Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategiaseminaari Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Pohjois-Savon liiton maakuntasali 23.2.2005 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma valtioneuvoston kanslia tietoyhteiskuntaneuvoston pääsihteeri

Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Mitä tarkoittaakaan tietoyhteiskunta? Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma, lyhyt oppimäärä Missä nyt mennään - ajankohtaista tietoyhteiskunta- kehityksestä Havaintoja Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategiasta Ajankohtaista hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta

G L O B A L I S A A T I O L M U U O V T O S S I N T E R N E T MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? paikallisuus globaali G L O B A L I S A A T I O L U O V S M U T O S Verkosto- yhteiskunta Jälkiteollinen yhteiskunta Luottamus- yhteiskunta ihmiset (virtuaali)organisaatiot (virtuaali)yhteisöt tietoverkot laitteet jne. tieto tuotannontekijänä rakennetyöttömyys itsepalvelu- vs. palvelu- yhteiskunta e-työ käden taidot! jne. sähköiset palvelut verkko alihankkijat jne. T I E T O – J A V I E S T I N T Ä – T E K N I I K K A I N T E R N E T Moni- mutkaisuus 24 x 7 – tai sitten ei…

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen mahdollistaa: rakenteelliset uudistukset uudet prosessit ja toimintamallit varautuminen eläköitymiseen kilpailukyvyn ylläpito tuottavuuden lisääminen uudet liiketoimintamahdollisuudet uudet liiketoimintamallit uudenlaiset verkostot yhteistyö yli perinteisten organisaatiorajojen

Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Mitä tarkoittaakaan tietoyhteiskunta? Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma, lyhyt oppimäärä Missä nyt mennään - ajankohtaista tietoyhteiskunta- kehityksestä Havaintoja Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategiasta Ajankohtaista hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta

2000-LUVUN HAASTEITA Väestön ikärakenteen muutos  huoltosuhteen muutos (100:150?) Suuret ikäluokat eläkkeelle  uusien työntekijöiden saatavuus ja kouluttaminen, hiljaisen tiedon siirto/katoaminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu  medikalisaatio, ikääntyvä väestö Alueellinen eriarvoistuminen, muuttoliike Rakennetyöttömyys ja alhainen työllisyysaste Kansainvälinen ja kotimainen taloudellinen tilanne EU:n laajeneminen ja Suomen asema nettomaksajana Globaali kilpailun kiristyminen ja kansainvälisen verokilpailun kiristyminen Tuottavuuden parantaminen ja toimintojen tehostaminen Kilpailukyvyn ylläpito Tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen taso ja suuntaaminen

HALLITUSOHJELMA: Hallituksella 4 poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa: työllisyys, yrittäjyys, tietoyhteiskunta ja kansalaisvaikuttaminen Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena lisätä: kilpailukykyä tuottavuutta sosiaalista tasa-arvoa alueellista tasa-arvoa kansalaisten hyvinvointia elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa Tietoyhteiskuntaohjelman avulla pyritään säilyttämään Suomen asema yhtenä TIVIn johtavista tuottajista ja hyödyntäjistä maailmassa.

TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA Suomen 1. hallitustason tietoyhteiskuntastrategia v. 1994 Hallitus hyväksyi nykyisen tietoyhteiskuntaohjelman 25.9.2003 Ty-ohjelmaa johtaa pääministeri Matti Vanhanen + ministeri- ryhmä Laajapohjainen tietoyhteiskuntaneuvosto (ministerit + 36 + 7) ja 7 jaostoa Painopisteet: olemassa olevan teknologian hyödyntäminen ja soveltaminen uusien sähköisten palveluiden tuottaminen prosessien ja toimintamallien uudistaminen ja kehittäminen (back office ja front office) poikkihallinnollisuus ja yhteistyö HSA 2005 –päivitys tulossa

Tietoyhteiskuntakehitys nostettu strategiseksi painopistealueeksi Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma VALTIONHALLINTO EDISTÄÄ TIETOYHTEISKUNTAKEHITYSTÄ: varmistamalla kansalaisten mahdollisuuden päästä nopeiden tietoliikenneyhteyksien piiriin kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskunta- valmiuksia luomalla uusia toimintatapoja ja sähköistämällä valtion omia palveluita ja hallintoa edistämällä vastaavaa kehitystä kuntasektorilla ja elinkeinoelämässä koulutuspoliittisilla toimenpiteillä panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen tukemalla muita tietoyhteiskuntasektorilla toimijoita osallistumalla tietoyhteiskuntakehitystä edistäviin keskeisiin hankkeisiin lainsäädännöllisillä toimenpiteillä Yleinen tietoyhteiskuntakehitys TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Tietoyhteiskuntakehitys nostettu hallituksessa strategiseksi painopistealueeksi VAIKUTUS MUIHIN TOIMIJOIHIN! TY-ohjelma Hallituksen politiikkaohjelmat eivät ole vastaavanlaisia ohjelmia kuin AKO tai OSKE

