KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Syksy Pekka Lund

Esitys aiheesta: "KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Syksy Pekka Lund"— Esityksen transkriptio:

1 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Syksy 2013 Pekka Lund

2 Mitä olen oppinut tähän asti tällä kurssilla?
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Mitä olen oppinut tähän asti tällä kurssilla?

3 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Kohta näkyvällä dialla on viisi väittämää. Ota kantaa väittämiin: millä perustein ne ovat totta ja millä perustein eivät. Kirjoita korkeintaan kolmekymmentä sanaa / väittämä. Voit kirjoittaa joka vastaukseen argumentteja puolesta (P:) ja vastaan (V:).

4 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Käytämme kirjoittamiseen 20 minuuttia. Jos et ole tyytyväinen siihen, mitä siinä ajassa saat paperille, voit jatkaa kotona. Tule tällöin laittamaan nimesi edessä olevaan listaan, jotta tiedän, keitä täällä oli paikalla tänään. Palauta kotiin viemäsi paperi joko seuraavalla (2.10.) tai sitä seuraavalla (7.10.) luennolla.

5 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Jos olit poissa 30.9., voit kirjoittaa kommentit näihin viiteen väittämään saman ohjeen mukaan kotona, ja tuoda väittämät minulle paperilla seuraavalla (2.10.) tai sitä seuraavalla (7.10.) luennolla.

6 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Väittämät: 1. Kristinusko leviäminen hahmottuu selkeänä kehityskulkuna. 2. Islamin synty ja leviäminen liittyvät erittäin läheisesti kristinuskon alueelliseen leviämiseen. 3. Viimeisin sata vuotta on muokannut kristinuskoa enemmän kuin edelliset tuhat vuotta yhteensä. 4. Kristillinen kirkko on aina kokenut lähetystyön tärkeäksi työmuodoksi. 5. Kristinusko on aina ollut globaali uskonto.

7 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Teemat viidelle kerralle: Valta Lähetystyöntekijät Paikalliset kristityt Ekumenia Muut uskonnot

8 Teemat viidelle kerralle: Valta
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Teemat viidelle kerralle: Valta

9 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Valta Lähetystyöstä ja globaalista kristillisyydestä aukeavia näkökulmia valtaan on loputtomasti – rajattava tarkastelua Liittyminen poliittiseen valtaan Kulttuuri-imperialismi Vallan vastustaminen

10 Liittyminen poliittiseen valtaan
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Liittyminen poliittiseen valtaan Kristinuskon leviäminen ja laajentuminen on liittynyt poliittiseen valtaan monin paikoin, tosin eri tavoin Hallitsijan päätöksin: Rooma, Eurooppa Valloittamalla alueet: Amerikka Hallitsemalla alueita: Afrikka Toisaalta kristinuskoa on levitetty ilman poliittisen vallan tukea tai jopa poliittisen vallan vaikeuttamana Opettaminen ilman poliittista tukea: Kiina, Japani Imperialistinen valta ei suinkaan aina tukenut lähetystyötä: Afrikka, Intia

11 Kulttuuri-imperialismi
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Kulttuuri-imperialismi Lähetystyötä on syytetty 1900-luvulla alkuperäiskulttuurien tuhoamisesta, länsimaisuuden levittämisestä, kulttuuri- imperialismista Lähetystyö on lähtökohtaisesti mainettaan parempi: lukuisat lähetystyöntekijät elivät muista länsimaisista poiketen paikallisen kansan keskellä, tunsivat näiden tarpeet, arvostivat heitä, tarvitsivat heitä ja puhuivat heidän puolestaan Kiistämättä lähetystyön virheitä lienee perusteltua sanoa, että lähetystyö on ollut hyvä syntipukki, jonka niskaan on voitu kaataa läntisen kolonialismin rikkeet

12 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Vallan vastustaminen Lähetystyöntekijät ovat vastustaneet avoimesti sekä läntisiä sortajia että paikallisia sortajia Nykyistä globaalia ihmisoikeustilannetta tuskin olisi ilman lähetystyöntekijöiden määrätietoisuutta viimeisten parin vuosisadan aikana Esimeriksi orjakysymys, jossa kristilliset lähetystyöntekijät olivat keskeisiä vaikuttajia Kapusiinijärjestö vetosi 1685 paaviin orjakaupan rajoittamiseksi Hernnhutilaiset (The Moravian Brethren) aloittivat 1730-luvulla työn orjien parissa

