC = - cΔT Kun otetaan huomioon kerroinvaikutus, saadaan ΔY=(-c/(1-c)) ΔT > 0. Koska verotukseen liittyy myös syrjäytysvaikutus, tässäkin tapauksessa lopullinen vaikutus kokonaiskysyntään riippuu syrjäytymisvaikutuksen ja kerroinvaikutuksen yhteisvaikutuksesta. Vaikutusta on myös kotitalouksien odotuksilla siitä, onko verovähennys pysyvä vai ei. Pysyväksi odotettu verovähennys vaikuttaa voimakkaammin kysyntään kuin tilapäinen verovähennys.

Avoimen kansantalouden kerroin Tähän asti on tarkasteltu kerroinvaikutusta suljetussa taloudessa. Mikäli kyse on avoimesta taloudesta, kerroinvaikutus riippuu siitä, kuinka suuri osa kulutuksen lisäyksestä kohdistuu tuontiin. Olkoon tuonti M funktio tuotannon määrästä Y: M = d + eY Olkoon kokonaistuotanto Y = C + G + X – M Olkoon kulutus C = a + c (Y-T), jossa T = verot Oletetaan mallin yksinkertaistamiseksi, että T = 0 ja X = 0 Nyt Y = a + cY + G – d – e Y => Y- cY+ eY = a + G - d => Y = (a-d+G)/(1-c+e) => ΔY = (1/(1-c+e)) ΔG

Avoimen kansantalouden kerroin Avoimessa taloudessa kerroin on siis m = 1/(1-c+e) eli se on sitä suurempi mitä enemmän kulutetaan, eli mitä suurempi on rajakulutusalttius c mitä pienempi on tuonnin osuus kansantuotteesta

Finanssi- ja rahapolitiikan tarve Moni hallitus on ottanut tavoitteeksi toisen maailman sodan lopusta lähtien suhdannevaihteluiden tasoittamisen politiikalla. Osa taloustieteilijöistä kuitenkin vastustaa raha- ja finanssipolitiikan käyttöä, sillä heidän mielestä se horjuttaa taloutta, koska politiikan vaikutukset toteutuvat viiveellä ja ovat vain osittain ennustettavissa. Näin ollen he väittävät, että olisi parempi antaa markkinoiden hoitaa suhdennevaihtelut ilman julkisen vallan tai keskuspankkien puuttumista. Etenkin viiveiden takia aktiivinen finanssi- ja rahapolitiikka pahimmassa tapauksessa pahentavat suhdanteita tasoittamisen sijaan

Lue artikkeli ”Not by monetary policy alone” Vastatkaa pareittain esitettyihin kysymyksiin Alleviivatkaa ne kohdat, joita ette ymmärrä ja osaa selittää

Yhteenveto päivän luennosta Keynesin kehittämä rahan likviditeettipreferenssiteoria (theory of liquidity preference) selittää korkokannan märäytymisen lyhyellä aikavälillä Keskuspankit voivat harjoittaa aktiivista rahapolitiikkaa lisäämällä tai vähentämällä rahan määrää taloudessa Rahan määrä vaikuttaa korkokantaan Joka puolestaan vaikuttaa säästämiseen ja investointeihin Sekä valuuttakursseihin Ja näin ollen kokonaiskysyntään Kokonaiskysyntään voidaan vaikuttaa myös suoraan julkisten menojen ja verotuksen avulla eli finanssipolitiikalla