Koko kansan tietoyhteiskunta Vrt. e-KOREA VISION 2006 Global Leader Tietoyhteiskuntaohjelman päämissio on: Koko kansan tietoyhteiskunta   Kaikilla kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita Julkisen hallinnon tulisi lisätä tuottavuutta ja uudistaa prosessejaan ja toimintamallejaan TIVIn avulla Elinkeinoelämän tulisi kyetä parantamaan kilpailukykyään TIVIn avulla

Julkisen hallinnon avoimuuden lisääminen Toinen päätavoite on: Julkisen hallinnon avoimuuden lisääminen Kansalaisille annetaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti hallinnon valmisteluprosesseihin Kansalaisille tarjotaan hallintoa koskevaa perustietoa

Mihin katosivat sähköiset palvelut? Vuonna 2003 päätettiin panostaa julkiseen T&K-rahoitukseen lisää 200 miljoonaa € kuluvan hallituskauden aikana Julkishallinnon tietohallinto TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN MINISTERIRYHMÄN KOKOUS 1.9.2004 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEISTA JOHDETUT YLEISPRIORITEETIT (taustalla mm. kevään 2004 ministeriökierros) Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö Palvelutuotannon kehittäminen (TIVIn avulla) Koulutus ja tietoyhteiskuntaosaaminen Tietoliikenneyhteydet Lainsäädäntö ja toimintaympäristö Mihin katosivat sähköiset palvelut?

TOTEUTUSSUUNNITELMAN OSA-ALUEET HSA 2005 -LUONNOS Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja turvallinen tietoyhteiskunta Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen julkishallinnossa Julkishallinnon palveluiden kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuolto Julkishallinnon tietohallinto Liiketoiminnan ja sisältöjen sähköistäminen Lainsäädännölliset toimenpiteet Kansainvälinen ulottuvuus

Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Mitä tarkoittaakaan tietoyhteiskunta? Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma, lyhyt oppimäärä Missä nyt mennään - ajankohtaista tietoyhteiskunta- kehityksestä Havaintoja Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategiasta Ajankohtaista hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta

Tarja Heinonen: Miten Suomen tuottavuuden nousua saataisiin nopeutettua. Jari Järvinen: Hyvinvointipalveluiden rahoittaminen ja tuottaminen. Pasi Sorjonen: Mitä ovat keskeiset julkiset palvelut ja miten ne voidaan tuottaa tehokkaimmin. Kuinka kunnat saadaan hillitsemään menojensa kasvua. Raija Volk: Julkisen sektorin palvelut ja palveluiden avautuminen ulkomaiselle kilpailulle.

HALLITUKSEN POLITIIKKARIIHI 8.2.2005 Optimiväestöpohja palvelukohtaisesti (erityisesti soster ja opetus) Kuntarakenne – liitokset vai yhteistyö vai molempi parempi? Menojen kasvu > tulojen kasvu  tuottavuutta saatava lisää Päätökset 10/2006

Kunnat ovat erilaisia Keskiarvo Pienin Suurin Asukasluku 31.12.2003 12 083 134 559 330 Asukastiheys as/km2 17,1 0,2 3 032,1 Pinta-ala (ilman vesiä) km2 705 6 15 173 Elinkeinorakenne Maa- ja metsätalous % 4,3 0,1 32,0 Jalostus % 25,8 5,5 50,6 Palvelut % 68,1 35,8 84,8 Ikärakenne 0–14-vuotiaita % 17,6 9,6 31,7 15–64-vuotiaita % 66,8 55,3 71,8 65-vuotiaita ja yli % 15,6 6,0 32,4 Tuloveroprosentti 2005 18,30 16,00 21,00 Verotulot 2003 €/asukas 2 587 1 359 4 409 Vuosikate 2003 €/asukas 240 –381 1 033

Peitto vajaat 95 % NMT 450 -taajuudet Laajakaistayhteyksien määrän kehitys 2002-2004 Lähde: LVM

