anakronismi: jonkin asian sijoittamista sille sopimattomaan aikakauteen kollaasi: katkelmia yhdistelemällä luotu (taiteellinen) kokonaisuus, kooste, koostelma ◦ Alfred Döblin: Berlin Alexanderplatz, 1929 ◦ monikerroksista, Döblin sekoittaa kertojanääneen mm. sisäistä monologia, uutissähkeitä ja äänitehosteita metafiktio: fiktiota fiktiosta (Metafiktiivisessä romaanissa tuodaan esiin teoksen syntyprosessi ja rakenteelliset ratkaisut) parodia: ivallinen, piikittelevä, liioitteleva tai koominen toisen (yleensä tunnetun ja vakavan) teoksen jäljitelmä (myös pienet epäsuorat viittaukset riittävät) pastissi: jäljittelee yhtä tai useampaa tunnettua teosta tai tyylilajia Pastissi eroaa parodiasta siten, että pastissi ei pyri pilkkaamaan jäljittelynsä kohdetta, ja plagiaatista yleensä olemalla niin selvä mukaelma jäljittelynsä kohteesta, että tämä "kunnianosoitus" tulee varmasti selväksi kaikille.
Nykyaikamme historian poliittiset ja tekniset mullistukset luovat postmodernia eli jälkimodernia kirjallisuutta. Käsitys kirjasta tai tarinan kerronnasta laajenee verkkojulkaisujen ja elokuvatekniikkojen myötä. Tarinat sirpaloituvat, todellisuus ja fiktio sekoittuvat. Nyky-yhteiskunnan keskeiseksi käsitteeksi on muodostunut globalisaatio, laaja kansainvälistyminen erityisesti talouden alalla. Paikalliskulttuurien lintukodoissa on sopeuduttava moniarvoisuuteen ja monikulttuurisuuteen. Samalla kielen merkitys korostuu. Turuilla ja toreilla – myös kirjojen lehdillä – ihmiset puhuvat eri kieliä ja murteita. Näin kieli luo ikään kuin oman maailmansa, merkitysten leikin.
Jokainen 2000-luvun ihminen on ollut elämässään turistin roolissa. Väitetään matkailun avartavan, mutta emme ole säästyneet voimakkailta törmäyksiltä. Etenkin islamilainen kulttuuri ja länsimainen kristillinen maailma taistelevat tilasta ja oikeudestaan omaan ”vapaaseen” elämäntapaansa. Itä-Euroopassa koettiin sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän murtuminen ja maailmansotien traumoja haudattiin yhdistämällä Saksan valtiot. Kirjallisuus on aina auttanut ihmisiä arvojen pohdinnassa luvun lopulla ekologinen tietoisuus on synnyttänyt tieteisfantasioita ja kauhukertomuksia; tarinan tapahtumapaikkana voi olla maailma, jossa ihminen on kadottamassa suoran suhteensa luontoon ja samalla omaan luontoonsa.