KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Syksy 2013 Pekka Lund

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Mitä opin viime kerralla?

Viisi kertaa kronologiaa: KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund

Viisi kertaa kronologiaa: KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Miksi vuosi 1453 on niin tärkeä?  Konstantinopolin valtaus päätti ja aloitti aikakauden  Konstantinopolista pakeni huomattava määrä oppineita kirjastoineen  Läntinen Eurooppa vastaanotti tuoretta ajattelua ja antiikkisia dokumentteja  Renessanssin ilmapiiri ja ad fontes –asenne kehittyivät

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Miksi vuosi 1453 on niin tärkeä?  Konstantinopolin valtaus päätti ja aloitti aikakauden  Kristinusko entistä selvemmin eurooppalainen uskonto  Islamin pelko levisi Eurooppaan, suvaitsemattomuus  Espanjasta ajettiin muslimit ja juutalaiset pois  Yhteys Lähi-itään ja sitä kautta kauemmas itään, kuten Intiaan, katkesi  Tarve etsiä meritietä Intiaan

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Miksi vuosi 1453 on niin tärkeä?  Konstantinopolin valtaus päätti ja aloitti aikakauden  Paradoksaalisesti Konstantinopolin valtauksesta alkoi Euroopan valtakausi maailmanhistoriassa  Tarvittiin tietysti paljon muutakin, kuten kirjapainotaito, modernin valtion synty, reformaatio, myöhemmin tekninen vallankumous yms.

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Euroopan merimahdit olivat katoliset Espanja ja Portugali  Kristinuskon globaali leviäminen pitkään vain katolinen hanke – katolisen kirkon historiassa 1500-luvun voi nähdä ennennäkemättömän leviämisen ja menestymisen aikana  Kesti pitkälle 1600-luvulle ennen kuin protestanttinen Pohjois- Eurooppa (Englanti, Hollanti) aktivoituivat

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Paavi Aleksanteri VI jakoi (Bulls of Donation: Inter caetera, Eximia Devotionis, Dudum Siquidem) vuonna 1493 maailman kahtia: Portugalin ja Espanjan Patronatus Regalis –alueiksi (vahvistettiin Treaty of Tordesillas 1494)  Portugalille Afrikka, Intia ja Brasilia  Espanjalle Amerikka (ei Brasilia), Filippiinit

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Sääntökunnat keskeisessä roolissa kristinuskon levittämisessä  Fransiskaanit, dominikaanit ja jesuiitat ( , 1814-)  Suhde maalliseen valtaan ja voimankäyttöön sai erilaisia muotoja  Ei ehkä ole sattumaa, että lopputulos oli erilainen Amerikassa kuin Aasiassa  Kysymykset kristinuskon kontekstuaalisuudesta vahvasti esillä  Mikä on kristinuskon ja länsimaisen ajattelun suhde?

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Teksti: Sublimus Dei Paavi Paavali III Miksi teksti on syntynyt? -Mitä on tapahtunut, minkälainen tapahtumakulku tekee tekstin ymmärrettäväksi? -Mitä tekstillä pyritään saamaan aikaiseksi? Mitkä ovat tekstin mahdollisuudet vaikuttaa näihin asioihin?

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Conquistadors, prophets and gurus  (Bevans & Schroeder (2005)Constants in context, s )  Kontrasti ja jännite erilaisten kristinuskon levittämisen tapojen suhteen tuskin koskaan ollut yhtenä aikakautena näin suuri

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Conquistadors:

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Conquistadors: Valloittava lähetystyö  1) Conquest, 2) Settlement, 3) Evangelization  To humanize, to civilize and to evangelize  Paikallisten kokoaminen settlementteihin, encomiendajärjestelmä, jossa länsimainen isäntä encomendoros vastasi heistä

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Conquistadors: Valloittava lähetystyö  Taustalla vanha Cyprianuksen ”extra ecclesiam nulla salus” –ajatus  Ihmiset täytyy saattaa kristillisen kirkon sisälle, jotta he pelastuvat  Esim. espanjalainen teologi Ginés de Sepúlveda  Kannatti aseellista valloitusta ennen evankeilointia  Piti amerikkalaisina alempina, ”slaves by nature” (vrt. Aristoteles Politics I, 5)

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Latinalaisen Amerikan tragedia  Demografinen kriisi: Inkat 7,5 milj.=> 0,5 milj.; atsteekit 25 milj. => 1 milj.  Taloudellinen kriisi: encomiendajärjestelmä => suurmaanomistus  Poliittinen kriisi: hallitsijan kuolema, lakien muutos  Identiteettikriisi: perusarvot: Jumala, ihminen, työ, omistus, valta => joukkoitsemurhat inkavaltakunnan alueella

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Kirkko ja Latinalaisen Amerikan tragedia  Paavi oli antanut Espanjalle ja Portugalille vallan ja vastuun (patronato), jota nämä käyttivät ja delegoivat endomiendajärjestelmän kautta eteenpäin  Merkittävä osa papistosta, sääntökunnista ja teologeista hyväksyi järjestelmän teologisin ja käytännöllisin perustein, vaikka kriitikoita oli paljon  1500-luvun aktiivisen vastarinnan jälkeen kritiikki vaimeni

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Prophets:

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Prophets: Hyvä sanoma ja ihmisarvo kuuluvat kaikille  Evankeliointi, joka ei liity valloitukseen, etäisyys valloittajiin  Kaste ei takaa pelastusta eikä kastamattomuus oikeuta riistoon  Evankeliumi on heikkojen eikä mahtavien evankeliumi

