Perhejumalanpalvelus Lapset huomioonottava jumalanpalvelus Soili Rautaniemi

1 Perhe Eri ikäisiä ihmisiä 0-100 vuotta Suuntaamme jumalanpalveluksemme yleensä aikuisille. Miten otamme huomioon lapset ja muut, jotka eivät ymmärrä pelkkää puhuttua sanaa?

1.1 Ymmärrys Yleinen helluntailainen näkemys: lapsella on Jumalan valtakunnan oikeudet Jeesuksen uhrin perusteella hänen ollessaan viattomuuden tilassa. Kun lapsi oppii erottamaan oikean ja väärän tai kun hän voi uskolla vastaanottaa tai hylätä Jumalan valtakunnan, hänestä tulee vastuullinen ja viattomuus päättyy. Kuosmanen 1994, 108-110.

Ohjaammeko lapsia pienestä pitäen siirtymään viattomuuden tilasta Jumalan valtakuntaan? Millaista ymmärrystä Jeesuksen seuraaminen oikeasti vaatii – asettihan Jeesus lapset meille esimerkiksi oikeasta uskosta.

Matt. 10:15-16 ”Totisesti, joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.” Virtanen 2005, 46-50. Harper 1999, 4-5.

Mukaan kuuluvat armo, armahtavaisuus, ilo ja toivo. 1.2 Kokemus Kaikki ihmiset voivat kokea, aistit (näkö, kuulo, haju, maku ja tunto) ovat olemassa alusta asti. Voimme kohdata Jumalan ja Hänen mukanaan olevan Pyhän kaikilla aisteilla. Usko ei ole järjen asia. Mukaan kuuluvat armo, armahtavaisuus, ilo ja toivo. Virtanen 2005, 53, 60-65, 100.

Kertominen luo kokemuksia. Usko on kertomus Jumalan toiminnasta maailmassa ja miten Hän toimii palauttaakseen ihmisen siihen asemaan, johon hänet luotiin, mutta josta synti hänet erotti. Raamattua ei vain tutkita, analysoida tai eritellä, vaan Raamatun kertomuksissa eletään sisällä. Tutkiessamme Raamatun kertomuksia joudumme aina myös itse tutkittavaksi. Virtanen 2005, 18-23.

Jumalakuvamme muuttuu vielä aikuisenakin. 1.3 Lapsen kehitys Lapsen uskonnollinen kehitys liittyy vanhempien ja lapsen väliseen suhteeseen. Jumalakuvamme muuttuu vielä aikuisenakin. Lapsi oppii monet asiat jäljittelemällä muita. Matt. 21:9 Tamm 2002, 35, 65 (kirjan monet kohdat). Harper 1999, 43, 72.

Lapsille on tärkeää saada olla mukana. Lapset haluavat tehdä arkisia, tavallisia asioita yhdessä aikuisten kanssa, ei tarvita mitään ”superohjelmia”.

Lapset kehittyvät kokonaisvaltaisesti, kaikissa taidoissaan – vaadimmeko heiltä liian aikaisin ”ymmärtämistä” hengellisissä asioissa. Vanhemmilla oikeus ja velvollisuus asettaa turvalliset rajat.

2 Jumalanpalvelus Sisääntulo Sana Herran pöytä Lopetus Webber 2000, 46-54. Webber 2000, 46-54.Stewat & Berryman 1989, 17.

Sunnuntain päiväkokous Sisääntulo: tervetulotoivotus, alkulaulu, aloituspuheenvuoro, alkurukous, tulevat tapahtumat, lauluesityksiä Lapset siirtyvät pyhäkouluun Sana: kolehti- ja saarnalaulu, saarna Herran pöytä: asetussanat, siunaaminen, jakaminen penkkeihin, kiitosrukous, esirukouspalvelu, öljyllä voitelu Lopetus: loppurukous, loppulaulu, kahvi

Jumalan palvelemiseen johtava jumalanpalvelus

Sisääntulo Johdetaan ihmiset elämänsä keskeltä palvelemaan Jumalaa. (Siirtyminen arjesta pyhään) Avauslaulu(t) Kutsu palvelemaan Jumalaa, uskontunnustus, synnintunnustus, anteeksiantamuksen sanat ja avausrukous. (toteutus eri tavoin) Webber 2000, 46.

Sana Sanan lukeminen: laki, psalmit, profeetat, kirjeet ja evankeliumit. Sanan saarnaaminen. Sana esittäminen muulla tavoin: näyttelemällä, laulamalla, ryhmissä keskustelemalla ja rukoilemalla. Sanaan vastaaminen: palvomalla, ylistämällä, rukoilemalla, uhraamalla, rauhantervehdyksellä. Webber 2000, 48-50.

Herran pöytä Leipä ja viini tuodaan kulkueena saliin. (Tai on valmiina pöydällä) Luetaan ehtoollisen asetussanat, siunataan, murretaan ja jaetaan seurakunnalle. Leipä ja viini haetaan/ nautitaan edessä. Kaikki aistit käytössä: haju, maku, näkö, kuulo ja kosketus. Saan kokea olevani Jumalan rakastama, olen saanut syntini anteeksi ja minut hyväksytään Jeesuksen sovitustyön perusteella. Miksi ei lapsia? Webber 2000, 50-54.