80 % Internetin käyttö viimeisen 3 kk aikana iän ja sukupuolen mukaan keväällä 2004, % 15-74 -vuotiaista Lähde: Nettiostotutkimus kevät 2004

Internetin käyttötarkoitukset keväällä 2004, % 15-74 -vuotiaista internetin käyttäjistä Lähde: Nettiostotutkimus kevät 2004

Puhelimen suosio mieluisimpana asiointi välineenä on säilynyt korkealla. Neljä viidestä pitää sitä mieluisimpana asiointivälineenä. Kaikissa kuvion ryhmissä on kuitenkin tapahtunut siirtymää pois puhelimen suosiosta asioiden hoitovälineenä. Voimakkainta tämä muutos on alle 30-vuotiaiden naisten ryhmässä, joissa enää kaksi kolmesta pitää puhelinta parhaimpana asioiden hoitamisen välineenä. Tähän saattaa vaikuttaa se, että nuorilla on usein vain matkapuhelin, jolloin puhelun hinta kannustaa sähköpostin käyttöön, vaikka muuten haluaisi käyttää puhelinta asioiden hoitamisessa.

Internetin palvelujen turvallisuutta koskeviin mielipideväitteisiin suhtautuminen nettiä joskus käyttäneiden ryhmässä, marraskuu 2004 Puhelimen suosio mieluisimpana asiointi välineenä on säilynyt korkealla. Neljä viidestä pitää sitä mieluisimpana asiointivälineenä. Kaikissa kuvion ryhmissä on kuitenkin tapahtunut siirtymää pois puhelimen suosiosta asioiden hoitovälineenä. Voimakkainta tämä muutos on alle 30-vuotiaiden naisten ryhmässä, joissa enää kaksi kolmesta pitää puhelinta parhaimpana asioiden hoitamisen välineenä. Tähän saattaa vaikuttaa se, että nuorilla on usein vain matkapuhelin, jolloin puhelun hinta kannustaa sähköpostin käyttöön, vaikka muuten haluaisi käyttää puhelinta asioiden hoitamisessa.

10-49 50+ 250+

Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Mitä tarkoittaakaan tietoyhteiskunta? Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma, lyhyt oppimäärä Missä nyt mennään - ajankohtaista tietoyhteiskunta- kehityksestä Havaintoja Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategiasta Ajankohtaista hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta

POHJOIS-SAVON TY-STRATEGIA Tietoyhteiskunnasta tietämysyhteiskuntaan  vrt. knowledge economy Tavoitteet linjassa kansallisen ohjelman kanssa kansalaisten osallistumismahdollisuudet + Tietoyhteiskunta on koko yhteiskunta  vrt. muut alueet Suomessa Yhteistyö ja kumppanuudet Paikalliset ja kansainväliset verkostot Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen Kehittäjien osaaminen + Innovatiivisuus Laajakaistayhteydet, mobiiliteknologia ja digi-tv Etätyön mahdollisuudet Liikenne, logistiikka ja paikkatieto Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen, julkisen tiedon hyödyntäminen +

POHJOIS-SAVON TY-STRATEGIA Maakunnallinen ja seudullinen tietohallinto-yhteistyö + valtakunnallinen yhteistyö prosessi- ja toimintamalliuudistukset Hyvien käytäntöjen levittäminen + Tietoyhteiskunnan rooli erilaisilla alueilla +  kaupungit ja maaseutu Aluekehittämisen ja suunnittelun pohjaksi keskitetty tulevaisuustarkastelu +  nopeasti muuttuva ympäristö Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen!!! Priorisoinnit, vastuu ja aikataulutus Strategian säännöllinen päivittäminen ja seuranta Yhteiset mittarit eEurope 2010 valmisteilla, unohtakaa eE 2005 Alueelliset vahvuudet löydettävä!!!

Suomen tietoyhteiskuntaohjelma Mitä tarkoittaakaan tietoyhteiskunta? Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma, lyhyt oppimäärä Missä nyt mennään - ajankohtaista tietoyhteiskunta- kehityksestä Havaintoja Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategiasta Ajankohtaista hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta

TULEVAISUUDEN VERKOTTUVA SUOMI

TULEVAISUUDEN VERKOTTUVA SUOMI Yhteenveto Raportin viesti: Tietoyhteiskunta on koko yhteiskunta, jonka kehittämisessä tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita. Suomi on edelleen tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaita, mutta aseman säilyttäminen vaatii jatkuvia panostuksia. Teknologian kehittämisestä siirryttävä teknologian hyödyntämiseen sisältöjen kehittämiseen palvelujen kehittämiseen (niin sähköiset kuin perinteiset) työelämän ja johtamisen kehittämiseen osaamisen kehittämiseen  “sosiaaliset innovaatiot”