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Esim. Antón de Montesinos, saarna 1511  ”You are all in mortal sin!... Tell me, with what right, with what justice, do you hold these Indians in such cruel and horrible servitude?... Are they not human beings? Have they no rational souls? Are You not obligated to love them as you love yourselves? … Know for a certainty that in the state in which you are you can no more be saved than Moors or Turks who have not, nor wish to have, the faith of Jesus Christ” Bevans & Schroeder (2005) Constants in context, 178

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Kuuluisin edustaja Bartolomé de Las Casas  Ensi kerran Hispaniolaan (nykyinen Haiti ja Dominikaaninen tasavalta) 1502  Siinä vaiheessa osa endomiendajärjestelmä  Totaalinen kääntymys 1514: aktiivinen ihmisoikeuksien puolustus  Asian edistäminen Atlantin molemmin puolin

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Kuuluisin edustaja Bartolomé de Las Casas  Tärkein vaikuttaja Sublimus Dei:n taustalla  Piispaksi 1543, vaati orjien vapauttamista ja kielsi absoluution orjuuttajilta  Suuri vastustus, erosi tehtävästään  Omat rajoituksensa: kannatti pitkään orjien tuomista Afrikasta

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Prophets: Hyvä sanoma ja ihmisarvo kuuluvat kaikille  The Convento Model  Kristityt kylät, joissa kirkko, koulu, sairaala, orpokoti

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Prophets: Hyvä sanoma ja ihmisarvo kuuluvat kaikille  Muistettava: hyvin vahva länsimaisen ajattelun ylemmyyden korostus  Tabula rasa –periaate, jonka mukaisesti aiempi kulttuuri ja uskonto piti hävittää ja sen jälkeen rakentaa kristinusko puhtaalta pöydältä

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Prophets: Hyvä sanoma ja ihmisarvo kuuluvat kaikille  Hyväntahtoisetkin lähetit olivat holhoavia ja länsimaalaiskeskeisiä  Ei voida puhua kulttuurien vuoropuhelusta eikä paikallisesta kristinuskosta  Kristinuskon amerikkalaistuminen 1500-luvulla vähäistä  Poikkeuksena Guadalupen neitsyen ilmestys

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Henkilö: Juan Diego -Syntyi vuonna 1474 Meksikossa -Neitsyt Maria ilmestyi hänelle Paikka oli Tepeyac-kukkula Meksikossa -Guadalupen neitsyt on vuosisatojen ajan ollut amerikkalaisen kristillisyyden symboli -Jumalan äiti puhui paikallista kieltä -Kanonisoitu 2002:St. Juan Diego Cuauhtlatoatzin -Basilica of Our Lady of Guadalupe on yksi koko katolisen maailman suosituimmista pyhiinvaelluskohteista

Bevans & Schroeder (2005) Constants in context, 180

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti  Asetuttava toisen kulttuurin sisälle, ilman voimakeinoja vaikutettava sieltä  Sopeutettava kristillinen sanoma paikalliseen kulttuuriin ja kieleen

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti  Toimintatapa Aasiassa (ei Filippiinit) – jossa ei tukea maallisesta vallasta  Erityisesti Jesuiitat:  Francis Xavier (Intia, Japani, Kiina); Alessandro Valignano (Japani); Matteo Ricci (Kiina), Robert de Nobili (Intia), Alexandre de Rhodes (Vietnam)  Italialainen humanismi, ei espanjalainen maailmanvalloitus

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti  Il modo soave (”lempeä tie”)  Sopeutuminen kulttuuriin (pukeutuminen, ruokavalio, arkkitehtuuri, sosiaaliset käyttäytymissäännöt) ja yhteiskuntaan – kulttuurin ero uskontoon  Paikallisten kunnioittaminen - tekstien kääntäminen, paikalliset työntekijät

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti  Taustalla ajatus idän korkeakulttuurien tasosta  Ei syytä aloittaa tyhjältä pöydältä (tabula rasa –periaate), koska kulttuureissa ja yhteiskunnissa oli paljon hyvää ja säilytettävää  ”We shall never find among heathen another race to equal the Japanese… They are people of very good will, very sociable and very desirous of knowledge.” (Xavier 1549)

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti  Kiinassa soluttautuminen paikalliseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin vietiin pisimmälle  Keisarin hovissa oppineina, matematiikka, karttojen laadinta, tähtitiede  Kristinuskon tulkitseminen kiinalaiseen kontekstiin, paikallisten tapojen (esim. esi-isäinpalvonnan) tulkitseminen kulttuuriseksi, ei uskonnolliseksi

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti  ”Rites Controversy” – Jesuiittojen liberaalin linjan tuomio  Sacred Congregation of the Propagation of Faith (perustettu 1622) tuomitsi Riccin ja hänen seuraajiensa toimintatavan 1645  Kiista jatkui pitkään, keisari Kangzi kirjoitti 1700 paaville, että esi-isärituaalit eivät olleet uskonnollisia

KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Katolisen kirkon globaali leviäminen  Gurus: Katolinen inkulturaatio, sisältäpäin, hengellisesti  Lopputulos oli se, että jesuiittojen akkomodaatiomalli kiellettiin 1715  Seurauksena kristityt ajettiin pois Kiinasta 1717  kristittyä 1700-luvun alkaessa, 1800-luvun alkaessa 1800  ”The Catholic missions in China can be regarded as one of the great might-have- beens in world history” (Jenkins 2002)