Lahti 8.4.2009 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Viihtyisä ja turvallinen kunta - turvallisuussuunnittelulla resurssit tehokäyttöön Lahti 8.4.2009 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 3.4.2017

Viihtyisä ja turvallinen kaupunki Ihmisille, yhteisöille, yrityksille 3.4.2017

Alueet, jotka eivät ole viihtyisiä, koetaan turvattomiksi Alueet, jotka eivät ole viihtyisiä, koetaan turvattomiksi. Turvattomaksi koettu ympäristö lisää todellisia turvallisuusongelmia. Turvallisuusongelmat maksavat paljon. 3.4.2017

Henkilövahinko liikenteessä (v. 2005 kustannustaso) Liikennekuolema 1 752 000€ Pysyvä vamma 986 000€ Vaikea tilapäinen vamma 227 000€ Lievä tilapäinen vamma 44 300€ Keskimääräinen (ei kuolemaan johtanut) vamma 221 000€ 3.4.2017

Tapaturmissa vammautuneiden keskikustannuksista polkupyörä 2 700 € mopo 2 000 € moottoripyörä 7 000 € 3.4.2017

Rikosten kustannuksista vahingonteot, kotitaloudet 26 milj. €, 329 €/rikos tuhopoltot 25 milj. €, 10 000 €/palo vähittäiskaupan rikoshävikki 360 milj. € ryöstöt, poliisin tietoon tulleet 1,5 milj. € Optula 3.4.2017

Huumausainerikosten kustannuksista terveydenhuolto 22 milj. € päihdehuolto 28 milj. € lastensuojelu 18 milj. € yhteensä 68 milj. € Stakes 3.4.2017

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut Ja muuttuu edelleen….. Turvallisuussuunnittelu keino vastata uusiin ja tuleviin haasteisiin ”Byrokratiat ovat edelleen sektorikohtaisia, ihmisten arki ei” 3.4.2017

Turvallisuussuunnittelu Vakiintunut ja pysyvä yhteistyön toimintamalli, jossa sovitaan Mitkä ovat tärkeimmät turvallisuusongelmat, joihin puututaan paikallisesti Miten paikallisiin turvallisuusongelmiin puututaan, Missä aikataulussa ja Mitkä ovat vastuut Miten työn etenemisestä ja tuloksista raportoidaan 3.4.2017

Turvallisuussuunnittelun vahvuudet Syntyy kokonaiskuva paikallisen turvallisuuden tilanteesta ja turvallisuusongelmien kustannuksista Hyvinvointikustannukset, taloudelliset kustannukset Voidaan puuttua ongelmiin, jotka eivät ”kuulu kenellekään” Toimintamalli vs. aina erikseen sovittava yhteistyö varmistaa pysyvyyden vaikka ihmiset vaihtuvat Ammattitaito ja osaaminen lisääntyvät, kyky tehdä yhteistyötä lisääntyy Resurssien käyttö tehostuu 3.4.2017

Turvallisuussuunnittelu prosessina Yhteistyötä johtavat poliisipäällikkö, pelastuslaitoksen edustaja ja kunnan johto, mukana järjestöt ja elinkeinoelämä Yhteistyön vastuut, osapuolet ja organisointi Nykytilan arviointi, toimintaympäristöanalyysi Paikallinen riskianalyysi Keskustelu ja vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa Analyysin ja johtopäätösten arviointi Turvallisuussuunnitelman laadinta Kunnanvaltuuston käsittely ja vahvistaminen Suunnitelman toimeenpano Suunnitelman seuranta ja arviointi 3.4.2017

Valtuusto hyväksyy turvallisuussuunnitelman ja seuraa sen toimeenpanoa Poliittisen tason linjaukset Mietittävä mikä tieto olennaista valtuustolle, mikä johtoryhmälle, mikä toimeenpanijoille 3.4.2017

Turvallisuussuunnittelua on muuallakin… UK: Crime and Disorder Act 1998 Paikallinen turvallisuusyhteistyö lakisääteistä Myös muissa EU maissa Safe Community -verkosto Erityisesti tapaturmien torjunta Mahdollistaa kansainvälisen vertailun 3.4.2017

Meillä Suomessa Yhteistyötä jo pitkään Vnp Turvallisuustalkoot 1999 Ei vakiintuneita muotoja ja prosesseja Vnp Turvallisuustalkoot 1999 Vnp Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2004 Vnp Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2008 3.4.2017

Eri toimijoilla erilainen lähestymiskulma turvallisuuteen Turvallinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö, turvallinen yhteiskunta Järjestöt Elinkeinoelämä Kunta Sosiaalitoimi Opetustoimi Terveystoimi Kaavoitus Ympäristönsuunnittelu Teiden ja katujen ylläpito Poliisitoimi Yleinen järjestys ja turvallisuus Rikosten ennalta ehkäisy Rikostutkinta Pelastustoimi Onnettomuuksien ennalta ehkäisy Pelastustoiminta onnettomuustilanteissa Väestönsuojelu 3.4.2017

