KIRKON ROOLI MAASEUDUN KEHITTÄMISESSÄ

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kuopion maaseutuohjelma
Advertisements

Heijastuksia elämästä
TAUNO LINKORANTA VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT RY KYLÄ VÄLITTÄÄ -HANKE FORSSA/KYLÄSUUNNITTELUTREFFIT Maaseutupoliittiset ohjelmat & kyläsuunnittelu.
Yhteistyöryhmä maaseutupolitiikan tekijänä Pori Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä.
Ilman jatkuvaa kehitystä ja muutosta tulevaisuus on epävarma Konkreettisia askelia, joilla saavutamme visiomme Arvot Missio Perustehtävä Visio Millainen.
Kuntamarkkinat Helsinki
Maaseutukehitys. Leader Älä anna ideasi olla pelkkä ajatus -toteuta se!
Tarkoituspykälän uudistaminen Kyselyn tulokset
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
Kylä maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri SYTY:n puheenjohtaja VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja
Opettaja eettisenä kasvattajana Launonen Leevi, Opettaja eettisenä kasvattajana – historiallinen näköala kasvatusajattelun muutokseen.
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
MEGATRENDIT  YHTEISKUNNASSA VAIKUTAA MEGATRENDEJÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT SEURAKUNTATYÖHÖN.
”Siellä minä olen heidän keskellään”
HYRYN YHTEISÖJEN YHDESSÄ SOVITUT TOIMINTA- PERIAATTEET Hyryn kokous
Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä Voimistuvat kylät-seminaari Seinäjoki Markku Ylinen Johtava kappalainen P eräseinäjoen kappeliseurakunta.
HAUTAJAISET SEIS… Pohdintaa maaseudun merkityksestä Kirkkopäivät Kuopio Hannu Komulainen.
Vastuun tasot Tukikohta-seurakunnassa
1 Päivi Moilanen Kulttuurienväliset toimijat Pohjois-Pohjanmaalla Oulu Hankkeilla räätälöityä toimintaa kuntiin.
Oppia ikä kaikki - Työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen syksy 2014
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
MITÄ MAASEUDUN ASUKAS ODOTTAA PALVELUILTA? Kuntatalo Liisa Häme
Kylä maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori SYTY:n puheenjohtaja VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja Syyskausi 2012.
OPETTAJA JA OPPILAS Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu.
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS- JA TUOTTAVUUSOHJELMA Vuosille
Opinnäytetyön tekijä: Etunimi Sukunimi
1 Hannu Pirkola, kaupunginjohtaja, Saarijärvi MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
Kysymys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
Matti Piispanen Seurakuntarakenteiden kehittäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Paikallisidentiteetin merkitys
Raudaskylä Tapio Luoma. evoluutio = biologinen teoria elämän kehittymisestä ja sitä säätelevistä mekanismeista kolme keskeistä kohtaa: 1) lajit.
Timo Helenius Piispan teologinen sihteeri Oulun hiippakunnan tuomiokapituli KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI JA ILMASTONMUUTOS.
USKONTO JA KULTTUURI.
Hankkeilla räätälöityä toimintaa kuntiin Muutoksessa mukana - Maaseudun Sivistysliitto.
Seurakunnat maaseudun kehittäjinä Heikki Pesonen & Kari Mikko Vesala Uskonto paikallistason vuorovaikutuksessa.
INTIAN KULTTUURIPIIRI
Projektityökurssi KLTITE05SU/OH Projektitöiden seminaariohjeet.
Lapsuudelle arvo Kaikilla lapsilla on oikeuksia, jotka toteutuvat eri lailla eri maissa Eriarvoisuus voi liittyä vaikka asuinpaikkaan, uskontoon, köyhyyteen.
Ops seminaari Askola.
VERKOSTOT JA VUOROVAIKUTUS VOIMAVARANA
Luku- ja tenttivihjeet 6 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
MIKSI KUNTASTRATEGIA? Joutsan kuntastrategia on vuodelta 2009 Aikaisempi vuodelta 2006 Useimmat kunnat eivät ole päivittäneet kuntastrategiaa tällä valtuustokaudella.
Lähetysopetus rippikoulussa Esimerkkejä lähetysoppitunnilla käsiteltävistä asioista.
Vanhusneuvostojen seminaari Oulu Vanhustyön pastori Markku Palosaari.
ESPOON HIIPPAKUNTA KANSAINVÄLINEN TYÖ Tapahtumat, jotka huomioidaan tiedotuksessa vuonna 2015 Ekumeeninen rukousviikko Uskontojen ja katsomusten.
Toivon tiekartta Suomen Lähetysseuran strategia
Usko ja riippuvuudet Pekka Lund Mistä puhumme, kun puhumme riippuvuuksista? Pekka Lund
Millaisen seurakunnan SINÄ HALUAT?
Pekka Lund Usko ja riippuvuudet.
A Rocha Suomi, Panu Pihkala
Humanismi.
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
Nokian seurakunnan strategia
6 MORAALIN PAIKKA JA MERKITYS
Yksilön lyhyt historia
Kuntaliiton kehittämistoiminnan vaikuttavuus
Uskonto ilmiönä - uskonnollisuus ihmiselle tyypillistä (lat. homo religiosus = uskonnollinen ihminen)   yliluonnollinen ulottuvuus (transsendenssi) keskeinen.
OPETUSVINKKI.
Kirkkokuntien eettisiä painotuksia
KRISTILLINEN OPPI IHMISESTÄ JA ELÄMÄN TARKOITUKSESTA
Lähetysopetus rippikoulussa
PUOLUE C Periaateohjelma: Arvot
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020
Kylä maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
Näkökulmia katsomuskasvatukseen
KRISTILLINEN OPPI IHMISESTÄ JA ELÄMÄN TARKOITUKSESTA
Lähetysopetus rippikoulussa
Esityksen transkriptio:

