Ilmastonmuutos -- Onko ydinvoimasta osaratkaisuksi? Lauri Myllyvirta, Greenpeace

Sisällys Ilmastonmuutos Ydinvoimaskenaarioita Ongelmia Vaihtoehto?

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos Jääkauden maksimi

Ilmastonmuutos Lämmin jakso

Keskilämpötila 1000-2100

Ilmastonmuutos Maapallo on lämmennyt 0,8 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna (IPCC, PIK) Lämpötila on korkeampi kuin ainakaan tuhanteen vuoteen 1,8 asteen lämpeneminen olisi enemmän kuin on koettu 2 miljoonaan vuoteen (NASA)

Ilmastonmuutos WHO: 150 000 ihmistä/v kuolee ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin Taudit, vesipula, nälkä Vuoristojäätiköt, Grönlannin napajää, ikirouta ja mannerjäätiköt sulavat Lajit siirtyvät napoja kohti ja korkeammalle Vesipula lisääntynyt

Äärimmäiset sääilmiöt

1°C liikaa koralleille 2°C voi olla liikaa Grönlannin jäätiköille 2,5°C – 3°C lämpeneminen voi lisätä vesipulaa kolmen miljardin ihmisen osalta 3°C 3 – 3,5 miljardia ihmistä alueilla, joiden odotetaan kärsivän merkittäviä satomenetyksiä 2 - 3 °C liikaa Amazonin sademetsille 4°C  seurauksia voi vain aavistella!

Lämpeneminen rajoitettava alle 2 asteeseen EU:n tavoite Maailman päästöt käännettävä laskuun ennen 2020 ja puolitettava vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä Teollisuusmaiden vähennettävä 30 % vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä Tällöinkin teollisuusmaiden päästöt henkeä kohti 2-kertaiset muuhun maailmaan verrattuna

Päästöt nyt Sector % Energy 74.5 Electricity & Heat 31.0    Manufacturing & Construction 13.0    Transportation 14.6    Other Fuel Combustion 11.0    Fugitive Emissions 4.9 Industrial Processes 4.2 Agriculture 16.9 Waste 4.4 Total 33,2 Gt

2 astetta

IEA:n "ydinvoimaskenaario"

IEA:n "ydinvoimaskenaario" Noin 250 uutta ydinvoimalaa Rakentamisvauhti väh. 10-kertaistettava Suurin osa kasvusta OECD:n ulkopuolella Edellyttää julkisia tukia Edellyttää turvallisuus-, jäte- ja ydinaseongelmien ratkaisemista Silti energian käytön tehostaminen ja uusiutuvat 6-9-kertaa tärkeämpiä!

2 astetta

Teoreettinen potentiaali Tällä hetkellä 17 % maailman sähköstä, 4 % loppuenergiasta Sopii ainoastaan tasaisen kulutuksen sähköntuotantoon

Teoreettinen potentiaali Mitä jos puolet maailman sähköstä tuotettaisiin ydinvoimalla v.2050? Kapasiteetti 5-kertaistettava Rakennustahti enemmän kuin 10-kertaistettava Julkisia tukia kasvatettava entisestään Ilmastopäästöt alenisivat 9 % Energiasektorin CO2-päästöt alenisivat 16%

Esimerkkejä terveysvaikutuksista Chernobyl, Majak, Semipalatinsk, Ural… Ydinkokeet Jälleenkäsittely: syöpäklusterit Ranskassa ja UK:ssa Uraaninlouhinta Euroopassa, P-Amerikassa, Venäjällä, Australiassa…

©MiningWatch Canada

©Vaclav Vasku/Greenpeace

©Res Gehringer

©Vaclav Vasku/Greenpeace

©Greenpeace

©Robert Knoth/Greenpeace

©Robert Knoth/Greenpeace

©Robert Knoth/Greenpeace

©Robert Knoth/Greenpeace

‘Halpaa’ ydinvoimaa? Puolen vuosisadan julkiset tuet Ei-kilpailulliset ja keskitetyt markkinat Puutteellinen vastuu Onnettomuuksista Käytöstä poistamisesta ja jätteistä Verkkoinvestoinneista Säätö- ja varavoimasta

Historialliset tukiaiset Ydinteknologian kehittäminen ja käyttöönotto kokonaan julkisin varoin USA ja EU15 500-1000 mrd EUR Suojatut ja vääristyneet energiamarkkinat, usein käytännössä monopoli

