Tuottavuuden vertailu APR- terveyskeskusten välillä sekä Jyväskylän vastaanottotoiminnan tuottavuuden muutoksesta toimintakäytäntöjen muutoksen myötä Jarmo J Koski

Tuotteistuksesta •Tuotoksen määrittäminen, vertailu sekä toiminnan sisällön ja vaativuuden kuvaus edellyttävät terveydenhuollossa(kin) tuotteistusta –tarvitaan •kontaktin syy - ja toiminnan sisältötiedot •tapa yhteismitallistaa ja saattaa vertailukelpoiseksi toiminta (case mix)

Vaikuttavuudesta, tehokkuudesta, tuottavuudesta ja kustannustehokkuudesta terveyspalveluissa •Terveyspalvelun aiheuttama vaikutus = vaikuttavuus –Terveyspalvelun vaikuttavuutta voidaan mitata esim. laatupainotettuina elinvuosina (QALY), erilaisilla terveydentilan mittareilla (esim. 15D), … •Vaikuttavuuden ja voimavarojen käytön suhde = kustannusvaikuttavuus •Tehokkuus on aikaansaadun vaikuttavuuden ja resurssien käytön suhde •Tuottavuus on aikaansaadun tuotoksen ja resurssien käytön suhde –Tuottavuus on (pelkkä) suhdeluku; sitä tulee verrata omiin aiempiin tuottavuuslukuihin (tuottavuuden muutos) tai samanaikaisiin muiden vastaaviin tuottavuuslukuihin (tuottavuusvertailu) –Korkea tuottavuus on hyvän kustannus-vaikuttavuuden / tehokkuuden edellytys •Kustannustehokkuus = kustannukset / tuotokset

Tuottavuus, kustannus-vaikuttavuus Resurssit IhmisetUlkoiset palvelut Toiminto LaitteetMateriaalitTilat Ohjausjärjestelmä SuoriteVaikuttavuus Suoritteet Resurssit = Tuottavuus Vaikuttavuus Resurssit Kustannus- vaikuttavuus =

Toimintakäytäntöjen vertailu Jatkuva muutosten vaikutuksen tarkastelu (APR-keräys)

Tuotoksen määrittäminen •Avohoidon potilasryhmityksellä (APR) kerättiin avopalvelujen potilas- ja toimintatiedot sekä määritettiin avovastaanottotoiminnan voimavarakulutus •APR:llä ryhmiteltiin terveyskeskuksen potilaat samankaltaisia sairauksia ja niiden hoitamiseksi tehtyjä toimintoja (toimenpiteitä) kuvaaviin ryhmiin •Kullekin APR-ryhmälle on laskettu kustannuspaino (vaativuus) sen sisältämien toimintojen keskimääräisten resurssinkulutusten summana. (APR-ryhmitys kuvaa terveyskeskuksen tuotoksen siten, että se huomioi potilaskirjon ja sen vaativuuden erot (ns. case mix – standardointi).

Tuotoksen määrittämisen haasteista •Toimintatiedonkeruu toteutui vaihtelevanpituisina jaksoina •Kirjaukset toteutuivat vaihtelevasti ja osin ammattiryhmittäin epätasaisesti (liittyen osin työntekijäpulaan) •-> toimintatietosisältöjen vertailtavuus …

Panoksen (=kustannukset) määrittäminen •Terveyskeskuksen taloustiedot (koskien toiminta- tiedonkeruun kohteena olevia toimintayksiköitä) –Vastaanottotoiminta (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat) –Perhe(suunnittelu)neuvola, äitiysneuvola ja lastenneuvolatoiminta (lääkärit ja terveydenhoitajat) –Kuntoutusyksikön (tai työntekijöiden) toiminta –Terveyskeskuksen järjestämä työterveyshuolto –Mielenterveysyksikön toiminta •Henkilöstömenot •Tiloihin ja laitteisiin liittyvät kustannukset •Laboratorio, Röntgen ym. tutkimuskustannukset •Muut materiaalikustannukset •Hallinnolliset kustannukset ja vyörytykset •Ostopalvelut (EI erikoissairaanhoito)

Kustannusten määrittämisen haasteista •Harva taloustietojärjestelmä kohdentaa kustannustietoja toiminnan mukaisiin toimintayksiköihin –Taloustietoja ei tuoteta toiminnan johtamisen näkökulmasta •Usean terveysaseman terveyskeskusorganisaatioissa yhteisen toiminnan kustannuksia vaikea kohdistaa oikealle terveysasemalle •(Erityisesti työterveyshuolto)yksiköiden talouslukuja raportoitiin joko toimintakate- tai toimintakulunäkökulmista •Osassa kustannustietoihin sisältyi hallinnon ym. vyörytyserit, osassa tiedot sisälsivät pelkät yksikön toimintamenot

Menetelmät (I) •Tuotannollista tehokkuutta arvioitiin kahdella eri menetelmällä ja kahdella eri tuotosmäärän laskentatavalla A) Yksinkertaisella panos-tuotos -suhdeluvulla, jossa tuotoksena 1) APR -painotetut kontaktit kaikissa ammattiryhmissä 2) painottamattomat kontaktit, mutta kustannuspainot ammattiryhmien kontaktien keskimääräisten yksikkö- kustannusten perusteella

Tuotos – panos –indeksit (ARP painotetut kontaktit)

Tuotos – panos –indeksi (KA = 100) ”Suuret terveyskeskukset”

Tuotos – panos –indeksi (KA = 100) Oulunkaari

Tuotos – panos –indeksi (KA = 100) Hiiden alue

Tuotos – panos –indeksi (KA = 100) Saarijärven-Karstulan terveyskeskukset

Tuotos – panos –indeksi (KA = 100) Jyväskylän terveysasemat

Jyväskylän terveysasemien tuotos – panos –indeksit vv

Tuotos – panos –indeksi (KA = 100) Kouvolanseutu

Menetelmät (II) •Tuotannollista tehokkuutta arvioitiin myös B) Data Envelopment -analyysin (DEA) avulla 1) APR -painotetut kontaktit kahdessa ammattiryhmässä (lääkärit, muut) 2) painottamattomat kontaktit kahdessa ammattiryhmässä (lääkärit, muut)

Menetelmät •DEA (lyhyesti): –Lineaarisen ohjelmoinnin sovellus, kertoo suhteellisen tehokkuuden palauttamalla arvon väliltä, 1.0 on maksimaalinen tehokkuus –Käytetty mm VATT:in terveyskeskusten tehokkuusvertailuissa •Menetelmä on käytännöllinen jos on useita tuotoskategorioita joiden suhteellisia painoja (kustannukset, hinnat) ei varmasti tiedetä

DEA (Data Envelopment Analysis) ”Suuret terveyskeskukset”

Painotettu lääkärien tuotos/panos Painotettu muun henkilökunnan tuotos/panos DEA:n tehokkuusrintama Ii Karkkila Pylkönmäki Kyllö I Kyllö II DEA-tehokkuusrintama