TULEVAISUUDEN VERKOTTUVA SUOMI Yhteenveto Teknologia on arkipäiväistynyt Teknologian hyödyntäminen vauhdittumassa Neuvosto näkee tietoyhteiskuntakehityksen positiivisena mahdollisuutena Suomen tulevaisuuden kannalta globalisoituvassa maailmassa Yhteistyön ja verkostojen merkitys korostuu Poikkihallinnollisen, monitieteisen ja kv-yhteistyön merkitys Standardointia lisättävä Toimintamallit ja prosessit uudistettava Rakenteita ja organisaatioita uudistettava

TULEVAISUUDEN VERKOTTUVA SUOMI Yhteenveto Tietoturva vaatii niin kansallisia kuin kv-ponnistuksia Läsnä-äly lisääntyy Konvergenssi jatkuu Koulutukseen panostettava edelleen kaikilla tasoilla Teknologian avulla voidaan jakaa työtä ja ylläpitää palveluita siten, että alueellinen tasa-arvo lisääntyy Terveydenhuollon tietohteiskuntakehitys etenee vauhdikkaasti (mm. kansallinen terveyshanke)

TULEVAISUUDEN VERKOTTUVA SUOMI ”Suomessa on totuttu perinteisen ”kaikki tuntevat toisensa” –kulttuurin riittävyyteen. On saatava käyntiin poikkisektoriaalisia foorumeja, joissa eri toimialoja ja toimiryhmiä edustavat henkilöt työskentelevät syvällisesti ja pitkäjänteisesti yhteisissä hankkeissa luoden uutta näkemyksellistä tietämystä.” TY-neuvoston raportti, s. 44

AJANKOHTAISIA HANKKEITA TIME-työryhmän ehdotusten toimeenpano (ValtIT) KuntaTIME-työryhmän käynnistäminen TEHO-TIVI –hanke Julkiset palvelut verkkoon eli JUPA-hanke Sähköisen tunnistamisen ja maksamisen alusta, pk-seudun pilotti Suurten kaupunkien tietoyhteiskuntayhteistyö, mm. mobiili Julkishallinnon sähköisen asioinnin strategia Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman 2004-2006 toteuttaminen ja mahdolliset lisätoimenpiteet Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen TIVIn avulla aluetietojärjestelmät / sähköinen resepti / call centerit / mobiiliajanvaraus jne. Laajakaistastrategian toteuttaminen ja mahdolliset lisätoimenpiteet Asiakaspäätetyöryhmän loppuraportti Paikkatietostrategian toteuttaminen

KuntaTIME-työryhmä pääministeri asettanut 14.12.2004 kuntien, kuntayhtymien, maakuntaliittojen, KELAn, JUHTAn, Suomen Kuntaliiton ja eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmä tavoitteena hakea synergiaetuja valtion ja kuntien tietoyhteis- kuntakehityksessä sekä parantaa julkishallinnon tietohallinnon yhteentoimivuutta loppuraportti ja toimenpide-ehdotukset 30.6.2005 mennessä  keihäänkärkien haku ulkopuolinen konsultti sihteeristön tukena, myös JUHTAn tietohallintojaosto sparraajana käynnistynyt haastattelukierroksella (Henry Ehrstedt) liittyy suoraan myös “peruspalveluremonttiin”

KuntaTIME-työryhmä Puheenjohtaja Marketta Kokkonen, kaupunginjohtaja, Espoon kaupunki Varapuheenjohtaja Cay Sévon, ylijohtaja, sisäasiainministeriö   Jäsenet Jan-Erik Backa, talous- ja kehitysjohtaja, Pedersören kunta Mauri Gardin, kaupunginjohtaja, Rovaniemen kaupunki Katrina Harjuhahto-Madetoja, ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma, valtioneuvoston kanslia Pentti Itkonen, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Kantola, tekninen johtaja, Kuusamo Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Katriina Puhakka, kehittämisjohtaja, Oulun kaupunki Matti Puhakka, johtaja, kansaneläkelaitos Arja Terho, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Timo Valli, tietohallintojohtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Maakuntaliittojen edustaja (nimetään myöhemmin) Työryhmän sihteerit Heikki Lunnas, kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto Markku Nenonen, JUHTAn pääsihteeri, sisäasiainministeriö