Nykyiset tukiaiset Verohelpotukset, suora julkinen tuki Esim. USA 0.6 mrd $/v, EU15 2.2 mrd $/v Vientituet, halvat lainat OL3 Euroopan komission tutkinnassa Vanhoista reaktoreista huolehtiminen Esim. Briteissä 5 mrd € EU25:ssa purkukustannukset ~ 500 mrd €

Ydinjätteet Suomessa Eduskunta antanut tutkimusluvan Kriteerinä 0,1 mSv/vuodessa altistus seuraavien noin 10 000 vuoden aikana tietokonemalleissa Ei tarvita valvontaa, palautuksen kustannuksiin ei tarvitse varautua

Vastuu onnettomuudesta Rajoitettu rahallisesti Ei velvollisuutta vakuuttaa

Ongelmia: Vastavaikutus Suuri yksikkö, matalat käyttökustannukset Vähentää kiinnostusta energiatehokkuuteen Usein johtaa energiantuhlauksen suosimiseen, esim. sähkölämmitys

Ongelmia: Markkinat Vaatii tasaisen kysynnän Tarvitaan investointikustannuksiltaan halpaa säätövoimaa Lukkiutuminen fossiilisiin Edistää energiantuotannon keskittyneisyyttä

Ongelmia: Uudet teknologiat Suuri uusi yksikkö heikentää kiinnostusta uusiin teknologioihin Ydinvoima yleensä poliittinen vaihtoehto kokonaisvaltaiselle energia- ja ilmastopolitiikalle

Case Suomi Ainoa länsimaa, joka lähtenyt vähentämään päästöjä ydinvoimalla Ilmasto/Kioto-argumentti vahva ydinvoimadebatissa Ydinvoima hallitukselle kokonaisvaltaisen ilmastopolitiikan vaihtoehto, "energiaonnela"

Kuinkas siinä kävi? Energiankulutuksen kasvu kiihtyi Investoinnit uusiutuviin ja tehokkuuteen näivettyivät Päästötavoitetta ei saavutettu, veronmaksajille lasku (~200 M€) Tuleva ilmastopolitiikka vaikeutui

Kuinkas siinä kävi? Epärealistinen hinta ja aikataulu  Turvallisuus- ja luotettavuusongelmat Epäpätevät alihankkijat Viranomaismääräysten rikkominen ja valehtelu

Kuinkas siinä kävi? Epärealistinen hinta ja aikataulu  Julkisten tukien tarve Euroopan komission tutkinnassa, voi vaarantaa hankkeen rahoituksen  Myöhästyminen Veronmaksajille ja sähkön käyttäjille lasku (~250 M€)

Ongelmat: Uraanin hinta Reservien (hinta 5x nykyinen) arvioidaan riittävän 70 vuotta nykyisellä kulutuksella. Ydinvoiman merkittävä lisärakentaminen kuluttaisi äkkiä halvan uraanin Tämän jälkeen hyötöreaktorit alkaisivat kiinnostaa

Ongelmat: Hyötöreaktorit Turvallisuus Jäähdyttimenä riskialtis natrium Polttoaineen sulamispiste alhainen Ydinräjähdys mahdollinen Asekelpoisen plutoniumin kuljetukset lisääntyisivät rajusti

Greenpeace & German Aerospace Center

Mahdollisuuksia päästövähennyksiin Metsäteollisuus: energiatehokkaat moottorit ja pumput

Mahdollisuuksia päästövähennyksiin Polttolaitosten hyötysuhde: esim. kaasutusteknologia

Uusiutuvat energianlähteet Energia, jonka saamme auringosta tunnissa on enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa vuodessa. Aurinkoenergia (keräimet, paneelit, lämpövoimalat) Tuulivoima Geoterminen energia & lämpöpumput Vesivoima Bioenergia (puujätteet, peltobioenergia, biokaasu ym.) Aalto- ja vuorovesienergia

Mahdollisuuksia päästövähennyksiin Uusiutuvat energialähteet: bioenergia, tuulivoima… 风力

Mahdollisuuksia päästövähennyksiin Energian kuluttajat: sähkölaitteet, rakennukset jne. jne.

Vallankumous…?

Mitä tarvitaan? Sitovat päästötavoitteet Energian tehokkaaseen käyttöön kannustavat politiikat Verot, päästökauppa Tehokkuusstandardit autoille, sähkölaitteille Fossiilisten polttoaineiden julkiset tuet pois Uusien energiatekniikoiden vetäminen markkinoille Takuuhinta, verot, päästökauppa Teknologian siirto, julkiset lisenssit Metsäkatoon puuttuminen valvonnalla ja kannusteilla

Kiitos! Lauri Myllyvirta