KIRKON ROOLI MAASEUDUN KEHITTÄMISESSÄ Hannu Komulainen YTR Kirkkohallitus Kirkon maaseututoimikunta Nilsiän rovastikunta Juankosken seurakunta

Sisältö Kunta ja seurakunta, lähtökohtien erilaisuus ja tavoitteen samanlaisuus Paras-hanke ja seurakunnat Mihin ja miten seurakunnat integroidaan kehittämistyössä? Kirkon maaseutustrategian linjauksia

1. Kunta ja seurakunta - lähtökohtien erilaisuus ja tavoitteen samanlaisuus Toiminnan lähtökohdat ja perusta Arvot toiminnan ohjaajina Kunta Seurakunta (Kallunki 2010) Rationaaliset toimintaperiaatteet

Mistä edellinen kertoo? Eriytymisestä Sekularisaatiosta Modernista yhteiskunnasta, joka pyrkii olemaan uskontoneutraali Onnistuuko kehittäminen sivuuttamalla uskontojen todellisuus?

Tavoitteiden samanlaisuus Ihmisen paras Elämän paras Tulevaisuuden paras Samassa veneessä väestöllisesti, maantieteellisesti ja osin taloudellisesti

Uskontojen positiivinen anti Uskonnot universaalisia Uskontojen arvopohja vaikuttaa tavoitteisiin ja keinoihin Tulevaisuus uskonnoissa aina toisin ja enemmän kuin nykyhetki Ihmisen identiteetissä uskonnollinen ulottuvuus

2. Paras-hanke ja seurakunnat A) Kuntaliitokset Kuntaliitos > seurakuntaliitos tai yhteistalous Seurakunnat pääsääntöisesti tarkkailevat, mitä kuntakentällä tapahtuu Poikkeus mm: Siikalatvan seurakunta ensin, sitten kuntaliitos Tiedonkulkuun toivomisen varaa

B) Terveydenhoidon ja sosiaalitoimen järjestäminen ja seurakunnat Kirkon alueet (seurakunta, rovastikunta, hiippakunta) yhteistyökumppaneita yhteiskunnan aluetoimijoihin Muutokset yhteiskunnan alueissa haastavat kirkon aluejärjestelmää Auki kysymys: Miten yhteistyötä järjestetään eri organisaatioiden kesken?