13 Vallan vastustaminen / orjakysymys
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Vallan vastustaminen / orjakysymys Jesuiitat perustivat Latinalaisessa Amerikassa reductioneja, joissa pystyivät suojelemaan intiaaneja orjuudelta Kapusiinijärjestö vetosi 1685 paaviin orjakaupan rajoittamiseksi: paavi tuomitsi orjakaupan Hernnhutilaiset (The Moravian Brethren) aloittivat 1730-luvulla työn orjien parissa David Zeisberger vietti 62 vuotta intiaanien parissa Hernnhutilaisten työllä ratkaiseva merkitys Anti-Slavery Society:n perustemiseen Innoittivat myös John Wesleytä Afro-amerikkalaiset liittyivät luontevammin elämystä ja Raamattua korostavaan kristillisyyteen kuin korkeakirkollisiin kirkkoihin

14 Vallan vastustaminen / orjakysymys
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Vallan vastustaminen / orjakysymys Lähetystyöntekijät lähettivät kotimaihinsa silminnäkijäkertomuksia orjien kohtelusta ja saivat siten asialle julkisuutta Vapaaehtoiset lähetit ja heidän tukijansa saattoivat vastustaa järjestelmää, joka oli viralliselle imperialistivaltiolle liian tuottoisa, että siihen olisi voinut puuttua Protestanttiset lähetystyöntekijät saattoivat tehdä jotain, mikä ei onnistunut katolisille: mennä naimisiin paikallisen naisen kanssa ja siten osoittaa tasavertaisuutta

15 Vallan vastustaminen / orjakysymys
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Vallan vastustaminen / orjakysymys Paikallisten kääntyminen kristinuskoon oli myös hyvä ase rotuerottelua vastaan: jos paikalliset kykenivät elämään kristittyinä, heitä ei voinut pitää vähempiarvoisena Brittiläisessä imperiumissa orjuus kiellettiin 1833 – lähetystyöntekijöillä oli tämän taustalla keskeinen rooli Tämän jälkeen kristityt lähetystyöntekijät ovat olleet raportoimassa lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista ja kasvattamassa uusia sukupolvia uudenlaiseen ajatteluun

16 Ekskursio: Intia Intia on pian maailman väkirikkain maa
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Ekskursio: Intia Intia on pian maailman väkirikkain maa Intia oli 1800-luvun lopulla lähetystyön keskeisin kohdemaa, tosin menetti asemansa Kiinalle 1900-luvun alussa Kristinusko ei kuitenkaan ole Intiassa massojen uskonto hindua muslimia (+ Pakistanissa ) krisittyä Intialainen kristillisyys ja sen historia nostaa esiin kiinnostavia kysymyksiä kristinuskon ja vallan suhteesta

17 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Ekskursio: Intia Kiinnostavaa on suhde Intian vahvaan yhteiskunnalliseen jakoon, kasteihin ja kastittomiin Tuomas-kristityt sulautui osaksi Intian yhteiskuntaa: ryhmä oli asemaltaa yksi ylimmistä kasteista vuosisatojen ajan Jesuiittojen valtavirta (de Nobili) panosti yläluokkaan ja liikkui heidän parissaan Ymmärsi kastilaitoksen sosiaaliseksi instituutioksi eikä katsonut asiakseen puuttua siihen (vrt. esi-isien palvonta Kiinassa) – ei ymmärtänyt kastilaitoksen uskonnollista taustaa eikä pitänyt epäoikeudenmukaisuuteen puuttumista tarpeellisena Yhteiskunnallinen jakautuminen siirtyi kirkon sisälle: kirkko loi erilliset jumalanpalveluselämät eri kastitaustoista lähtöisin oleville.

18 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Ekskursio: Intia Kiinnostavaa on suhde Intian vahvaan yhteiskunnalliseen jakoon, kasteihin ja kastittomiin Protestantit (varsinaisesti 1800-luvulta) korostivat yksilöllistä kääntymistä eivätkä olleet kiinnostuneista sosiaalisesta uudistamisesta (vrt. faith mission). Kaikki ovat Jumalan edessä tasa-arvoisia, tämänpuoleisella jaottelulla ei ole merkitystä (vaikka sorretuille sillä kyllä taisi olla merkitystä, kun eivät saaneet juoda vettä samasta kaivosta yms.)