KuntaTIME-työryhmä Määrittelytyössä tarkoitus käsitellä seuraavat osa-alueet: tavoitetilan määrittely nykytilan kartoitus ohjeistus, standardit ja niiden sitovuus tietorakenteiden ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus perusrekistereiden hyödyntäminen muut mahdolliset yhteiset rekisterit tietoliikenneyhteyksien tila ja niiden vaikutus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen julkisissa palveluissa yhteispalvelun, erityisesti virtuaalisen yhteispalvelun, mahdollisuudet verkkoasioinnin yhteiset tukipalvelut yhteydet tietoyhteiskuntaohjelman osa-alueessa Valtion oma tietohallinto eriteltyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kuntasektorin ja kunta-valtio –yhteistyön näkökulmasta (liite) investointien ja hankintojen toteuttaminen sekä hankintamenettelyt ja –organisaatiot julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistyön organisointitavat mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet

TEHO-TIVI -hanke pääministeri asettanut 09/04 tietoyhteiskuntaohjelman, tuottavuusohjelman ja JUHTAn yhteishanke tavoitteena: kuvata ja analysoida n. 10 kpl julkisen sektorin onnistunutta TIVI-hanketta antaa toimenpidesuosituksia analysoitujen hankkeiden pohjalta laatia malleja investointien arviointiin työseminaari (alustavasti 13.4.2005) ja loppuraportti konsulttina Capgemini Finland Oy tietoa ensisijaisesti päätöksentekijöille hyödyntäminen esim. uusissa kunnanvaltuustoissa

TEHO-TIVI -hanke Arviointikohteiksi on valittu seuraavat hankkeet: Ajoneuvohallintokeskus – mobiilipalvelut Espoon kaupunki - toimeentulotuen haku Kansaneläkelaitos - työnjakohanke Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu - Lapin etäopetuksen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen MediNeuvo Oy - terveydenhuollon call center -palvelut Teknologiakeskus Neopoli / Lahden seutu – “hammasaikapilotti” Pirkanmaan sairaanhoitopiiri - laboratorio- ja apteekkiliikelaitos Seutukeskus Oy Häme – palvelukeskusmalli Tekonivelsairaala Coxa Oy - kokonaistoimintamalli Tornion kaupunki - vuokra-asuntohakemus Verohallitus - veroehdotus

JUlkiset PAlvelut verkkoon eli JUPA-hanke v.2004 v.2005 I-Määrittelyvaihe II-Käyttöönottovaihe 10/04 määritystyö projekteissa toteutus, käyttöönotot projekteissa verkkopalvelut kansalaisten käytössä palveluiden valinta alueiden valinta Mallien julkistus & Julkinen haku prosessimallit valmiit projektien valinta 9.11.04- 31.1.05 Vastuu: SM

JUPAn määritysvaiheen palvelut tulokset: www.jupa.fi Vanhuspalvelut Asumispalvelut Koulutoimen palvelut Lieksa Hämeenlinna Riihimäki Rovaniemi Päivähoitopalvelut Rakennus- ja ympäristötoimen palvelut Oulun seutu ESLH Etelä-Karjala Tavaraliikennelupa Matkailu, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut

Ohjausjärjestelmien on muututtava Ei eGovernment vaan Government TULEVAISUUS Asioiden valmistelu, käsittely ja toteuttaminen seudullisesti ja koko kuntasektorin / koko julkishallinnon tasolla lisääntyy Yhteistyö, yhteistyö, yhteistyö!!! Toisaalta keskittäminen, toisaalta erikoistuminen Yhteishankinnat ja investointien koordinointi Yhteisiä järjestelmiä, rajapintoja, resursseja ja prosesseja Palvelukeskukset, myös virtuaaliset Uudet toimintamallit, tilaaja-tuottajamallit, ulkoistaminen jne. Tehdyn työn hyväksikäyttö muissa yksiköissä ja organisaatioissa Hyvien käytäntöjen levittäminen ja omaksuminen Sektorimuurit murtuvat  lainsäädäntöä myös uudistettava EU-tason kehitys ja yhtenäistämistarpeet??? ”Siiloutunut organisaatio ei pysty tuottamaan virtaviivaisia prosesseja.” Ari Kannisto, IBM

KIITOS! Lisätietoja: www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi tietoyhteiskuntaohjelma@vnk.fi Yhteystiedot: katrina.harjuhahto@vnk.fi 09 – 160 22363 KIITOS!