3. Mihin ja miten seurakunnat integroidaan kehittämistyössä? PITÄISI LÖYTÄÄ UUSI OTE! A) Kasvatus (Kallunki 2010) Käytännössä kuntien ja seurakuntien yhteistyö on ollut aktiivisinta kasvatuspuolella (koulut, päivähoito, nuorisotyö, myös kaupungeissa)

3. Mihin ja miten seurakunnat integroidaan kehittämistyössä? B) Sosiaali- ja terveystoimi (Kallunki 2010) Yhteistyö heikkoa sosiaalipalveluissa ja diakoniassa (Yllättävää!) Kumpikin hoitaa omaa sektoriaan (kilpailu?) Myös historiallinen kehitys vaikuttaa tähän, (diakoniaa ei aina ole tunnustettu tarpeelliseksi) Sosiaalitoimen aukkojen paikkaajasta tasavertaisten osaajien yhteistyöksi

3. Mihin ja miten seurakunnat integroidaan kehittämistyössä? C) Kylätoiminta Seurakunnat elävät maaseudulla usein vahvimmin kylillä (edelleen kinkereitä, kotikäyntejä, kyläseuroja, maallikkovastuuta jne) Kylärakenteen muuttuminen heikentää seurakuntien kykyä kokoavassa toiminnassa Läsnä olevan ja vuorovaikutuksessa olevan kirkon periaatteesta seuraa avoimuus yhteistyöhön Kuntia velvoitetaan ottamaan huomioon seurakunnat kyläohjelmissa eli käydään toteuttamaan yhteistyötä OLISIKO KYLÄTOIMINTA UUSIA AVAUS!

3. Mihin ja miten seurakunnat integroidaan kehittämistyössä? D) Luontointressit Nousee kirkon uskontajusta Kirkon metsät 168 869 ha Koko maaomaisuus 183 639 (398 srk:lla, eniten köyhimmissä hiippakunnissa Oulu, Kuopio, Lapua, Mikkeli) Suomalaisen taju luonnosta ”pyhyyden” kokemisen paikkana Mahdollisuus ylittää kaupungin ja maaseudun juopa

4. Kirkon maaseutustrategian linjauksia Vuodelta 2008 Kirkkohallitus ja maaseututoimikunta Jatkuu… "Kirkon läsnäolo maaseudulla - Kirkon maaseutustrategia 2008"

Millaisen maaseudun kirkko haluaa? 1/2 Hyvä paikka asua nyt ja tulevaisuudessa Palvelut säilyvät Luonto, jossa ihmisen käden jälki on siisti Maaseudun, joka tuottaa ruokaa ja tarjoaa toimeentulon Maaseutu sielunlevon ja virkistyksen lähteenä Jatkuu… "Kirkon läsnäolo maaseudulla - Kirkon maaseutustrategia 2008"

Millaisen maaseudun kirkko haluaa? 2/2 Maaseudun kehittyminen tasapainoista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa Menneisyys näkyvissä ilman että maaseutu olisi museoitu Jokamiehen oikeudet säilyvät "Kirkon läsnäolo maaseudulla - Kirkon maaseutustrategia 2008"

Minkälaisen kirkon maaseutu tarvitsee? Kirkko elää uskostaan Jumalan luova ja ylläpitävä työ jatkuu Elämä ja luomakunta nähdään Jumalan lahjoina Ihmisen kaipuuta pyhään tulee kunnioittaa Kirkko elää rakkaudesta Huolenpito lähimmäisistä ja luomakunnasta erottamaton osa uskoa Kirkko levittää toivoa Myös huomispäivä on Jumalan Iankaikkisuus tuo valoa jokaiseen hetkeen "Kirkon läsnäolo maaseudulla - Kirkon maaseutustrategia 2008"

Kirkon arvot nousevat pyhän kunnioittamisesta Jokainen ihminen on arvokas Jumalan kuvana Ihmiset kantavat vastuuta toinen toisistaan Työn tekeminen ja ponnistelu kuuluvat ihmisen kutsumukseen Maaseudulla sekä maaseudun ja kaupungin välisissä suhteissa pyritään sosiaaliseen ja taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen Luomakunnalla on luovuttamaton arvo, ja sitä tulee viljellä ja varjella Uskomme ja elämme niin kuin opetamme "Kirkon läsnäolo maaseudulla - Kirkon maaseutustrategia 2008"

NILSIÄN RUUKINSALO 1952

S. 1953 Isäntä 2009- NILSIÄN RUUKINSALO 2003

Asutustila 1953 NILSIÄN RUUKINSALO 1952