19 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Ekskursio: Intia Kiinnostavaa on suhde Intian vahvaan yhteiskunnalliseen jakoon, kasteihin ja kastittomiin Protestantit myös pelkäsivät vääristä motiiveista tapahtuvaa kääntymistä Kastittomat, dalitit, kääntyivät suurina joukkoina sekä kristinuskoon että islamiin lukujen taitteessa Intian kristittyjen määrä viisinkertaistui , kun väestö samana aikana kasvoi 70 prosenttia Dalitit halusivat kristityiksi, aivan ilmeisesti ainakin osin siksi, että kristinusko tarjosi mahdollisuuksia sosiaaliselle nousulle

20 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Ekskursio: Intia Kiinnostavaa on suhde Intian vahvaan yhteiskunnalliseen jakoon, kasteihin ja kastittomiin Lähetystyöntekijät jopa estelivät, varoivat näitä ”riisikristittyjä”, massakääntymiset eivät sopineet henkilökohtaista uskoa korostavaan teologiaan Erityisesti nälänhädän aikana lähetyssaarnaajat olivat haluttomia kastamaan daliteja, koska epäilivät heidän motiivejaan

21 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Ekskursio: Intia Kiinnostavaa on suhde Intian vahvaan yhteiskunnalliseen jakoon, kasteihin ja kastittomiin ”Joukkokääntymiset antoivat kirkolle pysyvän dalit-leiman ja toivat dalitien huolet keskelle kirkon elämää. Silti kirkko on ollut hämmästyttävän sokea tälle sosiaaliselle tosiseikalle”. (Malkavaara 1999) Kristittyjen etuja Intian itsenäisyyskamppailuissa ajanut eliitti ei ymmärtänyt dalitien kysymyksiä eikä ajanut dalit-kristittyjen asemaa

22 KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund 30. 9
Ekskursio: Intia Kiinnostavaa on suhde Intian vahvaan yhteiskunnalliseen jakoon, kasteihin ja kastittomiin Dalitien olosuhteet eivät ole muuttuneet, myös kristityt dalitit elävät tämän päivän orjina Intiassa Yhteiskunnallinen jako on säilynyt kirkon sisällä: daliteja sorretaan sekä yhteiskunnassa että kirkossa (tosin alueellisia eroja) Dalitit kokevat, että heidät on pelastettu sorretuiksi.

23 Henkilö: David Livingstone
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Henkilö: David Livingstone 1813 (Skotlanti)-1873 (Zambia) Ruumis palautettiin Englantiin, mutta sydän jäi Afrikkaan Jätti perheensä Skotlantiin ja asui afrikkalaisten keskellä Vastusti portugalilaisten ja arabien orjakauppaa – mutta helpotti valloitusta ja riistoa kartoittamalla sisämaata

24 Henkilö: David Livingstone
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Henkilö: David Livingstone Vastusti imperialismia – mutta päätyi pitämään brittiläistä valtaa parempana kuin portugalilaista Hänen kirjaansa Missionary Researchers and Travels in South Africa (1857) myytiin häkellyttävät kappaletta

25 Henkilö: David Livingstone
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Henkilö: David Livingstone Vastusti imperialismia – mutta päätyi pitämään brittiläistä valtaa parempana kuin portugalilaista Vaikea pistää yhteen muottiin – varmaan siksi, että todellisuus ei ole yksiselitteinen

26 Henkilö: David Livingstone
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Henkilö: David Livingstone Voidaan nähdä lähetystyön sankarina, afrikkalaisen nationalaismin edelläkävijänä, ihmisoikeustaistelijana tai brittiläisenä imperialistina

27 Henkilö: David Livingstone
KH 102 Kristinuskon globaali historia ja lähetystyö Pekka Lund Henkilö: David Livingstone 2001 Zimbabwelaiset vapaussodan veteraanit hyökkäsivät patsaan kimppuun vastustaakseen taannoista brittiläistä sortoa Toisaalta 2004 Zambia pyysi, että ”kansallissankarin” patsas siirrettäisiin heidän puolelleen – mihin Zimbabwe ei suostunut