Lopetus Siunaus Ihmiset johdetaan takaisin arkeen virkistyneinä palvelemaan Jumalaa ”Lähtekää rauhassa, palvelkaa Herraa iloiten!” Loppulaulu Webber 2000, 54.

3 Perhejumalanpalvelus Oikea jumalanpalvelus, jossa eri-ikäiset ihmiset palvelevat yhdessä Jumalaa. Vaatii suunnittelua ja yhteistyötä. Säännöllisesti toteutettuna opettaa lapsia osallistumaan seurakunnan elämään ja muihinkin jumalanpalveluksiin. Antaa lapsiperheille mahdollisuuden osallistua tietäen, että lapset eivät häiritse. Antaa perheettömille ja lapsettomille mahdollisuuden kokea osallisuutta perheeseen. Lindfors 1987, 43-46. Ajatus Helka Halmeen alustuksesta talvipäivillä 2006.

Perusteita lasten osallistumiselle: Lapset ovat osa seurakuntaa, vaikka haluaisimme toimia opetuslasten tavoin (Mark. 10:13-15). Hengellinen elämä alkaa jo ennen syntymäämme (Ps. 139:13-14, 16). Myös lapset tarvitsevat Pyhän Hengen voimaa. Raamattu kehottaa meitä opettamaan lapsille oikea suunta (Snl. 22:6; 5. Moos. 6:5-7). Lähetyskäsky Matt. (28:19-20). Harper 1999, 3-5, 10, 55.

4 Miten lapset otetaan huomioon jumalanpalveluksessa? 4.1 Musiikki Musiikki on tärkeää, mutta ei itsetarkoitus. Laulujen tulee olla osallistujien hyväksymiä, helposti laulettavia ja tuttuja. Uusia lauluja vain joitakin opeteltavaksi. Whaley 2001, 88-89, 164-166.

Keskipisteenä Jeesus, ei esittäjät. Lapsille on luonnollista käyttää musiikkiin koko olemustaan. Mark. 12:30. Minäkuva rakentuu ja ympäristö hahmottuu laulun, leikin ja liikkeen avulla. Musiikki vaikuttaa, vaikka sanoja ei ymmärrettäisikään. Sopiva äänenvoimakkuus. Virtanen 2005, 76-86.

4.2 Saarna Voidaan käyttää erilaisia tapoja sanoman esiintuomiseen.

Oudot käsitteet on muutettava tavallisiksi. Saarnan kieltä on mietittävä tarkasti, jotta lapset ymmärtävät ja mielenkiinto säilyy. Oudot käsitteet on muutettava tavallisiksi. Myös kokemukset pitää lapsille selvittää, koska heillä on niitä vähemmän kuin aikuisella. Saarnan tulee synnyttää meissä uskoa Jeesukseen – meidän on annettava Sanan puhua myös perhejumalanpalveluksessa! Lindfors 1987, 59.

4.3 Rukous Rukous on pienillä lapsilla muiden jäljittelyä – eivät ymmärrä täysin, mutta uskovat, että rukouksiin vastataan. Kun vanhemmat rukoilevat lapsen kanssa, se luo hartautta, vaikka lapset eivät älyllisesti ymmärtäisikään sisältöä. Myös omat rukoukset rituaaleineen tärkeitä. Tamm 2002, 62-85.

VAHVAN HENKILÖKOHTAISIEN JUMALASUHTEEN MUODOSTUMINEN ENNEN MURROSIKÄÄ Ala-asteikäisen rukous on rukousta konkreettisten asioiden puolesta. Usko rukousvastauksiin muuttuu epäilevämmäksi ja epäsuoremmaksi. Lapsi haluaa rukoilla tietyn kaavan mukaan, jotta rukouksiin vastattaisiin. 10–12-vuotiaana lapsi käsittää rukouksen henkilökohtaiseksi suhteeksi Jumalan kanssa. Jumalalle voi uskoa salaisimmatkin asiat. VAHVAN HENKILÖKOHTAISIEN JUMALASUHTEEN MUODOSTUMINEN ENNEN MURROSIKÄÄ Murrosiässä syntyy uskonnollisia epäilyjä ja ristiriitoja. Käsittävät, että vain uskovat rukoilevat. Tamm 2002, 74-77.

4.4 Pyhä Henki lastemme elämässä? Lapsemme tarvitsevat Pyhän Hengen kokemusta ja voimaa, jotta he eivät ajautuisi kokeilemaan muita voimia. Lasten pitää nähdä vanhempien tekevän parannusta ja tarvitsevan Jeesusta ja Pyhän Hengen voimaa elämäänsä. Jumala puhui Raamatussa lapsille, niin nytkin. Lapset täyttyvät Pyhällä Hengellä, jos heidät johdetaan. He saavat myös armolahjoja. Kuka närkästyy, jos Jumala toimii odottamattomalla tavalla? Harper 1999, 4-5, 10, 41, 54-58, 77-110.

5 Miten lapset voivat osallistua jumalanpalveluksen toteuttamiseen? Johtamalla tilaisuutta? Laulamalla, soittamalla, liikkumalla? Lukemalla Sanaa? Rukoilemalla? Näyttelemällä? Todistamalla, saarnaamalla?