HYVINVOINTI TURVALLISUUS KILPAILUKYKY Elinkeinoelämä Järjestöt TURVALLISUUS HYVINVOINTI YHTEISÖLLISYYS Turvallinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö, turvallinen yhteiskunta KILPAILUKYKY Poliisitoimi Kunta HYVINVOINTI TURVALLISUUS KILPAILUKYKY Pelastustoimi TURVALLISUUS 3.4.2017

Turvallisuussuunnittelussa Löydettävä yhteiset tavoitteet jotka toteuttavat eri osapuolien tavoitteita. 3.4.2017

Ei vain turvallisuuden edistämistä vaan myös… Miten turvallisuudella edistetään kaupungin tai laajemman alueen kehitystä 3.4.2017

Ajankohtaisia haasteita 3.4.2017

Tapaturmat Tapaturmien määrä suuri Esimerkki kustannuksista: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee keskimäärin 2 700 vuodessa Esimerkki kustannuksista: Kotona asuvan ikäihmisen joutuessa lonkkamurtuman takia pysyvään laitoshoitoon, ovat ensimmäisen vuoden kustannukset noin 41 900€, vuoden 2007 kustannustason mukaan 3.4.2017

Väkivalta Suomi on väkivaltainen maa Väkivallan terveysvaikutukset Elämän laatu ja hyvinvointi Kustannukset yhteiskunnalle Pitkän aikavälin vaikutukset - lapset Mielenterveyspalvelujen merkitys 3.4.2017

Suomalainen henkirikos Tehty Suomessa Tyypillisin tekijä on alkoholin suurkuluttaja - työikäinen, mutta työtön keski-ikäinen mies Tyypillisin uhri on tekijän tuttava Yleisin tekoväline on teräse Joku osapuoli on tekohetkellä humalassa neljässä tapauksessa viidestä Kaikki osapuolet ovat humalassa kolmessa tapauksessa viidestä 3.4.2017

Muuttuuko suomalainen väkivalta? †9 - Jokela, 7.11.2007 †11 - Kauhajoki, 23.9.2008 → Mitä seuraavaksi? 3.4.2017

Lisääntyykö turvattomuuden tunne? Turvattomuuden tunne rajoittaa elämää merkittävästi Miten pelko (aiheellinen tai aiheeton) rajoittaa ikääntyneen ihmisen Liikkumista Sosiaalista elämää 3.4.2017

Lasten ja nuorten turvattomuus Turvattomuutta lisännyt kotien ja koulujen muuttuminen Suurkoulut, luokattomuuden lisääntyminen, säästöt kouluterveydenhuollossa ja oppilashuollon palveluissa Väliaikaisten ihmissuhteiden luoma turvattomuus Koulukiusaaminen koetaan suurimmaksi arkiympäristön ongelmaksi Jyrkkenevä jako menestyvien ja syrjäytyvien nuorten välillä Lasten turvattomuus ja aikuisten päihteiden käyttö Lisäävät väkivallan kasaantumisen riskiä Mielenterveysongelmien lisääntyminen 3.4.2017

Paikallinen turvallisuussuunnittelu: tästä eteenpäin Kansallisesti 3.4.2017

Tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta 8.5.2008: Tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015 3.4.2017

Sisäisen turvallisuuden Kansalliset kehittämislinjaukset sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Toimeenpano paikallisessa turvallisuussuunnittelussa 3.4.2017

Turvallisuussuunnittelun tavoitteet Vahvistettu sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 8.5.2008 3.4.2017

Käsittely valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana Painopisteet Väkivallan vähentäminen Tapaturmien määrän vähentäminen Alkoholihaittojen torjunta Etnisten vähemmistöjen turvallisuusasiat 3.4.2017

Asukkaiden mukaan ottaminen Miksi tärkeää Asukkailla tietoa, joka ei tule viranomaisten tietoon Vastuullinen käytös ja ihmisten omat valinnat vaikuttavat merkittävästi sekä yksilön että yhteisön turvallisuuteen Kansalaisvaikuttamisen lisääminen Edellyttää tiedonvaihtokanavaa Kyselyt: Helsinki, Oulu, Espoo jne 3.4.2017

Yhdessä pohdittavaa Miten erilaiset suunnitelmat kohtaavat paikallisella tasolla Esim. Forssa: Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma Tavoitteeksi turvallisuuden parantaminen ”ihan oikeasti” Vähän byrokratiaa, paljon onnistunutta ja asukkaiden tarpeiden mukaista toimintaa 3.4.2017

Päijät-Hämeessä….. 3.4.2017

Päijät-Häme edelläkävijänä? Alkoholihaittojen torjunta osana turvallisuussuunnittelua Turvallisuutta lapsille turvallisuuden lapsivaikutusten arviointi Aktiivinen rooli kaupunkien turvallisuusstrategian valmistelussa Väkivalta? 3.4.2017